Sartren eksistentialismissa olemassaolossa "eksistenssi oli ennen essenssiä". Ihminen on olemassa ensisijaisesti ja vasta toisisijaisesti hän on sitä mitä tekee. Näin ihminen voi tehdä itsestään mitä tahansa. ~ Tämä tarkoittaa sitä että ihmisen kokemusmaailmassa hänen tunteensa ovat ensisijaisia ja ympäristö toissijaista. Tässä on taustalla eräänlaista Descartesia mukailevaa varmuusajattelua ; Ajattelu takaa että olet olemassa, mutta ympäristö voi olla hallusinaatiota. Näin eksistentialistit keskittyvätkin sisäiseen kokemusmaailmaan. Ja siksi tunteet korostuvat. Näin esimerkiksi nälkä on pohjimmiltaan mielentila ja kipu on pohjimmiltaan mielentila.
Luonnontieteelliseltä kannalta tilanne kääntyy ympäri ; ihmisien sisäinen maailma on epävarmistettavissa. Ihminen kun voi valehdella kokevansa kipua tai kivuttomuutta.
1: Tämä valehtelu näkyy mielenkiintoisesti myös mielipidetutkimusten käsittelyssä ; Markkinatutkimuksessa puhelinkyselyt koetaan ilmeisesti kasvottomina ja eipersoonallisina, sillä niissä ihmiset vastavat hieman eri tavalla kuin kasvokkain tehdyissä haastatteluissa. Hieman yllättäen kasvokkain annetaan helposti avoimempia vastauksia joissa on häivähdys poliittista epäkorrektiutta ; Puhelinhaastattelussa taas vastataan taas hieman enemmän sen mukaan mikä ajatellaan olevan yleisesti soveliasta. Ja näiden välillä on eroa, jota tutkimusten analysoijat luonnollisesti miettivät.
Siksi ainakin monien jalat maassa olevien mielestä nälänhätä ei ole mielentila. Eli asia on hoidettava ruokalähetyksin eikä asennekasvatuksella - hyväntekeväisyysjärjestöt ajattelevakin siksi yleensä että ympäristö vaikuttaa ihmisen mielentiloihin. Moni onnettomuudessa ollut tai pahoinpidelty varmasti ajatteleekin niin että jos joku selittää heille miten kipu on vain mielentila, se johtuu siitä että he eivät ole kokeneet tarpeeksi sitä kipua ja elävät siksi jossain "mieli hallitsee aina ruumista" -tilassa. Ja unohtavat siksi että tosiasiassa ruumis voittaa meidät aina lopulta. Jokin ruumiillinen vika, kuten sydänkohtaus, tappaa meidän mielemme.
Sartrelaisessa maailmassa tunne on kuitenkin primaari. Näin mukaan tulee ajattelua jossa assosiaatio tai yhteys muuttaa asiaa. Tämä on perusteltua sinänsä, että jos kokemus on primaaria ja syvällistä ja pohjimmaista ja todellisuus on pinnallista, niin syvimmillään assosiaatiot ovat vaikuttavampia ja merkittävämpiä.
Esimerkiksi teoriat ovat tätä kautta helposti nimenomaan sitä, miksi tiedemiehet ovat ne tehneet. Tätä kautta mukaan syntyy tietysti tilanne joka näyttää siitä että provenienssi ja ad hominem tulevat helposti mukaan kuvioon. Tämä on tietysti tullut tutuksi esimerkiksi feministeille. Esimerkiksi voidaan ottaa feministinen teksti, jonka mukaan evoluutioteoria on maskuliinisen patriarkaalisen maailmankuvan heijastuma, ja että tästä seuraa se, että evoluutioteoria on pohjimmiltaan naisia sortava. - Tätä kautta "assosiaatio tarttuu" ; Jos maailmankuva toimii hypoteesinmuodostuskessa inspiraationlähteenä, niin sitten teoria on tämän maailmankuvan heijastuma. Ja tämän teorian vahvistaminen tukee tätä alkuperäistä ideaa aina ja kaikkialla. - Tämänlaiset teoriat ovat tietysti omiaan luomaan "tankotanssi -ilmiön" , jossa minkäänlainen muutos tankotanssiin ei voi tehdä siitä eiprostituutiota, koska sen historia ja alkuperä ja mielikuvat ovat voimakkaita.
Vastaavanlaista logiikkaa löytyy tietysti runsaasti Intelligent Designistä ; Siinähän perushenkenä on selittää vastaavanlaisia asioita evoluutiosta. Yleensä yritetään luoda mielikuvayhteys Hitleriin. Itse asiassa logiikka on hyvin samantapaista kuin tuossa ylläolevassa feministien lausunnossa. Vaikka metodi on jos ei aivan identtinen niin ainakin erittäin voimakkaasti samanlainen, ei yhteistyötä feminismin ja ID:n välillä ole kovin paljoa.
Intelligent Designin parissa yritetään kuitenkin aika usein välttää kannanotot feminismiin koska siitä päädyttäisiin puhumaan postmodernista teologiasta. Intelligent Designin yhteydet vanhoillisiin kristillisiin kreationismin muotoihin ovat sen verran vahvat ja näiden kreationistien yhteydet fundamentalisteihin ovat niin vahvat, että ei ole järkevää ottaa esiin tätä aihetta. Sillä fundamentalismin takana on ajatus siitä että "Raamatun" tulkitseminen on kenties moniulotteista mutta siellä on kuitenkin Oikea Sisältö. Postmoderni teologia on siksi suoraan ristiriidassa ja siksi Intelligent Designin piirissä ollaan ilolla dekonstruoimassa evoluutiota mutta haluttomia dekonstruoimaan teologiaa.
Feministit eivät tietysti samanlaisia rajoitteita näe. Siksipä tuo aiemmin laittamani onkin "feministille noloa" siinä mielessä että se viittaa Intelligent Designin piirissä tehtyihin evoluutiokäsityksiin. Teologia ei ole feministin mielessä ja siksi feministi voikin lainata ID -tekstejä. Tästä seurasi se, että vaikka kirjoittaja käytännössä yritti levittää "taint by associationilla" postmodernismia vastustavat luonnontieteellisesti ajattelevat sovinisteiksi, kävikin käytännössä niin että hänen kommenttilaatikkoonsa tuli postmodernisti ajattelevien moitteita siitä että lainaamalla herjaavaa ja asiavirheitä käyttävää pseudotieteilijää leviää "taint by associationilla" vika feminismiin yleisestikin. Tämä on luonnollisesti yhtä perusteltua kuin koko "eksistenssi ennen essenssiä" -teemalla käy.
1: Koska teksti on vääristelevää, siinä ei tietysti huomata ajatella sitä että vaikka Darwin olikin aikansa tapaan varsin sovinistisen hahmo, hänen evoluutioteoriansa seksuaalivalinta antaa itse asiassa valtavan valinnan voiman nimenomaan naaraalle. Kukkoilu ja muu mikä vanhassa kulttuurissa nähtiin machoiluna liitettiin toki miehiseksi ominaisuudeksi. Mutta tämä johtui pohjimmiltaan siitä että nainen oli hallitsija. Seksuaalivalintatilanteessa naaraan ei tarvitse tapella soitimelöla verissäpäin ja kun naaras sanoo että "tappele sie ukko kun niin siitä kiihotun", niin koiraan on hypättävä rinkiin. Tämä on helppoa nähdä naisten miestä alistavana voimana ja Darwinin teoria itse asiassa teki tästä ns. "luonnollisen tilan".
Luonnontieteellisesti ajattelevalle tässä käy tietysti juuri samoin kuin kaikessa muussakin. Tuntuu että asia viedään syrjään. Assosiaatio ja ideologisen alkuperän levittäminen on parhaimmillaan sitä että puhutaan asian sijasta ihmisestä, eli mennään ad hominem -tasolle. Näin keskustelu muuttuu tieteellisen keskustelun sijasta metatieteelliseksi keskusteluksi. Eli ei enää puhuta tieteestä vaan tieteentekemisestä ja tieteentekijöistä. Se taas on käytännössä vähän sama kuin menisi nälänhätäalueelle selittämään että "Hei te pikku neekerilapset, teillä on ihan väärä asenne. Nälkä on vain mielentila, kuten sorretuksi tuleminenkin. Kas nyt määritellään nainen uusiksi, niin sitten tulette onnellisiksi!" - ja kas, tästä syntyykin sellainen hauskan kiva assosiaatio jota voi sitten levitellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti