11 Syyskuuta odotettiin terroristien mahdollisia iskuja, ikään kuin WTC -iskujen muistopäivän kunniaksi. Sen sijaan ei käynyt oikein muuta kuin se, että Markku Koivisto kertoi Nokia Missiosta eroamisensa syyt. Syyksi paljastui homoseksuaalinen syrjähyppy.
Suhtautumisen ääripäistä saa jonkinlaisen kuvan, kun ottaa esiin "unkurin" tarinan heteroseksuaalisesta selibaattilupauksen rikkomisesta. Siinäkin pastori rikkoi seksuaalista nollatoleranssia vaativaa ohjenuoraa, mutta tarina on silti varsin kaunis ja jopa romanttinen ; Pappi luopuu työstään naisen vuoksi. Toinen ääripää taas löytyy "Napoleonin komplekseista" , jossa kuvataan kaksinaamaisuusaspektia. Koiviston tapa vastustaa homoseksuaalisuutta ja harjoittaa sitä itse saa ryöpytystä. Koivisto liitetään "bi -luokitelmaan", joka on homoseksuaalien parissa hyvin huonossa valossa ; Nämä kun nähdään jonain jotka ottavat heteroseksuaalisuudesta statuksen ja sosiaalisen käytännöllisyyden, ja ne parisuhteen arvokkaat puolet. Ja homoseksuaalisuus on vain "pervoilua" ja muuta "rietastelua" varten, jolloin biseksuaalit tietysti vahvistavat homoseksuaalisuuteen liittyviä stereotypioita.
1: Ja kääntäen ; tätä kautta on ymmärrettävää miten Koivistollakin voi olla niin negatiivinen kuva homoseksuaalisuudesta. Hän kokee että hän ikään kuin tietää mistä siinä on kysymys. Hän unohtaa homoseksuaalien vakavat parisuhdepuolet jotka ovat hänelle itselleen vieraita.
Ei liene yllättävää, että vaikka teko on nimen omaan homoseksuaalisuus, nimen omaan heteroseksuaalin on helpompaa suhtautua tekoon hyväksyvämmin kuin homoseksuaalin. Näin siis vaikka homoseksuaalinen ei näekään kovin helposti että itse homoseksuaalisuus tai homoseksuaalinen aktio olisi millään tavoin väärin.
Kuitenkin, näin itse heteroseksuaalina, toivoisin että tiukemmat uskonnolliset linjaukset näkisivät Koiviston kautta sen, että homoseksuaalisuuskielto on turha, jokin ohjenuora joka vääristää asioita ja josta luopuminen voisi olla romanttinen statement - aivan kuten sillä naisiin ulko-oven kautta menevällä piispalla! Kuitenkin kyyninen skeptikko sisälläni tietää että tosiasiassa fundamentalistiset linjat todennäköisesti koventavat linjojaan ja jossain vaiheessa joku miettii "Oinoslinjaa seuraten", että Nokia Mission johtaja varmaan seuraavaksi haluaa avioon Mannerheimin Hevosen tai koiran kanssa.
Tämä tilanne on siitä ikävä, että se tavallaan pakottaa Koiviston siihen odotettavissa olevaan, joka tuli esiin esimerkiksi Ted Haggardin kohdalla ; Hän oli Koiviston Ameriikanversio (ja siellä kaikki on suurempaa). Hän jäi kiinni siitä että oli vaimostaan haureudessa miespuolisen prostituoidun kanssa huumeiden vaikutuksen alaisena. Hänen ainut selviytymiskeino siinä maailmassa missä kaikki hänen sosiaaliset suhteensa olivat oli yksi. Hän väitti eheytyneensä homoseksuaalisuudesta. Tämä väite on helppo tehdä ja se rakentaa uskovaisille uudelleensyntymistarinan (Haggardin kohdalla toisen uudelleensyntymän, kun hän oli uudestisyntynyt tekonsa tehdessään) joka todistaa heille että kaikki se homofobia jota heidän uskontonsa pitää sisällään onkin Totta kun Jumalakin siitä ihmeellä parantaa kadonneet karitsat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti