Usein kapitalistista järjestelmää moititaan siitä, että se riistää ihmisiä ja kasvattaa tuloeroja. Sitä syytetään riistämisestä. Kuitenkin samanaikaisesti nämä moittivat ihmiset voivat lotota. Lotto on kuitenkin teknisesti ottaen ilmiö joka kantaa kaikki kapitalismin huonot puolet, mutta ei oikeastaan niitä hyviä.
Ensin joku voisi ajatella että lottovoittaja ei riistä ketään koska pelaamiseen ei sitoudu työtä. Kuitenkin tosiasia on, että lottokuponki ostetaan rahalla. Ja tämä raha on saatu työtä vastaan. Lottovoiton logiikka perustuukin juuri siihen että pieniä panoksia saadaan keskitettyä. Voitonmaksu saadaan pohjimmiltaan hävinneiden rahoista. Onnekkaat kuorivat kerman. - Lotto ei kuitenkaan oikeastaan luo työpaikkoja lotonpelaajille. Lottoarvonnan valvomisen, järjestämisen ja pyörittämisen takana oleva työmäärä ei työllistä "niin hirvittävän montaa" ihmistä. Työllistämisvaikutus on siis hyvin pieni. Tältä osin loton tuoma etu yhteiskunnalle on melko pieni. (Tätä toki pehmennetään sillä että RAY -varat laitetaan hyvään tarkoitukseen. Koska tämä ongelma on tiedostettu.)
Toinen merkittävä huomio tulee kun tajuaa että aikaisemmin kapitalistit puolustivat toimintaansa ns. tihkumisteorian kautta. Tässä ideana oli se, että kapitalistit tuhlaavat omaisuuttaan ja ostavat hienoja hyödykkeitä. Tihkumisteorian ongelmana on se, että tosiasiassa rahaa laitetaan paljon säästöön. Näin ollen pankkitilia lihottaa paljon rahaa joka ei nimenomaan kierrä. Ja toisaalta tihkumisteoriassa valtaosa rahoista kukuu ylellisyystuotteisiin. Eli Maslown tarvehierakian ylätasolle. Sama raha tasaisemmin jaettuna kuluisi enemmän perushyödykkeisiin. Näin ollen tihkumisteoriassa ongelmana on se, että perushyvinvoinnin kasvattamisen sijasta kasvatetaan muuta. Toki Maslown tarvehierarkian ylätasoilla on arvokkaita asioita kuten tieteitä ja taiteita. Mutta osa luksuksesta on nimenomaan turhaa. Jos ruoka-artesaani kuorruttaa hampurillaisen kullalla (mitä oikeasti tapahtuu), on tässä kysymys jostain joka kuluttaa varoja lyhytjänteisesti. Rahaa joka voisi tuottaa perushyvinvointia. - Ja tunnetusti lottovoittorahat kuluvat helposti Maslown tarvehierarkian ylemmille portaille. Yleensä lottovoittounelmissa on strategia "ensin velat pois ja sitten suihkarilla sukulaisille vittuilemaan" -tyylisiä kulutusfantasioita.
Jokainen ihminen lottoaa sen vuoksi että "panokseksi laitettu pieni raha on ihan eri asia kuin iso voitto". Häviö ei haittaa mutta voittaminen muuttaa elämän. Tämän taustalla on logiikka jossa tajutaan että pieni raha on jotain joka todennäköisemmin menisi perushyödykkeisiin kun taas voitto kuluisi humpuukiin. Lottovoitto mahdollistaisi erilaisen elämän. Tosiasia on, että me kaikki haaveilemme kapitalistiriistäjän osasta. Siksi me pelaamme lottoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti