Olen joskus ihmetellyt sitä, miten konservatiivisuutta kuvaa nykyään vapauden maksimoiminen ja kontrollin minimoiminen talouselämässä kun samalla he korostavat vapauden karsintaa ja kontrollin pitämistä eettisissä asioissa. Esimerkiksi USA:ssa fundamentalistinen oikeisto noudattaa hyvinkin tiukasti näkemystä jossa yksilön vapaus tarkoittaa sitä että heikompia ei tueta taloudellisesti ; Heistä USA:ssa ei anneta rahaa, vaan ansaitaan sitä. Moraalisesti heikommiksi näkemiään he ovat sen sijaan kovasti opastamassa.
Talousteorian kohdalla selitys löytyy siitä "Raamattu" kertoo Nooan tulvan jälkeen. Jumala laittoi taivaalle merkiksi sateenkaaren, muistuttamaan ihmisiä siitä että Jumala on nyt luvannut että hän ei enää tuhoa maailmaa kerralla. Globaali tuho on mahdottomuus. Tästä on tietysti seurannut se, että moni fundamentalisti näkeekin vakavassa maailmanlopun uhassa lähinnä lupauksen Jeesuksen toisesta tulemisesta pikaisesti. Jeesuksen on palattava ennen maailmantuhoa, joten heidän silmiinsä atomipommin sienipilvelläkin olisi hopeareunus.
Laissez faire -kapitalismin mukaan talouden ja yhteiskunnan ongelmiin ei pidä puuttua koska pitkällä tähtäimellä ongelmat ratkeavat itsestään. Kysyntä ja tarjonta paikkaavat ongelmapaikat. Näkymätön käsi pitää huolta siitä että tuhoa ei tule. Tämä talousteoria muokkautuukin samalla tarinaksi joka on hyvin yhteensopiva kristillisen katastrofikuvan kanssa. Ilmeisesti Jumalan sanat jotenkin heijastetaan muuhunkin kuin pelkkiin globaaleihin tulviin. Näkymätön käsi onkin siksi pohjimmiltaan Jumala, joka estää tuhon ja lupaa pelastusta ja toivoa.
Näkymättömään käteen uskovat katsovat siis jollain lailla elävänsä Jumalan (näkymättömällä) kämmenellä jossa ei pelkää lintunen, mutta jossa kaikille (kuten ateisteille tai homoseksuaaleille) ei riitä tilaa ja kaikille ei paikkoja ole.
Tässä voidaan nähdä kaksoisstandardisuutta ; Moraalin kanssa on eri tarina kuin talouden ja yhteiskunnan kanssa. Ehkä siihenkään ei saada tuhoa kun Jumala tulisi ennen kuin kristillisyys unohtuu. Siksi liberaaleja, ateisteja, idän harhaoppeja seuraavia, homoseksuaaleja, haureudentekijöitä ja aborttinikkareita ei tarvitsisi vastustaa. Kuitenkin tässä kohden sävy lienee erilainen. Arvomaailman suhde Nooan tulviin oli selvä ; Jumala tuhosi ihmiskunnasta valtavan ison osan vain siksi että heidän arvomaailmansa oli rappeutunut. Nyt Jumala on luvannut että hän ei enää toiste ratkaise eettisen ilmapiirin ongelmaa tälläisellä keinolla, joten ihmisten olisi ikään kuin tehtävä se heidän puolestaan.
Ongelmana tässä on tietysti se, että on helppoa nähdä talouselämän tapahtumat ja kysyntä ja tarjonta ihmisten halujen ja himojen näyttämönä. Tällöin talouselämäkin onkin nähtävissä jonkinlaisena arvomaailman huipentuma. Näin siihenkin voitaisiin kohdistaa totaalista kontrollia ja valvontaa. Jostain syystä konservatiivit eivät kuitenkaan halua kertoa talousteorian kautta tälläistä kertomusta. Syynä lienee menestyksen teologia ; Menestyminen elämässä nähdään Jumalan siunauksena, ja menestys taas tulee talouselämän kautta. On itselle miellyttävämpää kokea saaneensa siunauksen Jumalalta, kuin hyväksikäyttäneensä ja tukeneensa erilaisia turmeltuneita käsityksiä.
Siksi sitä halutaan että sateenkaaren päässä on kultaruukku, eikä homobaaria. (Onkin tavallaan hauskaa että homoseksuaalit ovat ottaneet sateenkaaren symbolikseen. Kun kristillinen perinteinen merkitys yhdistyy tähän, rakentuu kaikenlaista hauskaa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti