tiistai 10. huhtikuuta 2012

de Vinci -huijaus

Katselin SUB tv:ltä tulleen dokumentin jossa pengottiin Torinon käärinliinaa ja sen alkuperää.(Kyseinen dokumentti on tietysti päässyt hieman uutisiinkin.) Loppupäätelmänä oli, että kangas olisi todennäköisesti Leonardo da Vincin tekemä taidonnäyte ; camera obscura -tekniikalla tehty kuva, jonka kaltaisia voidaan tehdä hopeasulfaattiliuoksessa kastettuun kankaaseen.

Nykyään on tietysti hyvin muodikasta liittää Leonardo da Vinci likimain mihin tahansa. Ja jo tämän vuoksi olen hieman tavallista tuomitsevampi tämänlaisiin dokumentteihin ; Lisäksi en pitänyt siitä että dokumentissa annettiin tilaa kuva-analyysille jossa Leonardo da Vincin omakuvasta saadut kasvot on liitetty Mona Lisaan ja ne havaittiin samanlaisiksi ja pääteltiin että tämä olisi ollut da Vincin huvittava jekku. ; Yhtenevät mittasuhteet kun voivat kertoa taideteknisestä ratkaisusta joka ei renessanssiaikana ollut omituinen. Eli että olisi ideaalikasvojen pohja, kasvojen mittasuhteet, jonka ympärille yksityiskohdat sitten maalattiin. Näin ollen yhteneväisyys ei välttämättä kerro samasta ihmisestä, vaan samasta taideteknisestä ratkaisusta. ; Tämä ongelma tietysti muuttuu käärinliinan kohdalla hieman ongelmallisemmaksi, koska taideteollisen selityksen hyväksyttyäänkin olisi selitettävä se, miksi ja miten kuvassa olivat juuri Leonardo da Vincin suosima kasvojen mittasuhteikko.

Tästä varovaisuudestani huolimatta, en voinut olla ihmettelmättä sitä, että dokumentti onnistui itse asiassa kiertämään klassiset Torinon käärinliinaa koskevat keskustelukuopat;
1: Tavallisestihan sitä nimittäin puututaan sellaisiin asioihin kuin onko ajoitusmenetelmä otettu oikein ; Liinan ajoitus keskiajalle selitetään mielellään pois korjauspaloilla ja kontaminaatioilla ja sen jälkeen keskustellaan siitä onko mittaus asiallinen vai ei ja asia jää vellomaan ikuiseen suohon. Dokumentti ei panostanut tähän aineistoon juurikaan, sen perustelut nojasivat muualle.
2: Toinen vakiokuoppa on juuttua keskustelemaan verestä. Ongelmanahan on se, että verestä ei ole saatu suoraa näyttöä. Bilirubiini ja albumiini viittaavat paitsi vereen, myös tiettyihin aineksiin, esimerkiksi temperavärejen käyttöön. Lisäksi aidon veren on vaikeaa selittää esimerkiksi löydettyä okraa. Dokumentti ohitti spekulaatiot suoraan sillä, että Leonardo da Vinsi, kuuluisa ihmisten ruumiiden leikkelijä ja taidemaalari on hahmo jolla oli tietotaito camera obscuran rakentamiseen ja pääsy sekä väreihin että ihmisvereen. Näin tahrojen perimmäinen luonne ei ole ollenkaan ratkaisevaa.
3: Keskustelu kuvan negatiiviluonteesta on yleinen. Osasta tämä on vakuuttava todiste siitä että liina olisi aito. Väärentäjän mieleen tulisi helposti tehdä "suoraan kuva", ei vääristää värejä negatiiveiksi. Osan mielestä omituista on että Torinon käärinliinan hahmolla on valkoinen parta ja hiukset nimenomaan kun kuva on käännetty negatiiviksi ; Kankaalla "negatiivissa" ne ovat tummat. Se viittaisi siihen että Jeesus olisi ollut blondi.
4: Usein kankaan kanssa keskustellaan siitä miten pinnassa kuva on. Usein tätä kuvataan sellaiseksi että vain ohut ylin kerros on kuvaa. Tämänlaisen tuottaminen polttamalla nähdään vaikeaksi, kuva palaisi liian syvälle joten se ei voisi olla väärennös. Hopeasulfaattiteorian kohdalla pinnallisuus on kuitenkin jotain jota peräti odotetaan. Valotusreaktio todellakin polttaa kuvan kankaaseen, mutta valotusaikojen pitäisi silti olla hyvin pitkiä. Näin ollen pinnallinen palaminen olisi suorastaan ennustettavaa.

Dokumentin perustelut nojasivat erikoisiin asioihin, jotka ovat kaikki havaittavissa kankaasta ilman kovin kummoistakaan lähestymistä. Esille nostetaan antropologin lausunto kankaan miehestä ; Kankaassa on anatomisia omituisuuksia.

Ensinnäkin kuva ei näytä siltä joka syntyy jos kangas olisi kääritty ympärille ; Sen mittasuhteet ovat samat kuin normaali-ihmisellä. Kuitenkin jos pyöreän kappaleen käärii kankaaseen, mittasuhteet paisuvat. Jos kuva olisi tarttunut lähellä Jeesuksen kasvoja olevaan käärittyyn kankaaseen, olisivat esimerkiksi kasvot "venyneet" ja näyttäisivät epäluonnolliselta ; Aitoa naamakuvaa joka syntyisi tällä tavalla ei kukaan pitäisi aitona ensisilmäyksellä, sen verran paljon mittasuhteet muuttuvat jos kyseessä ei ole vain littanalle kankaalle heijastunut kuva vaan ympärille kääritty kangas.

Pää on väärän kokoinen ruumiiseen. Sormet ovat liian pitkät. Ja ennen kaikkea vaikka ihmisillä voi olla omituisen kokoisia päitä ja sormia, he ovat kuitenkin yhden pituisia. Torinon käärinliinan mies on sen sijaan eri mittainen selkäpuolelta kuin etupuolelta. Valokuvausteoria selittää tämän siten, että kuva on tehty kolmessa osassa. Ensin on kuvattu ruumis edestä, sitten takaa. Ja kolmannessa kuvassa on nähty paljon vaivaa pään kanssa. Tämä yksityiskohta selittää sen, miksi kasvot ovat käärinliinassa suhteettoman selvät verrattuna muuhun ruumiiseen.

Oikeastaan ainut teorian heikkous on sen anakronistinen luonne. Käärinliinasta kun kerrotaan jo ennen Leonardo da Vincin aikoja. Tämä kierrettiin dokumentissa varsin näppärästi ; Torinon käärinliina on vaihdettu. Se, mitä nykyään pidetään Torinon käärinliinana ei ole se esine jota aiemmin pidettiin em. liinana. Varhaisempi liina voidaan liittää varhaisiin epäilyihin ja jopa tunnustuksiin liinan väärentämisestä. Leonardo da Vinci oli siksi osana rakentamassa parempaa väärennöstä jolla paikattiin varhaisempi ja vähemmän luotettava ja uskottava liina. Varhaisempi versio on sitten voitu vaikka tuhota. Esineen historia on siksi erilainen kuin muutoin on uskottu.

Toki tässä on se, että tämä yhdistää kaiken aineiston (jopa saadut ajoitustulokset näyttävät tässä järkevältä. Kenties vaikka se olisi otettukin "liitospalasta" on mahdollista että keskiaikaista kangasta oli paikattu keskiaikaisella tilkulla...) Varsinainen juttu on tietysti siinä että tämänlaiset teoriat tekevät paitsi tässä yllä mainittuja tosiasioiden liimaamisia, niin se myös ennustaa jotain asioita joita voidaan löytää tulevaisuudessa. (Aineistojen liittäminen yhteen jälkikäteen ei sisällä riskiä ja siksi se on hieman enemmän sepittämistä kuin jos tulos saadaan jälkikäteen. Toki aineistoon sidottu sepittäminen on vähemmän tarinallista kuin jos asia vain perustuisi pelkkään kertomukseen.) Tämän dokumentin teorian ennuste oli se, että liinasta löydettäisiin syvältä jäänteitä hopeasta. (Tämän varmistamisen ainut ongelma on tietysti se, että vatikaani pelkää pyhäinjäännöksen kestävyyden puolesta eikä siksi kovin mielellään anna tutkia tämänlaisia vaihtoehtoja.)

2 kommenttia:

MrrKAT kirjoitti...

Joo, miekiin kattoin sen. Olen itsekin ajatellut sitä ja joskus suunnitellut koetta pienoismallilla camera obscura tyyppisesti. Ihmettelin vain ohjelman kapeakatseisuutta. Albertos Magnus keksi hopeakloridin kyllä 1200-l mutta utta.. kun on niitä muitakin aineita.

Väriaine punainen vermilion (jota on oltu löytävinään Torinon liinastakin), on valonherkkää myös:

"And so, to prevent the vermilion turning black on exposure to light, it was covered with a protective coat of wax and oil, which was then heated and polished with linen cloths and waxed cords."
http://www.green-lion.net/vermilion_hgs.html

Itse huomasin että puuväreissä toisessa satsissa punainen, toisella merkillä sininen kynä oli valonherkkää, jo 2 h aurinkoa vaalensi silminnähden paperiin tekemiäni testiviivoja. Taiteilijavärikirjoissa on merkittynä valonherkkyydet eri aineille. Koska ongelma taiteilussa.

Torinon liinan tekijälle ongelmaksi tulee silti valotuksen hitaus, mutta jos on patsas niin vaikka vuoden päivät ... tai kemiallisesti vahvistaa erot.

Bitumiakin on käytetty valokuvausaineena silloin alussa. Sanomalehti ruskistuu valossa jne.
Kesällä kun nuorempana möin torilla postimerkkejä, niin muutamassa tunnissa postimerkit oli tehnyt hampaan valokuvia toisiin postareihin kun osin päällekkäin. Mitä lie fosforia joka valottu auringossa.

MrrKAT kirjoitti...

Vermilion on HgS, elohopeasulfidia,
nykypaperia tummentaa sulfaatit SO4. Hopeasulfaatti mainittiin dokussa. Nämä ovat noista ne jotka mun tietääkseni voi tummentaa - >negatiivi.

Noista muut taas tekee vain positiivisia "valokuvia".

Näin ennuste laajenee: Liinasta olisi löydettävä rikkiä sekä hopeaa tai elohopeaa ja mieluimmin niistä värisistä kohdista.