"Pidän tästä ajattelusta: miksi varautua mihinkään hengenvaaralliseen ongelmaan, kun varmaan tulevaisuudessa joku keksii jotain, joka poistaa sen kokonaan päiväjärjestyksestä? Miksi rakentaa kestävämpiä taloja mannersiirrosalueille, kun ihan varmana pian joku keksii konstin hallita maanjäristyksiä? Miksi yrittää turhaan rajoittaa hiilidioksidipäästöjä, kun kohta kai löydetään menetelmä, jolla CO2 voidaan imeä ilmakehästä keinotekoisesti kivalle tasolle? Miksi huolehtia eliölajien sukupuutoista, kun ehkä vähän ajan kuluttua voimme kloonata kaikki otukset uudelleen maan päälle? Miksi kuluttaa varoja varautumiseen resistenttejä viruskantoja vastaan, kun varmana on parannuskonsti ihan kulman takana. Joku pellepeloton siellä kulmantakaista parannusjujua vaaniskelee ihan saletisti."
("Napoleonin kompleksit", "yleisonosastokarstaa")
Nykyään ei ole tavatonta törmätä ihmiseen joka yrittää esimerkiksi ajaa uskonnollisia tilaisuuksia kouluhin siten että he vetoavat että koulussa opetetaan muutenkin kaikenlaisia uskomuksia. Näin esimerkiksi (tilanteesta riippuen) suvivirsi ja/tai vakaumuksellinen uskonnollinen opetus halutaan kouluun koska siellä opetetaan sellaisia asioita kuin "ilmastouskonto" tai "evoluutiousko".
Tässä henkenä on "joko-tai" -henkinen maailma jossa pitäisi siis olla joko niin että ei opeteta ilmastonmuutosta, evoluutiota eikä ole uskonnollisia rituaaleja. Tai että pitää opettaa näitä kaikkia. Tätä hämärretään kutsumanimen kautta (määrittely väittämällä) ilmastonmuutos ja evoluutio uskonnoiksi.
Tämä lähestymistapa on kuitenkin hyvin outo. Olenkin lähestulkoot eniten ihmetellyt sitä että tämä argumentaatiotapa - joka on ollut kreationistien ja muiden pseudotieteilijöiden arkikäytössä suorastaan konetulitasolla aina - otetaankin vakavasti myös näiden hörhöilijätahojen ulkopuolellakin. Vallitsevien teorioiden "vastustamiseen kritiikin nimellä vain erimielisyyden vuoksi" -asenteella kulkeva denialismi on tässä mielessä hyvin paljon yleisempi ilmiö kuin klassisempi "hörhöteorioita rakentavat" pseudotieteet.
1: Pseudotieteet ovatkin eräällä tavalla rakentavampia kuin denialismi. Ne sentään esittävät teorioita ja vaihtoehtoisia väitteitä. Ne ovat toki vääriä väitteitä ja kenties jopa naurettavaa hörhöilyä, mutta ne ovat sentään tässä mielessä laadukkaampia kuin denialismi joka perustuu pelkkään epäilyyn ja kritiikkiin ilman parannusehdotuksia. Denialistiset näkemysket eivät tarjoa parempaa korjaavaa paradigmaa. Tässä mielessä ne ovat ikään kuin huononnettua pseudotiedettä. Harva ihminen kuitenkaan tiedostaa tätä.
Ilmastonmuutosteorian ja evoluutioteorian kohdalla isoin ongelma onkin siinä että jo tämä määrittelyvaihe on itse asiassa huolimatonta ja epätäsmällistä ja tästä huolimatta virheellisiä väitteitä sisältävä lausunto (~huonoa likimain millä tahansa älykkäällä mittarilla). "Uskonto" kun on sana joka tarkoittaa jotain hieman muuta. Kun tämän huomaa, voidaankin sanoa että ilmastonmuutoskriitikot ja evoluutiodenialistit käsittelevät ilmiöitä väärin. ; Oikea määritelmä kun on se, että evoluutio ja ilmastonmuutos ovat vallitsevia paradigmoja tieteessä.
Tämä tarkoittaa sitä että ilmastonmuutos ja evoluutioteoria ovat tämän hetken tiedemaailman kannattamat asiat. Tämä ei tarkoita että ne eivät kenties olisi väärässä ; Ennen happiteoriaa flogistonteoria oli vallalla oleva paradigma. Newtonin mekaniikkaakin on jouduttu Einsteinin suhteellisuusteorioiden vuoksi ajamaan nurkkaan. Ne ovat aikaisemmin olleet vallitsevia paradigmoja ja ne on korvattu koska niissä on ollut puutteita. Näissä on kuitenkin kysymys jostain muusta kuin uskonnosta. Niissä on ollut kysymys aikansa parhaista tiedoista jotka ovat osoittautuneet vääriksi.
1: Evoluutioteorian ja ilmastonmuutoksen kriitikot esittävät joskus väitteitä että paragiman määrittäminen on vaikeaa koska tieteilijöiden käsiäänestyksiä on vaikeaa mitata. He viittaavat usein joihinkin tiedemiesyksilöihin jotka kannattavat juuri tätä heidän näkemystään ja että tämäkin voisi olla paradigma ehkä. Tämä on varsi omituista ihmisiltä jotka selittävät että tiedemaailma rajaa kyseisen näkemyksen ulkopuolelleen ja että sitä ei oteta siellä vakavasti. Kun denialistisessa ja pseudotieteellisessä keskustelussa heitetään jatkuvasti pöytään vainokorttia jossa selitetään kovasti miten tiedemaailma marginalisoi ja ulosrajaa heidän teoriaansa, he selvästi osoittavat että he ovat marginaalisia eli tunnustavat että heidän näkemyksensä ei ole tiedemaailman hyväksymä. Tämän jälkeen on selvää että tämänlaista käyttäytymistä ja vainokortin heiluttelua tarvitaan jos ja vain jos marginaalisuus on relevantti tosiasiatila. Jolloin pääsemme siihen että kenties paradigmojen arvojärjestys on joskus vaikea kysymys. Mutta että juuri näissä kohden se on kaikkea muuta.
Moni toki sotkee sen että ilmastonmuutos on tärkeä esimerkiksi niille ihmisille joilla on "luontohippeilevä maailmankuva". Tässä unohdetaan se, että teoriasta maailmankuvaan kulkevat nuolet eivät ole aina kaksisuuntaisia ja molempiin suuntiin yhtä voimakkaita ; Tokihan myös Newtonin mekaniikkaan on aikanaan liittynyt maailmankuvallisia näkemyksiä. Ja nykyäänkin moni uskovainen rakentaa teologisia selityksiä käyttäen suhteellisuusteoreettisia analogioita. Tämä maailmankuvallinenliitos ei itsessään tee kvanttifysiikkaa vääräksi tai edes kvanttifysiikkaa kristilliseksi tai kristillisyydestä kumpuavaksi. Se, että nykyajan tieteellisiä teorioita käytetään maailmankuvan rakentamisessa yhdessä hengellisten tai vaikka poliittisten konseptien kanssa kertoo vain siitä että ihminen tavoittelee ainakin jossain määrin ja osittain ns. "tieteellistä maailmankuvaa". Tämä ei ole välttämättä suoraan huono asia kumpaankaan suuntaan.
Näin ollen ne joista "ilmastouskonto" oikeuttaisi esimerkiksi vapaamman uskontoonosallistuttamisen tekee sen virheen että he yrittävät sotkea samanlaisiksi kohteita joiden välissä on olennainen epäanalogia. He sekoittavat uskonnollisen dogmaattisuuden ja tieteen paradigmat yhdeksi ja samaksi asiaksi. Se, että jokin teoria on heistä väärin on heistä sama kuin se, että tämä teoria on roskaa.
1: Koska jokainen dogmaatikko joka - joko (a) ei tiedä mitä "uskonto" -sana merkitsee ja käyttää sitä tilanteessa johon se ei sovellu ihan vakavissaan tai (b) tietää mitä "uskonto" -sana merkitsee ja käyttää sitä manipulatiivisena herjaavana weasel -wordsanana luodakseen ajatuksia harhateille johtavaa mielikuvaa - on tietenkin niin fiksu että hän ja hänen marginaalinen viiteryhmänsä on viisaampi kuin tiedemiesten enemmistö. He ovat se nero vähemmistö joka näkee myös tieteen tulevaisuuteen ilman että heidän tarvitsee vaivata päätään sellaisilla tieteenfilosofiassa ja tieteenteossa muutoin relevantteja konsepteja kuin "paras tämänhetkinen tieto".
Tämänlainen kategoriavirheen teko kertookin lähinnä siitä että esittäjä on tampio joka on niin tyhmä että tälle tyhmyydelle itsessään ei löydy oikeutusta tässä eikä seuraavassa elämässä, eikä missään mahdollisissa maailmoissa. He yksinkertaisesti etenevät perse edellä puuhun. Siinä missä oikea kaava menee siten että ensin tehdään omasta näkemyksestä tieteellisen keskustelun kautta tieteen paradigma ja vasta sen jälkeen sitä aletaan opettamaan koulussa, he lähtevät siitä että he ensin haluavat kouluttaa koulussa lapset tiettyyn maailmankuvaan toivoen ja "muka ennalta tietäen" että paradigma valloittaa tiedemaailman tulevaisuudessa. Heille kiistan ratkaiseva pellepelotonjuttu on aina ihan nurkan takana saletisti.
1: Kreationistien kanssa painiskelija onkin oppinut jo siihen että sitä ollaan jo yli vuosisata vaahdottu siitä miten juuri nyt eletään mielenkiintoisia aikoja, aikoja jolloin on hyvä olla kreationisti koska paradigmanmuutos on nurkan takana. Loppuaika sitten onkin vain sitä että 20 tai joskus jopa 50 vuoden paradigmakelloa nollataan säännöllisesti aina uuden kreationistikirjan kohdalla, jotta kannattajat eivät huomaa että jos näkemys olisi niin innovatiivinen, tehokas ja valloittava, se olisi tehnyt läpimurtonsa jo aikaa sitten..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti