"Preaches about equality of sexes - believes all men are dumb and perverts."
(Nettimeemi)
Usein toistettu slogan on, että feminismi ei aja naisten asiaa, vaan on tasa-arvon puolella. Tällöin korostetaan että jokaisen miehen tulee tukea feminismiä ja tasa-arvoa nimittäytymällä profeministiksi, koska siinä vain määritellään ja haetaan tasa-arvoa josta on erilaisia näkemyksiä. Korostus on, että feminismi ei ole käänteistä sovinismia. Ei miesvihaa.
Kuitenkaan juuri näin ei usein ole ; Itse koen suorastaan välttämättömäksi jakaa feminismin "tavalliseen feminismiin" ja "telaketjufeminismiin". Jaottelu on hyvin tarpeellinen. Tästä saa kenties yllättävän mutta kuitenkin samalla hyvin valottavan kulman katsomalla "Tämä päivä" -blogin kommentoijaa. Kommentti on mielenkiintoinen, koska se on miehen kirjoittama ja nimenomaan korostaa että tosiasiassa miehet eivät vihaa naisia. - koko jutun "punainen lanka" on juuri se, että olisi syytä vaihtaa nimi "5 Ways Modern Men Are Trained to Hate Women" muotoon "5 ways that are or are not products of culture how a small percentage of men dislike women or consider them inferior." Vastustuksen syyksi nousee esimerkiksi stereotypistäminen - joka on hyvin useimmiten feminismin pääkritiikinkohteena ; Sukupuoliroolit kuten kotiäitiyshän nähdään kulttuurisina stereotypioina jotka eivät kuvaa oikeita ihmisiä ja heidän mieltymyksiään. Että vaikka kulttuuri ajaa ja kannustaa johonkin, niin se ei tarkoita että naiset haluaisivat.
Tämä herätti vastareaktion. Reaktioketju menee seuraavasti : "Eivät kai miehet sentään ihan vihaa naisia. Halveksivat vain. Ihan jokainen mies. Tähän uskon, vaikka kuka väittäisi mitä. Korostetaakoon, että tämä on vakaa uskomus, ei virallinen fakta." ... "En lue ajatuksia. Tulkitsen itseeni kohdistuvaa käyttäytymistä. Koska en halua ajatella olevani yksilönä halveksittava, oletan miesten halveksivan myös kaikkia muita naisia eikä vain minua. Vähemmän kurja olo näin." Huomiotaherättävää tässä on tietysti se, että jos mies halveksii naista, se on kammottavaa. Mutta kuitenkin juuri tästä lausunnosta itsestään kumpuavaa syvä ja kaikenkattava halveksunta miehiä kohtaan. Peräti sellaisella tavalla, että mikään todisteaineisto ei saisi häntä uskomaan muutoin. ; Yksinkertaisesti sellainen episteemis-argumentatiivinen konsepti kuin "epävirallinen fakta" kuvaa sitä että kyseessä on asenteellinen arvolauselma. Tämänlaiset keinot syntyvät helposti niillä ihmisillä jotka tarvitsevat vihanluontia voidakseen olla "better than thou" -ihmisiä. Feministmi vetoaa niihin ihmisiin joista vaihtoehtoiset ja tavallisemmat lähteet, kuten uskonto, ei ole imagoltaan riittävän rationaalista ja "modernia".
Se, että tätä ei väitetä totuudeksi on kätevä strategia, koska nyky-yhteiskunnassa mielipiteestä on tullut argumentaation korvike. Se, että saa olla jotain mieltä vääntyy siihen muotoon että tämä mielipide on järkevä, oikeutettu ja perusteltu. Tällä taikatempulla fenomenologisesta kokemuksesta tulee tosiasiaa kuvaavat tila, olipa sen lähde ulkoinen (kiusaava syrjintä) vai sisäinen (ennakkoluuloista kumpuavat pelot). ~ Ihminen itse asiassa helposti lähtee jopa lietsomaan tämänlaista. Jos vaikkapa minä olisin lihaksi tullut klassinen perussuomalaisstereotypia joka pelkäisin vaikka mustaihosiia, ilmeilisin heille taatusti eri tavalla tai joskus jopa lausun jotain harkitsematonta jolloin he vihaavat minua helposti koska näkevät asiattomuuden. Ja tämä heidän ymmärrettävä suutahtamisensa olisi todiste siitä että ennakkoluuloni olisivat perusteltuja.
1: Tämän pelossa olen esimerkiksi uskontokeskusteluissa reaktiivinen. Eli "ilmestyn paikalle" vasta kun joku "uskis" ensin itse käy lausumassa jotain jota he itse voivat kuvata "reteänä" mutta jolle oikea termi on pilkallisuus ja vittuilu. Näin teen siksi, että tiedostan että tässä aihepiirissä minulla on varmasti paikkoja joiden kohdalla aggressio kääntyisi helposti liiallisuuksiin. Se, että elämänhistoriani ja kokemukseni ovat tässä painottamassa eivät muuta sitä tosiasiaa, että yleistäminen joka ikiseen kristittyyn tai uskovaiseen olisi vakavaa liioittelua.
Itse kuitenkin suhtaudun näihin asioihin vakavasti. Syytös on vakava ja sen korjaamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen. Aito kiusaaminen on aina konkreettista. Ja sen pystyy todellakin yksilöimään ja kuvailemaan jotenkin. Esimerkiksi koulukiusaamisessa kiusaamista ei vielä ole "musta tuntuu että". Siihen liittyy jotain, kuten tönimistä, nimittelyä tai seurasta eristämistä. Siitä joka pikkumaisesti tulkitsee jotain epämääräisiä kokemuksia yksinkertaisesti loukkaa niitä joita kiusataan oikeasti. ~ Se, että jokin olematon ja omista asenteista ja peloista kumpuava laitettaisiin samaan luokkaan aidon kiusaamisen kanssa on yksinkertaisesti vääristävää ja vähättelevää.
Toki kiusaaminen voi olla vaikeasti havaittavaa ; Joskus ulkopuolisen voi olla vaikeaa huomata asiaa. Tästä hauskana esimerkkinä olkoot se, että olen huomannut että minua kohdellaan huomattavasti eri tavoin jos liikun helsingissä porukoissa joissa on homoseksuaaleja. Ihmsiet osaavat lukea tiettyjä konsepteja ja liittää tiettyyn ryhmään. Mukanaoloni antaa minulle mahdollisuuden "kurkistaa". Ja ero on yllättävän konkreettinen. Samoin en olisi vielä viime viikolla osanut kuvitellakaan että ihmiset olisivat jotenkin dramaattisesti ulkonäkörasisteja. Mutta kun leikkasin tukkani nörttitukasta kaljuksi, huomasin valtavan muutoksen ihmisten käyttäytymisestä ; Ennen ihmiset suorastaan kävelivät päin. He ilmeisesti näkivät että tuonnäköinen ihminen ei voi olla kiireinen tai että hänestä ei ole mitään riskiä vaikka vähän ohittelee jonossa, tönäisee kiireessä tai valloittaa penkkiä. Kaljuna ihmiset väistivät minua, sain tilaa junassa ja niin edespäin. ~ Tässä vaiheessa on tietysti vaikeaa sanoa onko tässä pahempi ennakkoluulo kaljuja vai nörttejä vastaan. Mutta tällä ei oikesti ole kovin paljoa merkitystä.
Sen tiedän, että itse en halveksi naisia. Eikä "tämän päivän" kirjoittajakaan halveksi. Itse asiassa tuonlaisten kommenttien esittäminen on loukkaavaa ja suorastaan vihjaa että kommentoija pitää tekstiä valheellisena, jonain miehen valehtelevana tosiasioiden vääristelynä. Tämänlaista toimintaa toki tapahtuu, eikä ihmiskunta ole ainakaan valehtelun, kaksoisstandardien tai tekopyhyyden puutteesta kärsinyt. Mutta silloin tilanne on voitava yksilöidä johonkin konkreettiseen.
Miehet heikkoina halusta ja pelosta.
Itse asiassa en ole ymmärtänyt edes sitä asiallisempien feministien tulkintaa jota esimerkiksi Lenita Airisto näyttää kannattavan. Hänhän television "feel good" -ohjelmassa näytti klassista maalausta ja kysyi joltain tummatukkaiselta jannulta (ilmeisesti joku julkkis jota en kuitenkaan tunne) että eikö vain olekin niin että häntä pelottaa tuossa maalauksessa olevan naisen eroottinen valta. ; Rehellisesti sanoen ainakaan minua ei pelota. Airisto näyttää ajattelevan asiaa kahdessa vaiheessa (a) että miehen seksuaalinen halu on sisäinen pakko joka tekee hänestä ohjattavan, jokin joka pakottaa tietoisuutta tiettyyn suuntaan (b) tämä heikkous ja kontrollinpuute pelottaa kaikkia.
Sen sijaan että puhuisin "uskalla olla heikko" -asenteesta en lähde tuolle linjalle. Sillä olen tunnetusti tietoisuuskeskeinen "empiristi-rationalisti" jolle tunteet ovat monesti taistelunkohde ja jolle itsekontrollintarve on niin suuri, että esimerkiksi alkoholin kittaaminen ja huumeidenkäyttö on jäänyt rutiineista siksi että niihin liittyvä itsekontrollin heikkeneminen on "terveessä perusepäluottamuksessa" elävälle se kaikista pahin vaihtoehto. - Sen sijaan otan toisen linjan ja sanon vain, että en pelkää aamukahvikuppiani, vaikka minut ajaakin sen pariin varsin pakkomielteinen joka-aamuinen heräämisen jälkeinen tila. Olen heikko (sanan kaikissa merkityksessä) kun menen aamulla kahvinkeittimelle. Ja tosiasia on, että minulla on riippuvuus kofeiiniin. Peräti erityisen paha sellainen. Kuitenkin juuri aamukahvikuppi saa minut tuntemaan itseni vahvaksi.
Täsmälleen sama tapahtuu myös "naisen kanssa". Tai oikeastaan "naisen kanssa" tilanne muuttuu vielä astetta eteenpäin, koska kyseessä on kuitenkin vastavuoroinen tilanne. On helppoa kestää oma heikkous jos kykenee samalla näkemään toisessa heikkoutta. Kysymys on toki tällöinkin epäterveellisestä luottamuksentunteesta. Mutta ollakseen halveksimatta aivan jokaista ihmistä, on toki oltava luottamuskonsepti. Sen on vain kenties oltava ansaittava sellainen ; Luottamuksen kanssa heikkous ei muutu peloksi, vaan kunnioitukseksi. Ja tämä ero on yhtä oleellinen ja suuri kuin ero perversioiden ja erotiikan välillä.
Kirjoittaja tosin on sekä tyhmä että perverssi. Hänellä on myös stereotypioita ja ennakkoluuloja esimerkiksi MMORPG -peleissä maageja pelaavia kohtaan. (Rogues rules!) Mutta ei pidä yleistää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti