Suomalaisia ja japanilaisia yhdistää hiljaisuuden kunnioittaminen. (Tosin suomalaiset ovat kuulemma etääntyneet tästä stereotypiastaan.) Kuitenkin tapamme arvostaa hiljaisuutta on hyvin erilainen ; Japanissa on monin paikoin hyvin tiiviisti ihmisiä. Heillä on pieni henkilökohtainen reviiri. Suomalaiset taas ovat erakkomaisempia ja heillä on suurempi henkilökohtainen reviiri.
Tämä tietysti vaikuttaa hyvin paljon sosiaalisiin suhteisiin. Esimerkiksi markkinatutkimuksen parissa haastattelumenetelmiä joudutaan modifioimaan jos tutkimusta tehdään toisessa kulttuurissa ; Japanin kaltaisissa maissa vaaditaan enemmän rivien välistä lukemista, poliittisesti korrektien kielenkäyttöjen hienovivahteiden tunnistamista sekä ilmeiden ja eleiden lukemista sanojen sijaan.
Tässä oli jo liikaa sanoja. Mitä siinä tölläät? Mene pois!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti