"Reverse engineering"

En malta olla viittaamatta Leinivaaran esillenostamaan Puolimatkan näkemykseen evolutionismista. (vaikka viittasin samaan blogaukseen eri kulmasta jo aiemmin.) Puolimatkan "Usko, tiede ja evoluutio" -kirjassa kun esitetään että evolutionistit olisivat jotenkin olennaisesti vaientamassa tiettyjä kulmia "Puolimatka esittelee miten naturalistit ovat rajanneet evoluutioteorian kritisoimisen pois tieteestä. Naturalismin sisällä evoluutio on automaattisesti ainoa mahdollinen selitys." Hän esittää tästä esimerkiksi seuraavanlaisen asenteen "Kaksi darwinistia, Nobel palkittu Peter Medawar ja C. H. Waddington vastasivat, että kyseisissä laskelmissa täytyy olla jotakin vialla: "Ulam tekee tiedettä väärin päin; tosiasia on, että silmä on kehittynyt ja siksi matemaattisten vaikeuksien täytyy olla vain näennäisiä." Tämä itse asiassa näyttää tässä muodossaan presuppositionistiselta lähestymistavalta ; Jos evoluutio on totta, niin silloin silmän kaltainen rakenne näyttäytyy helposti vain "reverse engineering" -ongelmalta. Eli mietitään miten se on voinut rakentua ja laskelmat joiden mukaan se olisi vaikeaa, kuvaavat vain sitä että evoluutiotapahtuman rakenteita ei ole kuvattu oikein ja tarkasti.

Puolimatkan lähtökohta on hänen omien argumenttiensa valossa omituista. Hän korostaa usein maailmankuvallisuuspuolta jossa samoille havainnoille sallitaan eri tulkintoja ja korostaa sisäistä ristiriidattomuutta ja koherenssia omissa argumeteissaan. Ja hän on myös kovasti moittinut falsifiointiperiaatetta ja pitää sitä irrelevanttina kriteerinä ja jonain "naturalistien sisäisenä pelinä" josta ei tarvitse välittää. Kuitenkin Medewarin näkemys on ongelmallinen jos ja vain jos koherenssinäkemys hylätään virheellisenä ja vaaditaan itsekriittistä falsifioimiskulmaa lähtökohtaiseksi tieteentekoasenteeksi.

Mutta tietenkään (koska kyseessä on Puolimatka) asia ei jää tähän.

Toki Puolimatkan asenne yleisestä vaientamisesta vaikuttaa yleisesti ottaen ongelmalliselta. Kuitenkin samanaikaisesti kirjassa on seuraaviakin asioita ; "Richard Dawkins saa kehuja siitä, että osaa muovata evoluution haasteet teorian tueksi." Ongelmia siis käsitellään, esilletuodaan ja ratkaistaan. Puolimatka tekee tässä selvästi sen eron että kritiikki ei ole sensuuria. Tämän tajuaminen on ansiokasta. Koska jos ei käsitä eroa kritiikin ja sensuurin välillä, erimielisyys asiassa tulkittaisiin välittömästi vainoksi. ; Tämä ei ole vaientamista ja Puolimatka näyttää tiedostavan tämän.

Puolimatka lainaa paria yksittäislausuntoa jättäen jopa tarkemmin määrittelemättä missä yhteydessä asioita on sanottu ; Tulkinnan kannalta olennaosta on esimerkiksi se onko Medawar vain laukonut tuollaista ja jos on, niin onko mukana ollut algoritmien matematiikan arvioimista. Ja ennen kaikkea onko kyse lehtijutusta vai tieteellisestä julkaisusta vai mistä jossa tämä lausunto on annettu. Konteksti määrittää esimerkiksi yleisön ja muut vastaavat näkökulmat jotka taas näyttävät onko kyseessä johtopäätös, arkikielinen mielipiteen lausuminen vai aktuaalinen yleisvaino. Puolimatka selkeästi lainaa parin tiedemiehen yksittäistä lausuntoa Medawar on puhunut paljon evoluutioasioista, eikä tämä lausunto ole hänen ainut, saati syvällisin sisältönsä asian parissa. Näin ollen kokonaiskuva vääristyy. Tämänlaista tosiasioiden valikoimista kutsutaan cherry pickingiksi . Sen avulla saadaan aikaan hyvinkin tuomitsevia ja leimaavia pilkkalausuntoja joita vastaan puolustautuminen on hyvin vaikeaa. Kun ID -läiset ja kreationistit puhuvat "naturalisteista" jää "todistamatta ja auki" se, kuka vainoaa, missä, miten ja ennen kaikkea missä laajuudessa. Väitelause on keskusteluilmapiiriä värittävä mutta niin epämääräinen että sellaisia hokevat demagogit voivat käytännössä jatkaa leimakirveilyään vaikka forever. Galilei -syndrooma onkin erityisen käytetty kikka pseudotieteissä laidasta laitaan (New Agesta homeopatian kautta ilmastonmuutoksen kieltämiseen). Tämä on tarina norsunluutornissa olevasta kontrollitieteestä, vaikka tosiasiassa valtaakäyttävä taho on tämä valittaja itse, ja tiedemaailman vastalauseet halutaan yksinkertaisesti sensuroida koska ne sotivat omaa rakasta maailmankuvaa vastaan. (Näin voidaan sanoa koska vainoamisesta ei ole kunnollisia todisteita. Puolimatka yrittää korjata tätä vainotarinoilla, mutta valitettavasti kun vastkkain on kansanmurhaajaksi syyttä suotta mollattu Pianka ja Puolimatka, on selvää että Puolimatka on esimerkiksi tästä parista se vainoaja-kiusaaja ; Vain toista näistä on tappouhkailtu sen vuoksi mitä näkökantaa hän edustaa. Ja vain toinen puoli on kirjoihin ja kansiin kritiikittömästi painettuja valheita käyttäen osallistunut ja lietsonut prosessia josta nämä tappouhkaukset ovat tulleet.)

Tässä vainofantasioinnissa hankitaan marttyyrinkruunua, ja sen taustalla oleva ajattelutapa on "Reverse engineeraava" : Koska oma maailmankuvani on Tosi, on siihen kohdistuvassa kritiikissä jotain vikaa joten kyseessä on mielivaltainen irrationaalinen toiminta. Jota voidaan selittää vain psykologisin ja institutionaalisin syin. Ergo kyseessä on viha ja vaino ja dogmaattinen instituution suorittama sorto. Kun tämä yhdistetään siihen miten epämääräinen vainopelottelusyyttely tuottaa sympatiaa, on selvää että tällä strategialla saadaan valtaa ilman vastuuta. En ihmettele jos jossain moni tajuaa tämän ja valjastaa sen strategiset edut ajamaan omaa maailmankuvaansa. (Projektion henki on tällöin kova ; Oma synti nähdään muiden toimintana. Kenties siksi että ihminen kuitenkin samastuu ja olettaa että muut ovat samanlaisia kuin itse.)

Dawkinsin kiittäminen tuokin asiaan sen toisen puolen. (ID) Kreationistit lainaavat nimittäin toistuvasti etenkin Gouldin esittämiä rajoitteita luonnonvalintaselityksille. Gouldin näkemyksistä keskustellaan myös evoluutioteorian parissa hyvin paljon. Kun näkyvimmätkin edustajat, kuten Gould ja Dawkins esittelevät kreationistien argumentteja ja käsittelevät niitä, on selvää että vaientaminen ei itse asiassa ole oikea sana. Asioista päin vastoin keskustellaan. Intelligent Designin esitykset ovat jotain jota ei ole edes laitettu vertaisarvioituihin teoksiin, vaan kirjoihin joita on enemmänkin ns. "suunnattu kaduntallaajille". Ja silti niitä vastaan on kritisoitu analyyttisesti. Niiden vasta -argumentit ovat hyvin tunnettuja. ; Onkin hyvä huomata, että kreationistit eivät ole evoluutio-ongelmiensa keksimisessä kovinkaan luovia. On likimain mahdotonta etsiä täysin uudenlaista kreationistiargumentaatiota edes ID -puolella. He käyttävät paljon esimerkiksi Gouldin keksintöjä. Ja nämä ovat osa evoluutiokeskustelua jota evoluutikot itse käyvät kiivaastikin. Näyttääkin siltä että evoluutikot keskustelevat, ID:läiset syyttävät että asioita vain ohitetaan ja kohdellaan vainolla. Tämä on omituista kun tiedämme kreationistien kirjat, niiden pääargumentit ja muut vastaavat. Näyttää päin vastoin siltä että näillä argumenteilla on ollut hirvittävästi näkyvyyttä. Ja vastaanpanemisissa on ollut käytössä ns. argumentteja.

Kriittinen kulma ja se että suurin osa evoluutiota tuntevista (ja muistakin tiedemiehistä) on tutustunut aineistoon ja sitten noudattaneet kreationistien "you decide" -slogania ja päätyneet lopputulokseen jossa ID:n on huono. Jos näkee tulkinnan siitä että evoluutioteoria on hyvä ja luomistiede huono (siihen liittyvine lausuntoineen) lähtökohtaisesti samana kuin vainoamisen, on jälleen sekoittanut sensuurin ja kritiikin toisiinsa. (Ja tätähän emme halua tehdä eikä Puolimatkakaan halua.)

Puolimatka syyttää itse asiassa että evolutionistit harjoittavat presuppositionistisia just so -tarinoita. Ongelmana on se, että vastapuoli, ID -läiset käyttävät nimenomaan vastaavaa "reverse engineering" -asetelmaa jossa on vain "just not so" -tarina. Pieret huomauttaakin että esimerkiksi Behe on konsepteineen lähinnä kuvaillut tiettyjen biokemiallisten rakenteiden ulkomuotoa, esittänyt väitteen että tämänlainen ei voisi kehittyä evolutiivisesti, ja siirtänyt sitten väitteen todistamistaakan niille joista evoluutiohistoria on tosi ja itse on tyytynyt vain heiluttelemaan "not good enough" -lausumia ja siirtelemään maalitolppia kun kritiikki on osoittanut lähtökohdat vääriksi. (Behen IC on irrelevantisoitunut, moniosaisuudessa on jopa vaatimus että funktio ei saa muuttua prosessissa. Evoluutiolle tämänlaisen ei enää pitäisi olla mikään rajoite koska sen parissa funktion muutos ei ole mikään vaatimus evolutiiviselle kehitykselle. Funktio voi evoluutiossa muuttua, tinkering on tunnettua.) Just not so -kertomus ei tässä mielessä ole yhtään tutkitumpi tai todistetumpi kuin just so -kertomuskaan.

Lisäksi jos olisin Puolimatka, olisin erittäin erittäin hiljaa presuppositionismisyytöksistä ja siihen suuntaan vivahtavistakaan lähestymistavoista.

Nimittäin hän kannattaa erittäin voimakkaasti Alvin Plantingan warrant -näkemystä. Ja tätä ei voi oikeuttaa millään muulla kuin presuppositionismilla. Plantinga taas rakentaa evoluutiokritiikkinsä olettamalla että aistit eivät ehkä olekaan luotettavia. Jos tämä lähtökohta on todellinen, emme voisi mitenkään uskoa kognitiivisiin kykyihimmekään. Jumala -aistin olemassaolo ei muuta tätä, koska tämä on aisti muiden joukossa. Jos aistimme voivat pettää, myös Jumala olisi petosta. Se ei ratkaise mitään. Siksi onkin olennaista huomata että koko warrant on pikemminkin ennaltamäärätty asiantila, jolle yritetään "reverse engineerata" alkuperä. Plantingan mukaan on mielivaltaista että luonto toteuttaa juuri tietyn luotettavan tavan havaita kun muitakin on. Mutta paradoksaalisesti hänestä ei ole mielivaltaista olettaa että olisi juuri tietynlainen Jumala vaikka muunlaisiakin voisi olla. ; Näin ollen on selvää että koko rakennelma onkin suuri kehäpäätelmä jossa oletetaan täydellinen Jumala ja tämän seurauksena warrant -aistisetti jossa on mukana jumala -aisti. Ja sitten tämä täydellinen aistisetti ohjaa kohti täydellistä Jumalaa. Mikään ristiriidattomuus ja koherenssinhakeminen ei tätä pelasta, koska kehäpäätelmässä ei ole ristiriitaa vaan se on vain tolkuttoman huonoa ajattelua. (Plantinga kiemurtelee tästä hassusti esittäen että jumala -aisti vain näyttää kehäiseltä. Tämäkin kohta on asenteena juuri samantapaista ajattelua kuin mitä Medawar harjoittaa lainauksessa. Puolimatkan superhypersuosikki Plantinga siis harjoittaa "reverse engineering" -asennetta oikein sarjatulella. )

Erityisen omituiseksi tämä tulee kun miettii sitä että Plantinga on vastannut aivotutkijoiden tekemiin huomioihin joiden mukaan ihmisten mielen heuristiikka on lajityypillisesti monin paikoin päin prinkkalaa. Hänestä tämä kertoo että tämä johtuu syntiinlankeemuksesta ja sen turmelevista voimista. Ongelmana tässä on tietysti se, että jos syntiinlankeemus voi turmella ihmisen kognitiiviset kyvyt lajityypillisesti, voi olla että vaikka Jumala olisi taannut meille luotettavat aistit ja ajattelun, niin kenties syntiinlankeemus olisi turmellut tämän jolloin ihmisillä ei enää olisi ollenkaan välttämättä warrantia edes kristinuskon sisällä. Ihminen joutuu siis kristinuskonkin sisällä vain uskomaan että warrant on vaikka muutakin voisi olla. Mutta samaa lupaa ei haluta antaa "naturalisteille" koska se olisi mielivaltaista oletusten tekemistä. On selvää että Plantinga harjoittaa "just so" -heittoja joissa vasta -argumenttaja käsitellään "hyvin Medewarin tapaan". (Mitä voi käydä jos sarjatulivaihde unohtuu päälle ja liipasin jää pohjaan.)