"Sikolätissä" oli teksti "Suvaitsevaisuus tappaa musliminaisia". Teksti on muistutus siitä että monissa maissa naisten asema on hyvin huono. Kultuurirelativistisissa näkökulmissa monikulttuurisuus kuitenkin ohittaa merkityksessä helposti ihmisoikeudet. Näin ollen länsimaissa myös puhutaan enemmän uskonnonvapaudesta kuin ihmisoikeuksista. Tästä tulee luonnollisesti ristiriita jos uskonnon käytänteet ja ihmisoikeudet ovat ristiriidassa. Siksi tänne saadaankin lausunto jossa "Euroopassa te kaikki vaikenette liikaa musliminaisten alistamisesta. Me musliminaiset olisimme säästyneet monelta ikävältä asialta, jos asiasta uskallettaisiin keskustella. Eurooppalaisten naiivi näkemys suvaitsevaisuudesta on vahingoittanut meitä. Olen tavannut sanoa, että tapatte meidät suvaitsevaisuudellanne." ... "Ruotsissa puolestaan - ja tämän tiedän omasta kokemuksesta - islamia ja sen piirissä esiintyvää naisten alistamista koskevia kannanottoja kieltäydytään julkaisemasta. Jos yritän kirjoittaa aiheesta, minua haukutaan islamofobiksi - ruotsalaisten miesten toimesta!"
Positiivisia vapauksia ja negatiivisia oikeuksia.
Kyseinen ajattelutapa on yleinen ja jos se siirretään kristinuskoon, joka ikinen uusateistinplanttukin tunnistaa sen. - Kenties siksi, että esimerkiksi Ayaan Hirsi Ali on ollut aktiivinen uusateistinen vaikuttaja, jonka lähtökohta islamista eronnena on ollut ongelmineen hyvin merkittävä osa uusateistista uskontokriittistä kulttuuria. Eli uusateistien kritiikkilinjama on ottanut tähän asiaan kantaa jo kauan. Ja tällä ratkaisulla on ollut negatiivinen vaikutus liikkeen imagoon ja on helpottanut sen "militantiksi" kutsumista tietyissä piireissä.
Ihmisten mielissä kun on helpompaa viitata ns. positiiviseen vapauteen, eli vapauteen tehdä jotain asioita. Kuitenkin aivan yhtä tärkeä on ns. negatiivinen vapaus joka on vapautta jostakin. Näin ollen esimerkiksi lupa harjoittaa uskontoa näyttäytyy vapautena kun taas vapaus olla joutumatta kunniamurhan uhriksi nähdään sensuuriaktiona joka on mielikuvissa "enemmänkin välttämätön paha kuin vapaus". (Karkeasti sanoen onkin joskus helpompaa puhua vapauksista nimenomaan positiivisina vapauksina ja oikeuksista kun puhutaan negatiivisista vapauksista.)
Monia voi tietysti ihmetyttää että miten länsimaissa joissa naisten oikeuksiin tartutaan yleensä hyvinkin tiukasti, sallii islamilaisessa kulttuurissa olevia selvästi "fallosentristä vainoa edustavia patriarkaattisia" erityispiirteitä kuten naisten ympärileikkuuta. Luulisi että feministit olisivat ensimmäisenä puuttumassa asiaan. - Sillä tässä kohden voitaisiin oikeasti ohittaa kaikki mietteet siitä ajaako feminismi sukupuolten välistä tasa-arvoa vai naisten etuja. Sillä tässä kohden molemmat määritelmät kohtaavat.
1: Pahat kielet ehdottelevat tässä kohden ensimmäisenä "fatwakateutta" (fatwaenvy) eli sitä että feministit pelkäävät. Tämä ei ole kovin uskottavaa, koska islamin vaarojen pelkääminen kuuluu muualle ja feministit ovat tunnettuja siitä että kun he tunnustavat että jossain on vaara, he ovat joko aggressiivisia tai sitten vaativat muita olemaan aggressiivisempia - Esimerkiksi raiskauskeskusteluissa feministit ajavat usein itsepuolustuskikoista esimerkiksi valtion hoitamaa kastraatiota. Heidän peruskeinonsa on kapina, ja esimerkiksi "Slut Walk" on tapahtumana rakentunut nimenomaan sen ympärille että raiskaus on aktuaalinen riski. Pään pelkurimaisesti pusikkoon laittaminen ei yksinkertaisesti kuulu tähän kulttuuriin. Ja jos pää pusikkoon meneekin, huuto ja vaatimukset kuuluvat silti. (Piste.)
2: "Takkirauta" taas ehdottaa kognitiivista dissonanssia, joka johtuu siitä että monikulttuurisessa maailmankuvassa syyllisyystaakka on sälytetty eurooppalaisen valkoihoisen päälle. Länsimainen kulttuuripiiri nähdään syyllisenä ja muut uhrina. "teoriat sorrosta ja sorrettuna olemisesta sekä länsimaisen miehen pahuudesta ja hirmuvallasta" johtavat siihen että kun vieras kulttuuri ilmentää väkivaltaa "Tilanne on feministin kannalta kertakaikkiaan niin mahdoton, ettei sellaista pitäisi ollakaan. Niinpä feministi panee päänsä pusikkoon ettei hän näkisi sitä lainkaan." Tämä on hieman parempi teoria.
Vahvin syy on kuitenkin nimenomaan se, että kulttuurissamme liberalismi ja vapaus nähdään filosofin silmiin hyvin typerästi noin yleisesti ottaen. Ihmiset ovat suvaitsevaisuudessaan sellaisia että he pinnallisesti selittävät kannattavansa avomielisyyttä, mutta valitettavasti heidän näkemyksensä avomielisyydestä on "aivan perkeleellisen rajoittunutta".
Näkisin että islamin kritisoiminen nähdään islamofasismina täsmälleen samasta syystä kuin uusateismi nähdään "militanttina". Vika on kulttuurisessa katsomistavassa jossa uskonnon positiiviset vapaudet asetetaan perusarvoksi ja tässä sivussa negatiiviset vapaudet ovat arvottomia. Tässä kohden negatiivinen vapaus nähdään sensuurina joka taas nähdään vainon synonyyminä. Näin ollen uskonnolliseen toimintaan osallistuttaminen on "päivän sana" ; Olipa kysymys sitten ympärileikkauksesta suvivirren pakkolaulantaan, ne nähdään kulttuurin unohtamisena, perinteiden halveksuntana ja arvostuksen puutteena. Sama asenne on molempiin reagoinnin takana. ; Kun syöpää ei suostuta tunnistamaan edes suvivirren kaltaisissa tunteita herättämättömissä pikkuasioissa, on selvää että asia ei tule mieleen "suurissa linjoissa".
Tämä vahvistuu tietysti siitä että islam ja kristinuskokaan ei ole niin yksiselitteinen monoliitti kuin voisi uskoa ; Kun uusateisti tai musliminainen viittaa johonkin piirteeseen, tämä ongelma helposti marginalisoidaan. "Ei kaikki ole tuollaisia". Tällöin korostuu uskonnonvapaus ja se, että kaikki eivät ole tuollaisia ja että monet toimivat asiallisesti ; Asialliset muslimit ja kristityt ottavat asian vain uskontoonsa eivätkä korjaa asiaa. Ongelmat ovat kuitenkin aktuaalisia.
Passiivis-aggressiivinen ja maineeltaan aggressiivinen aktiivinen
Ongelmana on tietysti se, että kulttuurimme näkee van yhdenlaisen liberalismin, ns. passiivisen liberalismin. Passiivinen liberalismi tarkoittaa sitä, että ei oteta kantaa suuntaan eikä toiseen. Käytännössä passiivinen liberalismi ajautuu vääjäämättä ristiriitoihin. Se perustuu arvoneutraaliuteen joka johtaa nihilismiin ; Irrelevantiksi toistuvasti hokemani suvaitsemattomuuden suvaitseminen onkin toteutuneen passiivisen liberalismin perusmuoto. ~ Ongelmana onkin se, että monet ihmiset, jopa muutamat feministit, tunnustavat vain passiivisen liberalismin liberalismiksi. Ja toisaalta esimerkiksi PerusSuomalainen kielenkäyttö on värittynyt kohtelemaan liberalismia niin että esille nousee vain passiivinen liberalismi. Heistä tilanne on se, että jos olet liberaali, sinun on sorruttava suvaitsemattomuuden suvaitsemisen paradoksiin ja siksi siedettävä myös heitä.
On toki totta että passivinen liberalismi johtaa Niiniluodon esittämään relativismin paradoksiin ; Jos relativistille sanoo että "minun maailmassa ei tarvitse välittää relativismista", se pakottaisi ohittamaan kaikki relativistiset argumentaatiot. Samoin on selvää että tässä muodossa liberalismi johtaa anarkiaan joka on pohjimmiltaan vahvimman valtaa. ~ Tämän päälle rakentuu esimerkiksi James Hirvisaaren muutoin kenties omituiselta näyttävä tulevaisuusskenaario jossa homoseksuaalien asioiden ajaminen johtaisi islamilaiseen maailmaan. ; Taustalla on ajatus vaiheittaisuudesta. Ensin maailmasta tehdään passiivisen liberalismin mukainen tila, jonka jälkeen seuraa rajoitteiden poistuminen jonka jälkeen aggressiivisilla näkemyksillä on etulyöntiasema. Näin ollen vaikka islamilaisessa maailmassa homoseksuaalit eivät hengissä pysyisikään homoseksuaalien maailma on Hirvisaaren omassa todellisuudessa askel kohti "islamofasismia".
Tämä on kuitenkin irrelevanttia koska valideimmat liberalismin muodot perustuvat aktiiviseen liberalismiin. Aktiivisessa liberalismissa ei siedetä epäsymmetriaa ; Siinä ei voi toteutua tila jossa moraalittomaksi herjattu homo suvaitsisi herjaajiaan, mutta ei samalla edellytettäisi herjaajilta homon suvaitsemista. Aktiivinen liberaali ei siis näe maailmaa "passiivisen liberalismin tapaan" modulaarisena kokonaisuutena, jossa elettäisiin fragmentaarisissa heimoissa vaan se ymmärtää että kaikilla osapuolilla on näin valta sanoa oma näkemyksensä, ja kaikki manipuloiva höpinä toisten mielipiteiden suvaitsemisesta voidaan heittää mäkeen. Tässä maailmassa homoseksuaalien oikeuksista ei johda slippery slopea islamilaiseen maailmaan.
Kreationistit ja islamofasistit
Itse asiassa kreationistit ovat vallan voimakkaita tässä esitetyn virheellisen ajattelun edustajia. Heidän tärkein vallankäyttöpyrintöstrategiansa on edustaa liberaalisti positiivista uskonnonvapautta. He vaativat suvaitsevaisuutta sortajiksi määrittelemiltään evoluutikoilta. Ja tekevät sen sellaisessa omituisessa tavassa jossa pelkkä tiedeyhteisön erimielisyys tarkoittaa samaa kuin vaino. Ja jos et ole heidän kanssaan samaa mieltä, et ole vapauden ystävä. On selvää että tämä käyttää hyvin monisyisesti juuri tämän blogauksen ydinteemoja "vapauden määrittelemistä pelkäksi positiiviseksi vapaudeksi" ja "liberalismin määrittelemistä pelkästään passiiviseksi liberalismiksi". Tämä strategia on tietysti järkevä koska kreationismi on aggressiivinen suuntaus. Sen toimintaperiaate jossa liberalismin ja vapauden uudelleenmäärittely johtaa perverssiin versioon vääristyneeseen "avoimeen keskusteluun" perustuu juuri siihen että arvoneutraali yhteisö antaa eniten ekstrapotkua nimenomaan aggressiiviselle ja dogmaattiselle huutajalle. (Jos ja vain jos sekä vapaus että liberalismi ovat määritellyt tällä kreationistien retoriikan vaatimalla omintakeisella ja virheellisellä tavalla.)
Positiivisena asiana on se, että yrityksistä huolimatta kreationismi on jäänyt yllättävän marginaaliseksi. Toisin sanoen yhteiskuntamme ei sovella sen määrittelemää liberaaliutta ja vapautta. Se on kuitenkin samanaikaisesti sen verran vaikutusvaltainen, että sen se näyttää myös sen, että sen arvopohja on kuitenkin jossain määrin yhteiskunnassamme yleisempi. ~ Hirvisaarenkin huoli on tältä osin aiheellinen. Mutta vain marginaalisesti ja osaltaan aiheellinen.
Kirjoittaja on eurooppalainen kalpeanaamainen mies, asenteiltaan konservatiivinen luontokeskeinen ihminen, jolla on taipumuksia liberaaleihin mielipiteisiin kuten homomyönteisyyteen, ihonväristä välittämättömyyteen ja uskonnonvastaisuuteen. Hän pitää itseään avomielisenä mutta samanaikaisesti vihaa telaketjufeministejä, islamofasisteja, kristofasisteja, naisten ympärileikkauksia, natseja, rasisteja, uskonfanaatikkoja, miesten ympärileikkauksia, perussuomalaisia, ympäripyöreyksiä, umpisuolenleikkauksissa olemista, itseään - ja likimain kaikkea muutakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti