PETA on eläinsuojelujärjestö, joka on tehnyt hyväntekeväisyyskampanjan, jossa on käytetty tehokeinona pornografiaa ja erotiikkaa. Valinta on tietysti nostanut runsaasti keskustelua. Kriitikot moittivat PETAa naisia alistavaksi. "Real Women Against PETA" -ryhmä on sitä mieltä että PETA on feminisminvastainen. Kampanjaa pidetään pelurimaisena, seksistisenä ja sovinistisena. "Exploiting porn to get people's juices going seems lame; exploiting pornographic images only of women to make their point is retrograde and misogynist." Tämä on sinänsä erikoinen aihe, koska PETA on eläinsuojelujärjestö. (Ja itse asiassa hirviömäinen ja epäeettinen sellainen.)
1: Kuitenkin perinteisesti on jostain päädytty siihen minkä "Naisen kanssa" -sarjakuvakin tietää ; että eläin symbolisoi naista. Tai ainakin on niin, että se tapa millä mies kohtelee eläimiä katsotaan ikään kuin kuvastavan hänen suhdettaan naiseen. Siksi nainen voi pelätä hiirtä, mutta mies ei saa tappaa tätä pelottavaa olentoa hirviönä tai kavahtaa sitä itse.
Oma suhteeni hyväntekeväisyyskampanjoihin on tunnetusti käytännöllinen. Hölmöys tuo rahaa, ei järkevät kampanjat. Joten jos tekee itsetarkoituksellisesti fiksun hyväntekeväisyyskampanjan ja haluaa oikeasti saada jotain aikaiseksi, on jo hieman hölmö. Ja toisaalta jos ihmiset ovat anteliaita näissä kampanjoissa, niin ne osallistuvat ihmiset maksavat eräänlaista tyhmyysveroa jolla saadaan aikaan jotain hyvää. Tämä ei kuitenkaan ole niin keskeistä kuin se, miten tämä heijastuu siihen miten feministit käsittelevät asioita Suomessa.
Nythän muodissa on "kuka omistaa sukupuolielimesi" -tyylinen suuntaus. Siinä nainen voi olla vaikkapa prostituoitu ja olla feministi. Tässä rintamassa raiskaus ja neitsyysmalliin pakottaminen ovat molemmat naisen sukupuolielinten kontrollia ja tätä kautta sovinismia. Nyt mediatilaa runsaasti saanut "Huorasatu" osuu täsmälleen tähän muotivirtaukseen. Siinä ääneen laitetaan prostituoidut ja paskaduunarit. Niitä kautta esitetään että vartalon myyminenkin on vapaus. "Huorasadun" maailmassa PETA:n kampanja on nimenomaan feminismiä. Se lisää vapautta ja toimintaa jota nainen voi luvallisesti tehdä. Huora on leimasasna joka halveksuu tiettyä ammattia tekevää naista, eikä niinkään sitä ostajaa.
1: Ja tokihan se eläinpuoli nousee esiin muutenkin; Henkenä on "Samastun eläimiin voimakkaammin kuin ihmisiin. Olen miettinyt, mitä voisin tehdä eläinten hyväksi, paitsi olla sortamatta niitä lisää. Kannatan kyllä kettutyttöjen toimintaa ja ihailen ihmisiä, jotka lähtevät barrikadeille. Aktivismi kuitenkin vaatii sosiaalisuutta. Mun on vaikea olla ihmisten kanssa."
Tässä sukuelinlinjassa ei jostain syystä missään tapauksessa kysymys siitä "tasa-arvo" -feminismistä. Tämä on selvästi seksististä ja naiskeskeistä. Periaatteessa miehillekin voitaisiin asettaa samanlaiset oikeudet päättää omista sukupuolielimistään, mutta jostain syystä tämä linjama on kuitenkin päättänyt rajata keskustelukentän siihen että miehen samastuminen naiseen kiistetään. "Huorasadun miehet ovat rassukoita, idiootteja ja kusipäitä." Jos mies tekisi tarinan jossa olisi pelkästään stereotyyppisiä naisia, häntä syytettäisiin voimakkaasti seksismistä, eikä siinä yhtään auttaisi mikään mutina että "En vihaa naisia, rakastan naisia mutta nämä stereotypiat nyt vaan on totta ja mun kaverit kokee että just näinhän tää menee!" Epäsymmetria vallitsee tässä asiassa, sillä vagina on mandaatti. Samalla kyseenalaistetaan se, voiko mies ollenkaan samastua naisen raiskauskokemukseen. Naisen raiskauspelko on esillä, mutta kysymys onkin siinä onko miesten kokema seksuaalinen häirintä itse asiassa kokemuksena lähinnä kiistetty kuin olematon. Vai käykö sitä kuin "Pelon maantieteessä" (muistaakseni nimi oli tämä) jonka juonessa (nimiepäselvyydestä huolimatta varmasti tapahtui niin että) naisen raiskaava taksimies on irstas ja julma peto. Mutta jonka raiskaaminen myöhemmin naisporukalla on jotain jolle poliisitkin saa nauraa kun tilanne on niin huvittava ja uskomaton, ja raiskaustekokin vain naisten voimaantumista ja kivaa oikeutettua kostoa.
1: "Mies ei ymmärrä naista" on dogma ja iskulause. Argumenttina erilaisuus. Mutta sitten naisen samastumista eläimiin ei kyseenalaisteta. (Ja tämä muuten on kyseenalaisempaa!) Eläin on kauempana ja erilaisempi, eikä osaa edes puolustautua sanallisesti, joten siihen on helpompi lyödä omia ennakkokäsityksiä, jolloin eläin ei enää ole eläin vaan jokin symboli jollekin omille käsityksille..) Tämän lauseen hokeminen lienee lähinnä projisointia, sillä jotenkin näyttää siltä että nämä tätä hokevat naiset eivät ainakaan ymmärrä miestä.
Sovinismiteoriassa ongelmana on se, että mies latistetaan maskuliinisuuskäsitteeseen. Tämä on ikään kuin jonkinlainen miehisyysihanne. Siinä ongelmallista on vain se, että miehet eivät sitä käytännössä toteuta. Näin miehisyyskuva onkin enemmän "ideologiataso" joka ei oikeastaan liity käytännön epätasa-arvoon mitenkään. Perustelu toteutuneesta epätasa-arvosta olisi aina vedettävä johonkin, eikä vain vetää johonkin abstraktiin ideaan joka kenties jää tyystin toteutumatta. Voidaan kuitenkin väittää että miehistä saadaan onnettomampia tunkemalla esille tämänlaista miehisyyskuvaa, koska epäonnistuminen ei tietysti ole kovin mukavaa. Miehisyysmallista on siksi tehty "jonkinlainen perisynti", tavoite jossa epäonnistuminen on miehen taakka. Asiaa ei tietysti auta se, että tällä hetkellä feministien parissa on muotia asettaa mies juuri tähän samaan muottiin ja käsitellä miestä vain tänä stereotypiana.
Tämä käsittely näyttänee että feminismi on hyvin omituinen ja hajanainen ilmiö. Siksi parasta olisikin tehdä vähän kuten kristittyjen parissa on tehty. On olennaista puhua protestanteista, katolisista, kalvinisteista... Sillä ilman näitä lisämääritelmiä käsite ei kuvaa mitään. Silloin kun epämääräisyys on vallalla on helppoa syyttää ties mitä mistäkin. Se on erityisen kätevää jos halutaan tuomita mies keinolla millä hyvänsä ; Sisäisesti täysin päinvastaisista keinoista jompi kumpi toteutuu aina, joten itse asiassa hajanaisuus mahdollistaa sen, että syyllinen päätetään ja tuomitaan jo ennalta ja muuta käsittelyä tarvitaan vain tämän presuppositionalistisen lopputuleman saavuttamiseen, siihen "miksi sinut on tuomittu".
Tämän takia sitä on vähän kuin pakko olla suorastaan antifeministi. Tähän olisi mentävä nimen omaan tasa-arvon vuoksi. Sillä perinteistä sukupuoliroolitusta emme ole, nykyfeministejä emme halua olla. Olkaamme siis tasa-arvoisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti