Pamppu yhdistetään usein poliiseihin ja vartijoihin. Samoin kuin väkivaltainen hakkaaminen ja piekseminen. Kuitenkin vartijoille - ja varmaan poliiseillekin - opetettu voimankäyttö on melko "ystävällistä". Siinä tavoitellaan isoihin lihaksiin lyömistä.

Sen sijaan jos malliksi otetaan Fiore dei Liberi, tilanne astuu kontekstiinsa. Hänellä oli tekniikoita pampulle (bastoncello). Fiorelle se oli selvästi puolustusase, jota käytettiin kun jouduttiin erilaisten hyökkäysten kohteeksi. Esimerkiksi hän opettaa, miten tuolilla istuessa puukkomiehen yllättämäksi tullut voi selvitä pienen pampun avulla. Syynä ei ollut niinkään se, että Fiore olisi ollut rauhan ja väkivallattomuuden airut. Hän oli sen verran käytännöllinen, että jos olet itse aloitteellisesti tekemässä assaulttia, sinulla on jotan hieman kätevämpää aseistusta. (Itse asiassa monet tekniikoista, sellaiset joissa pampusta pidetään kaksin käsin, voidaan tehdä myös köydellä.) Tekniikat olivat myös varsin vaarallisia. Esimerkkinä olkoon oheen laittamani kuva, jossa pampulla tehdään niskalukko. Tuollaisen tekemistä vartijoilta ei suositella.
Aggressiivisemmassa pampunkäytössä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavaa kuvakolmikkoa, jonka piirtelin aikani kuluksi:
Sen idea on simppeli. Yksittäinen kuva voi olla yksittäinen tavoiteltu lopputulos. Se voidaan nähdä alkutilan kautta siten, että yhdessä aseesi on ylhäällä, toisessa alhaalla ja kolmannessa sivussa. Ja se voidaan nähdä etäisyyden kautta, jossa kaukaa lyödään, lähempää tehdään käsihallinta- ja lukkotekniikoita ja ihan lähellä tehdään kaatotekniikoita. Mutta se voidaan samalla nähdä yhtenä ja jatkuvana liikesarjana, joka päättyy maahan. Tiivistin siihen itse asiassa aika paljon omia mietteitäni, etäisyyteen, aloitteeseen, alkutilaan sekä toiminnan dynamiikkaan liittyen. Yritän esimerkiksi sanoa sillä sitä, että "kehittyneempi tekniikka" on vain perustekniikka joka on tehty oikealla etäisyydellä, oikeaan aikaan ja hyvin.
Pamputtelua on tietysti paljon netissäkin tarjolla:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti