Tämä esitys voisi tuntua omituiselta kunnes (joko tajuaa että se oli omituinen huono vitsi joka ei näytä vitsiltä koska kirjoittaja ei osaa olla hauska tai sitten vähintään) muistaa miten täällä kotosuomessakin vähän aikaa sitten slippery slope -epälogiikkahyppelyitä assosiaatiosta toiseen saatiin tehdä varsin pienellä ongelmin ; Pentti Oinonen sai aikanaan huomiota siitä, kuinka hän yhdisti samaa sukupuolta olevien avioliiton eläimiin sekaantumiseen. Henkenä oli se, että kun toiseen ottaa kannan, niin sitten ollaan kaltevalla pinnalla ja loppuhuipentumana on se, että ihminen voi mennä naimisiin eläimien kanssa. Oinosella oli luultavasti argumentaationsa taustalla ajatus siitä että eläimiin sekaantuminen olisi inhottava asia homoseksuaalisuuden kannattajillekin. Hän halusi enemmänkin herättää vastemielisyyttä asiaan. Oinonen ajatteli että kun vapautta kerran ajetaan niin rajoittamattomuus johtaisi zoofiliaan. Eli niillä argumenteilla joilla homoseksuaalisuutta puolustetaan olisi ikävä takapakki, seurauksia joita argumenttien esittäjät eivät välttämättä haluaisi kantaa.
Strategia on hyvin yleinen konservatiivinen reagointitapa. Esimerkiksi fundamentalistikonservatiiveissä on selvästi kahdenlaisia ihmisiä ; Perisyntiä kannattavia eli sellaisia joista ateismi tekee pahaksi koska ihminen tarvitsee Jumalan ohjausta. Ja omaatuntoa korostavia, joista ihmiset ovat yleisesti ottaen saaneet yleisen moraalintajun. - Omaatuntoa korostavat ovat yleisesti ottaen sellaisia että he yrittävät korostaa että ateismilla ei ole moraalipohjaa mutta ihmiset kuitenkin haluavat ateisteinakin tämänlaisen perustan. Näin he yrittävät toppuutella hereille olennaisesti eri asenteella kuin ne joista ateistit vain ovat puoli-ihmisiä joita on mukavaa hakata metalliputkella.
Ongelmana on oikeastaan vain se, että on likimain mahdotonta erottaa näitä asenteita toisistaan. Asiaa mutkistaa vieläpä se, että konservatiivinen linjama on melkoisen hörhöytynyttä ja monessa tapauksessa on likimain mahdotonta erottaa vitsiä ja vakavasti esitettyä näkemystä toisistaan. Erottaminen vaatii valtavasti tarkkailua. Tästä saanee hauskan esimerkin "Takkiraudasta" jossa on artikkeli "Lajineutraali avioliitto tekee sekin tuloaan". Siinä yhteiskunnan seksuaalisuuskeskustelu kontekstoidaan seuraavasti "On julkinen salaisuus, että siinä, missä feministit haluavat särkeä perheet, potkaista isät pois ja omia lapset itselleen (vaihtoehtoiset perhemallit), seksuaaliaktivistit haluavat laillistaa omat juttunsa (sukupuolineutraali ja sukulaisuussuheneutraali avioliitto) ja islamin edustajat ja heidän liberaalit ymmärtäjänsä haluavat laillistaa sekä polygamian (lukumääräneutraali avioliito) että lapsiavioliitot (ikäneutraali avioliitto) - koska islamkriitikoiden mukaan ne kuuluvat islamiin kuin paita ja peppu - väittäväthän pahat kielet ja islamin vääristelijät että Muhammedilla olisi ollut 14 vaimoa ja että hän oilsi mennyt Aišan kanssa naimisiin tämän ollessa 6 ja vienyt hänen neitsyytensä kun tämä olisi ollut 9, mutta uskonnollisista asioista kiistellessä tosiasiolla ei ole merkitystä. Mutta vähemmän tunnettua on, että ateistiaktivistit kannattavat eläimiinsekaantumisen luvallistamista ja lajineutraaleja avioliittoja." Syyksi kerrotaan viehättävästi seuraava "Miksi? Pahat kielet voisivat väittää, että koska noin 90% ateisteista on miehiä ja he ovat yleensä yksinäisiä nörttimiehiä, niin heistä olisi kivaa jos morsian sanoisi "Bää" sen sijaan että hän sanoisi "Tahdon". Tai että puoliso sanoisi "Bää-ää-ää" sensijaan että hän sanoisi "Ei tänään, kulta, minulla on pää kipeä". Mutta tästä ei ole kyse. Kyse on siitä, että siinä missä islam hyväksyy täysin eläimeensekaantumisen (tosin ajatolla Khomeinin mukaan eläin tulee teurastaa yhdynnän jälkeen), ateistit kannattavat eläimiinsekaantumista siksi että se on niin jyrkästi vastoin judeokristillistä seksuaalietiikkaa kuin olla voi." Eli vastustus olisi itsetarkoituksellista ja militanttia uskonnonvastustamista uskonnonvastustamisen vuoksi.
Tekstissä viitataan esimerkiksi Sam Harrisiin ja linkin takana on video joka paljastuu selvästi ääninauhaltaan manipuloiduksi. Itse asiassa ääninauhan laatu on sen verran huono että on ilmiselvää että Harris ei ole sanonut tämänlaisia asioita. Tämänlainen ei oikein uskottavasti menisi kenestäkään läpi. Kirjoittjaa tunnustikin että "Tämänkertainen teksti ylitti parodiahorisontin. Ruukinmatruuna ei tätä kirjoittaessaan aikuisen oikeasti uskonut, että joku ihan oikeasti voisi kannattaa zoofilian laillistamista. Mutta Peter Singer ihan aikuisen oikeasti kannattaa, ja Sam Harris on myötämielinen asialle." Itse en tosin kyennyt näkemään tässä tekstissä sen perusluonnetta. Tämä ei ihmetytä, kun tajuaa verrata artikkelia Itsensä huvin vakavasti ottavan "Conservapedian" tekstiin "Atheism and bestiality". Sen sisältö on hyvin samansuuntainen. Syytökset ovat itse asiassa juuri samoja. Takkirauta onkin kirjoittanut juttunsa selvästi tämän artikkelin innoittamana. Tämä nostaa esille sen, miten vaikeaa ylilyönnintajuun perustuva sarkasmi on menettänyt voimiaan nykyaikana kun ihminen voi tehdä miltei mitä vain.
Tämänlaiset asiat nostavat esiin kaksi hyvin tärkeää seikkaa ; Ensinnäkin liberaalien puolella vapautta käsitellään usein hyvin huolestuttavalla tavalla. Usein nimittäin korostetaan vapautta vapauden vuoksi tavalla joka unohtaa sen, että joskus kielto/dogmi on perusteltu. Ennakkoluulo on joskus hyvä asia ja joskus huono asia. Tässä kohden olisikin hyvä huomata, kummasta on kysymys.
1: Usein konservatiivit korostavat tässä että kun eläimiinsekaantuminen on paha, olisi muutkin rajoitukset perusteltuja. Tällöin ennakkoluulo silloinkin kun se on paha asia määritetään "tiukaksi ja anteeksipyytelemättömäksi ja rehdinsuoraksi moraalisuudeksi". Tilanteet voivat kuitenkin olla oleellisesti erilaisia. Esimerkiksi itse tunnustan kannattavani homoseksuaalien avioliittoa mutta samalla vastustan polyamoriaa. Kun Kiinassa on yhden lapsen politiikan sivutuotteena ylenmäärin miehiä, on avioonpääseminen harvinaista ja tästä tulee yhteiskunnallisia ongelmia. Kun huomioidaan voimakas tapa luokittautua "alfauroksiin ja betauroksiin ja vielä alempiin uroksiin" on käytännössä varmaa että moniavioisuudessa sitoutumiset aikaansaisivat miltei väistämättä vastaavankaltaisia vaikeuksia. Kysymys on siis vähän kuin sosialidemokratiasta "jossa vähennetään tuloeroja" avioliittorintamalla. Homoseksuaalit tuskin lisääntyisivät muutenkaan, joten heidän avioonlaittamiseensa ei ole yhteiskunnallisia perusteita. Ja uskonnolliset valinnat (kuten sen että homoseksuaali meneekin naisen kanssa naimisiin) jäävät sitten yksilöille eikä yhteiskunnalle.
2: Toki tämä vapauden ja oman harkinnan ylikorostaminen nostaa esiin sen, että aivan identtisin syin konservatiivisella puolella suosittu denialismi ja pseudotieteily nousevat ongelmineen esiin. -Jopa aiemmin mainitsemani conservapedian eläimiinsekaantumista ja ateismia käsittelevä artikkeli ei malta pysyä erossa sanaparista "pseudoscience evolution" joka selvästi liittyy juuri tähän aiheeseen. Asimov sanoi tämänlaisesta pseudotieteellisestä asenteesta seuraavaa ; "Anti-intellectualism has been a constant thread winding its way through our political and cultural life. Nurtured by the false notion that democraxy means that 'my ignorance is just as good as your knowledge'"
On erikoista miten voimakkaasti tässä kohden puhutaan nimenomaan objektiivisesta moraalista. Sillä tosiasiassa sille on olemassa paljon laadukkaampi vaihtoehto. Se, että jokainen asia on keskustelunvarainen. Se tarkoittaa sitä että esimerkiksi zoofilian kaltaisten perversioiden laillistamiskysymyksen saa nostaa esille. Kunhan muistetaan että tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että tätä voi sitten myös moittia ja vastustaa vapaasti. Objektiivisessa moraalissa on se huono piirre että käytännässä se ilmenee siten että jokin dogmisto usein kieltää asiasta keskustelemisen tarpeen auktoriteettisella äänensävyllä. Tässä asenteena ei ole moraalin ehdottomuus vaan se, että kyllä tämänlaisetkin kannanotot täytyy saada demokratiamyllyn murskattavaksi. Ihan sen jälkeen että vaalien jälkeen voidaan luvallisesti sanoa että "Paska mielipide, mutta tulipahan päihitetyksi."
Itse asiassa objektiivisen moraalin sijasta uusateisteilla on ideologinen moraalinnikkari Sam Harris. Hänen näkemyksessään moraali ei ole moraalirelativismia eikä objektiivista moraalia. ; Kun usein objektiivisen moraalin kannattajat väittävät että sen automaattisena vaihtoehtona olisi moraalirelativismi ovat he hyvin väärässä. Olen suorastaan huvittunut joka ikisen kerran kun uusateisteja pidetään automaattisesti joko moraalirelativisteina tai moraalinihilisteinä. On nimittäin erityisen olennaista huomata, että uusateismim parissa vastustetaan valtavan usein postmodernismia ; Otetaanpa esiin Dawkins tai Harris tai muu uusateismin "GNU -sarvinen keulakuva" tai valitaanko sitten esille suomalainen Jussi K. Niemelä tai Kari Enqvist, huomataan että heitä yhdistää taipumus valistushenkiseen skientismiin ja skeptismiin. Joka usein yltää myös moraalikannanottojen rintamalle. Niemelä on peräti vastustanut postmodernismia ilmiönä hyvinkin tiiviisti. ; Tämä tarkoittaa sitä että "ateismi ei voi määritellä objektiivista moraalia" ei oikeastaan koske moraalia, vaan sitä että uskovainen antaa itselleen auktoriteetin määrätä paitsi mitä moraali on myös sitä miten tätä moraalia tulee perustella ja mitä konsepteja siihen on pakko liittyä. Näin ollen sen parissa ei kannateta mitään "vapautta vapauden vuoksi".
1: Joku voisi ajatella että kaikkien näkemysten keskusteltavuuden heikkous on se, että yhteiskunta voisi degeneroitua niin syvällisesti että ei enää erottaisi lemmikkieläimen ja rakastajan välistä eroa. Tällöin muistutan että olen "konservatiivi jolla on liberaaleiksi usein koettuja mielipiteitä". Konservatiivina olen "pessimisti" ja jos demokratiamylly tosiaan päästäisi zoofilian kaltaisen sallittuna ja hyväksyttävänä läpi, niin yhteiskunta olisi kaiken kaikkiaan niin erilainen kuin nykyinen, että siinä elävät ihmiset saavat tässä sitten sellaisen lainsäädännön minkä ansaitsevat. ; Toki samalla on hyvä huomata se, että tämä "kauhujen yhteiskunta" on kuitenkin käytännön tasolla varsin epätodennäköinen, se on mahdollinen lähinnä "teoreettisenhypoteettisesti" jollain hyvin abstraktilla tasolla. Ja siihen asti kunnes tämä kauhukuva toteutuu seuraan oppia joka sanoo "opin kaiken tietämisen arvoisen telkkarista". Silloin muistelen vain mitä Chandler sanoi kananpojalle "Friends" -sarjan jaksossa "The One With a Chick. And a Duck" ; "That's Yasmine Bleeth, she's a completely different kind of chick. I love you both, but in very different ways."
Kirjoittajalla on pakkasessa pilkottuna puolikas lammas, pilkottu pääsiäiskaritsa ; Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tilanteisiin joissa yhdistyy zoofilia, nekrofilia ja alaikäiseen sekaantuminen. Joku onkin sanonut niin että ainut keino jolla hänet saa heteroseksuaaliseen aktioon on se, että nainen on joko alaikäinen, eläin tai kuollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti