keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Jäsenlistat ; Sisäpiirin selkääntaputtelu ja epäsensuristinen ulosrajaaminen ja vaientaminen

Viime aikoina "iskuryhmä" -blogin käyttäytyminen on nostanut skeptikoiden parissa kritiikkiä. Iskuryhmä itse puolustautuu mainitsemalla että "Iskuryhmä on tarkoitettu sen kirjoittamista asioista kiinnostuneille, samanhenkisille ihmisille. Muita, eriävän mielipiteen omaavia kehoitan siirtymään enemmän omia intressejä vastaaville sivustoille. Iskuryhmä on yksityisen henkilön ylläpitämä blogi, ja sillä on oikeus valita lukijansa sekä julkaisemansa kommentit. Iskuryhmä ei harjoita nettisensuuria, sillä blogin ylläpitäjä ei ole virallinen taho eikä myöskään kuulu mihinkään järjestöön tai yhdistykseen."

Tämä muistuttaa mieleeni televisiosarja "Frasierin" jakson jossa Niles ja Frasier haluavat samaan eristyneeseen eksklusiiviseen ryhmään. Niles kertoo jopa siitä, kuinka hänen lapsuudessaan hän oli leikkinyt kerhotoimintaa nalleilla. Ja miten hänen oli rajattava osa nalleista ulosrajattaviksi eijäseniksi, jotta saataisiin kunnollinen oikeanlainen ylempien kerho.

Nilesin ajattelutapa voisi huvittaa, kunnes muistaa miten eksklusiivisuus on liittynyt vahvasti syrjintään ; Niitä voidaan pitää jopa toistensa synonyymeinä. Esimerkiksi Etelä-Afrikka oli apartheidin (~erillisyys) aikaan eksklusiivisesti valkoisten yhteiskunta, jossa samanmielisyyttä oikeutettiin harmonialla. Natsisaksassa ennen holokaustia oli "murhia lievempää syrjivää aktiviteettia" jossa juutalaiset siirrettiin erillisille alueille vaikuttamaan keskenään. Näin muu saksa pidettiin samanmielisten keskellä. Tätä myytiin harmoniana. Eikä juutalaisiakaan kaasutettu, joten kyseessä ei ollut edes mielipiteenkielto. Vain toimintaympäristön rajaus.
1: Ja ei, tämä ei ole "natsikortti", rakenne ei ensinnäkään ole analogia jossa natsejen kanssa samanlaisuus yleistetään siihen että asia on myös suoraan paha. Päin vastoin, olen esittänyt yleiskaavan, jonka kautta natsit ovat yksi esimerkki. Näin ollen tilanne on sama, kuin jos tarkastellaan "rikos ihmisyyttä vastaan" käsitettä ja huomataan että natsit ovat yksi esimerkki siitä, ei se että löydetään jokin muu joka tekee "rikoksen ihmisyyttä vastaan" ole kritiikkiä joka nojautuu natsikorttiin... Ja koska kritiikin kohteena on iskuryhmä, tämänlaiset alkeelliset, yksinkertaisuudessaan suorastaan ilmiselvät, perusasiatkin kannattaa erikseen kirjoittaa ilmi.

Olennaista on huomata että eksklusiivinen ryhmä on aina sensuristinen. Ja että sensuuri liittyy aina vallankäyttöön ; Näkyvyyttä rajataan. Tätä kautta on selvää että määritelmällisesti iskuryhmä harjoittaa sensuuria.

Kaikkia mahdollisia "sallitaan foorumeita joilla voi olla erimielinen" ei ole mikään argumentti sensuurin puutteesta vaan ainoastaan sensuurin laajuudesta ja sensurististen intressien ja pyrintöjen vaikutusvallasta. Erimielisyyttä harkitsevan ei tarvitse kuin lueskella Alan Haworthin "free speech" iä; Hänen kauttaan voidaan johtaa ajatusleikki jossa diktaattori kertoo että hänen maassaan on sananvapaus ja mielipiteenvapaus, koska hänellä on erityinen koppi, jossa on äänieristetyt seinät ja jonne kuka tahansa voi mennä yksin sanomaan mitä tahansa. Laatikon ulkopuolella saa tietysti kuulla vain diktaattorin kanssa samanmielisten mielipiteitä ja diktaattorin selkääntaputtelua. Diktaattori ei tietysti sensuroi koska kenellä tahansa on milloin tahansa mahdollisuus mennä sananvapauskoppiin.

Käytännössä asia ei ole yhtä vakava kuin esimerkissä. Ero ei kuitenkaan ole sensuurin puutteessa itsessään, vaan sensuurissa olevan valtapelin mittasuhteista. Diktaattori tarjoaa vain iskuryhmän toimintatapaa, jonka vaikutusvalta on valtion kokoinen. vakava koska iskuryhmä on pikkiriikkinen toimija joka ei "oikeastaan merkittävästi kiinnosta ketään". Se julkaisee tekstejään sisäpiirilleen eikä ihmisiä oikeastaan kiinnosta.

Kriitikot taas voivat aivan avoimesti julkaista kritiikkiä iskuryhmälle myös iskuryhmän ulkopuolella - se voi olla heidän eksklusiivisissa pyrinnöissään. Sananvapauslaatikko on heidän kohdallaan vallan suuri, ja vasta -argumenttien näkyvyys iskuryhmän ulkopuolella itse asiassa luo kontrastin sille, miten iskuryhmäläisien näkemyksille on vasta -argumentit joihin iskuryhmä ei vastaa, vaan sen sijaan pistää sensuurin päälle, joka vihjaa siihen että vasta -argumentit on nähty kun niitä vastaan on sensuurikin asetettu. Vastausten näkymättömyys taas voisi kertoa "iskuryhmäläisten" argumenttien puutteesta. Jokainen järkevä ihminen tietää että tämä on internetmaailmassa likimain sama kuin maalaisi otsaansa sanan "I LOSE".
Muistutan tietysti että tämäkin blogi vain on samanmielisille iskuryhmäkriittisille ihmisille. Muilta toivotaan täysin sananvapautta kunnioittaen ja epäsensuristisesti, koska en ole mikään järjestö vaan yksityinen toimija..

Ei kommentteja: