maanantai 5. syyskuuta 2011

"Dead is good enough" ja muita onelinereitä pitkänmiekan statuskuopasta

Tänään töissä pomoni kyseli varsin haasteelliseen sävyyn siitä, kumpi voittaisi jos historiallisen miekkailun harjoittaja laitettaisiin vastakkain vaikkapa iaidon harjoittajan kanssa. Henkenä oli että "samurait ja ninjat ovat siistimpiä kuin eurooppalaiset herrasmiehet." Ja että minun olisi vähintään hyväksyttävä että katana on parempi kuin eurooppalainen miekka.

Minun vastaukseni oli epämääräinen "riippuu tilanteesta". Minun asiani ei ole alkaa luennoimaan lajejen tehokkuudesta ja konteksteista työajalla ; Mitkä ovat varustukset (ja ovatko ne molemmilla samat vai erilaiset.) Onko paikka avomaastossa vai ahtaasti sisätiloissa. Ollaanko hevosen kanssa vai ilman ... Ja nämä ovat olennaisia tietoja jotka vaikuttavat lopputulokseen olennaisesti. En jaksanut selittää, etenkin kun selitys on pitkä ja vaatisi paljon alustamista. Ja katanan superterävyyttä ihaillessa on helppo unohtaa "overkill" -käsite, eli se että onko väliä voiko miekalla lyödä useampia tyyppejä halki, kun käytännössä lyöt yhtä ja riittää että tämä kuolee. - Eikä edes lajien vertailu vs. -tyyppisillä ratkaisuilla ole kovin ilmiselvää. (Tosin itseäni kiinnostaisi nähdä joitain vertailuita, joissa on vastakkain vaikkapa samankokoisten koulujen parhaita oppilaita, siinä osaaminen ja panostus tasoittunevat. Tämä on mahdollista, mutta vaikeaa.)

Tekninen sepustaminen on turhaa kun kysymys on pohjimmiltaan imagosta.

Kuitenkin keskustelu herätti mietteitä siitä, miten pitkää miekkaa ei ylipäätään arvosteta kovinkaan paljoa. Tilanne näyttää olevan se, että rapiiria, pistomiekkaa, arvostetaan enemmän. Muskettisotureihin liitetään mielikuvissa nimen omaan taito. Japanilaiset samurait ovat tietysti maineeltaan taitokeskeisiä, ja tässä etenkin heidän miekkansa katana näyttää olevan niin karismaattinen, että sen supertehokkuutta boostataan sellaisessa hengessä että pelkästään tämän aseen koskettaminen tarkoittaa samaa kuin se, että myös käyttäjä panostaa taitoon. Myös itämaiset sapelit ovat monista tyylikkäitä. Näitä miekkatyyppejä toki yhdistää tehokas suunnittelu. Ne ovat spesifejä vempeleitä joissa on keskitytty pääasiassa yhteen ominaisuuteen ; Katana ja sapeli ovat viilto -ominaisuuksiltaan loistavia. Pistomiekka taas keskittyy pistämiseen. Pitkämiekka on sen sijaan enemmänkin "linkkuveitsimallia" ; Se toimii sekä iskemisessä, pistämisessä että viiltämisessä. Tämä tekee siitä erittäin monimuotoisesti käytettävän. Olisi esimerkiksi mahdotonta kuvitella että katanankäyttäjä alkaisi yht'äkkiä soveltamaan jotain keihästyylisiä tekniikoita. Pitkällämiekalla half-swording mahdollistaa juuri tämänlaisen.

Ja jostain syystä, vaikka keskiaikaiseen miekkaan jostain syystä liitetäänkin mielikuvissa lähinnä voimalla lyöminen, ei miekka ole niin painava kuin luullaan eikä voimakeskeisyys lähelläkään sitä mitä luultaisiin. Minäkin olen toki nähnyt esimerkiksi vertailuja joissa miekoilla pilkotaan bambuputkia. Niissä katanalla ja sapeleilla saadaan aikaan useampia iskuja (ja pitkämiekkakin ehdottomasti katkoo) aikayksikössä. Kuitenkin pitkällämiekalla on hieman suurempi etäisyys - ja ennenkaikkea etenkin saksalaisen tyylin parissa on paljon tekniikoita jotka perustuvat juuri siihen että toinen voidaan tappaa ilman että tehdään "täyspainoinen lyönti". Toisin sanoen hitautta osataan kiertää ja etäisyyttä käytetään tässä hyväksi. (Tässä mielessä onkin irrelevanttia ehtiikö iaidoka vetää miekkansa nopeammin esiin ja lyömään tässä samalla. Jos hän on kauempana, hänen päässään on terästä ennen kuin hän ehtii kävelemään edes lyömisetäisyydelleen.)

Itse asiassa kun itsepuolustuksen asiantuntijat katsovat toimia (kuten heistä monet itse asiassa tekevät) he huomauttavat usein siitä miten eurooppalaisessa miekkailussa on runsaasti jujutsun piirteitä. Tässä mielessä vertailu muuttuukin varsin erikoiseksi ; Se on melkein sama kuin kysyisi että "jos japanilainen jujutsu taistelee eurooppalainen jujutsun kanssa, kumpi voittaa?"

Imagokysymys näyttääkin olevan kysymyksessä hyvin olennainen. On nimittäin tavallista, että jos karateka tai aikidoka näyttää tekniikkaa rauhallisesti ja siistillä liikkeellä, että ihmiset ymmärtävät katsoa tilanteen muuna kuin taistelusimulaationa. He ymmärtävät että tässä demonstroidaan alleviivatusti ja teknisesti pikkutarkasti jotain, jota tavoitellaan siinä taistelutilanteessa. He osaavat arvostaa tätä. Miekan kohdalla nousee kuitenkin erilaisia kommentteja, kuten vaikkapa "My point was and still is that these techniques don't work the way they do in a demo as they would in a real fight." On selvää, että tekniikat tehdään eri tavalla kun niitä harjoitellaan ja kun niitä käytetään vaikkapa itsepuolustustilanteessa.

Ajatus on toki pitkänmiekan tai katanan itsensä kannalta hieman korni. Ei niitä kanniskella itsepuolustusmielessä missään. Mutta toisaalta niin on diskurssi jossa oletetaan että jos harjoittaa itsepuolustusta sen pitäisi olla se tuhovoimaisin.

Toisin sanoen, minulla ja pomollani on nyt syvä erimielisyys. Jostain syystä, jos olisin uskovainen, ihmiset antaisivat minulle sentään tilaa. He voisivat kenties olla vaivautuneita, mutta yleisesti ottaen pomot eivät esitä ateistisia jumalatodistuskumouksia sinulle heti jos menet kertomaan olevasi eurooppalainen miekkailija, kuulet että "ai sä larppaat" tai sitten joutuu vastaamaan kaikenlaisiin vertailukysymyksiin, jotka ovat itse asiassa retorisia kysymyksiä joissa on kategoriavirhe - eli kysymys mallia "Joko olet lakannut lyömästä vaimoasi? (k/e)". Ja tämän kysymyksen sisällä on "kai sä edes myönnät sen verran että" jonka jälkeen tulee jotain jossa pitäisi selittää miten oma systeemi on huonompi kuin jokin toinen. - Yhdistelmä jossa on omituinen kombinaatio ilman kokemusta olevaa varmuutta, tilanteen ymmärtämättömyydestä johtuvaa väärässäoloa sekä asenteellista epäkohteliaisuutta on varsin inhottava ottaa, jos se tulee ylemmässä statuksessa olevalta jonka parissa olet peräti töissä.

Olen vakavasti harkinnut että alan suhtautumaan näihin kysymyksiin hymyillen salaperäisesti ja kertovani että "Niin, minähän tiedän vastauksen. Olen nimittäin kokeillut erilaisia lajeja ja tätä kautta minulla on kykyä tehdä vertailu, sen sijaan että olisin vain valinnut jomman kumman ja vakuuttunut sen toimivuudesta vain siksi että kun se on hyvä, niin se toinen jota en tiedä olisi parempi. Siksi suosittelen että sinäkin menet ja kokeilet muutaman vuoden ja sen jälkeen voit tehdä vertailun ja päätyä siihen lopputulokseenkin..."
Kirjoittaja on kohtuu tyytyväinen pomoonsa, joka on yleisesti ottaen ystävällinen ja reilu mies. Tämä erimielisyys ei ole siksi mikään syy alkaa raivota koko persoonaa kohtaan. Ei ole siis syytä sanoa että "meillä on erimielisyys" tavalla joka vaatisi sen, että valitaan miekan ja pistoolin välillä ja pistetään hänet sitten valitsemaan se katana, jota pitää voittamattoman erityislaatuisella tavalla spesiaalilta...

Ei kommentteja: