Epiphenom -blogissa tuli esiin erikoinen seikka ateistisista valtioista. Niillä tuntuu menevän yleisesti ottaen hyvin. Mielenkiintoinen ilmiö on tavallaan siinä, että niitä on kahdenlaisia. "There are countries where atheism is organic, driven by high living standards. And there are countries where atheism has been imposed (the communist and ex-communist countries)." Eli on niitä valtioita joissa ateismi on ikään kuin "vapaaehtoista". Näillä menee hyvin. Sitten on entisiä kommunistimaita joissa menee huonosti. Toisin sanoen nämä erilaiset ateistiset valtiot eivät ole olennaisesti vertailukelpoisia. (Jos olemme konservatiiveja jotka ainakin pinnallisesti kertovat että heitä kiinnostaa vain mikä toimii, eikä ideologia, heidän olisi syytä ottaa tämä vakavasti.)
Tämä sai minut itse asiassa miettimään Päiviö Latvuksen "Ymmärryksen siivet" -kirjaa. Hänellähän on kirjassaan tavallaan kaksi pääajatusta. "Pääteeseinä hänellä ovat toisaalta naisen ja lapsen arvostuksen ja toisaalta yksijumalaisuuden suotuisa vaikutus kulttuuriin, etenkin luomakunnan ymmärtämiseen ja tieteen kehitykseen." Ensimmäinen on se, että jos luonto on Jumala, ei tiede voi kehittyä. Vaaditaan yksitahoinen Jumala joka on rationaalinen ja tehnyt maailman ymmärrettäväksi. Ilmoitususkonnot eli mystiikka ei toimi. Moralismi ei toimi koska se rajoittaa ajattelua. Ja muu johtaa kaaoottisuuteen, eikä maailmaa uskota ymmärrettäväksi. Latvus korostaa sitä että aikakäsityksen on oltava lineaarinen, maailman rationaaline. Ja että ihminen ei saastuta itseään tutkimalla konkreettisia asioita, kuten vaikkapa monet mystiset linjaukset näkevät.
Ja toinen on se, että äiti tuo suvaitsevaisuutta. Ja tässä olennaisena osana on "onnellinen lapsuus". Latvus itse on esittänyt vahvoja teesejä siitä että sukupuoli ja luonne olisivat ikään kuin hyvin vahvasti määräytyneitä. En pidä tästä näkemyksestä, mutta toisaalta kun muistetaan että hän tutkii historiaa, jossa tälläinen sukupuoliroolitus on ollut erityisen vahva, se ei ole kovin vakava. Sillä se on menneisyydessä toteutunut vaikka se olisikin vain ihmisten kulttuurin aikaansaamaa. Latvus korostaa varhaisrenessanssin naisen ja lapsen parantunutta asemaa.
Varovaisuusluku, jonka kiireiset voivat ohittaa.
Toki itse suhdautun tähän hieman varovaisemmin. Humanistit olivat taikauskoisia - tunnettuja siitä. Alkemia ja harhaopit kukoistivat tieteen nousun kanssa samanaikaisesti. Renessanssi nähtiin uskonnossa usein hillittömyytenä. Valistus kehitti giljotiinin. Protestanttien noitavainot olivat harvinaisen rajuja ja "uskovaisvetoisia" verrattuna katolisen kirkon byrokraattiseen inkvisiitioon. Pietismi kuin Calvinkin kritisoivat muutosta. Ja Platon esitti tulkintoja psyykestä - itse asiassa se on kolmijaossaan miltei identtinen sen kanssa mitä Sigmund Freud esitti - ja asetti onnellisen ja häiriöttömän ja suvaitsevaisen lapsuuden hyvin tärkeälle sijalle. Jopa kielisoittimien kohdalla hän pelkäsi että moni kieli aikaansaisi häiriötä.
Lisäksi Latvus näyttää minusta huomaavan vain seksuaalisen vallan ja jättää huomaamatta muun. Esimerkiksi itse olen huomannut että kaupankäynti on liittynyt olennaisesti tieteen kehitykseen. Kaikissa tiedettä tuottaneissa kulttuureissa on aina ollut kaupankäyntiä. Kauppiaan taas täytyy sovitella, sietää toisen erilaista maailmankuvaa. Sotilas taas nostaa eri maailmankuvat sotatilan keskimmäiseksi syyksi. (Jopa neitsytmariat maalattiin usein sinisellä, joka liittyy sellaiseen aikaan jolloin indigoväriainetta tuotiin muun muassa intiasta.) Siksi kun sodan tullen naiset laitetaan kätköön, Latvus näkee miten mies hallitsee naista. Mutta kun ritaririromantiikassa naista hallittiin aseksualisoimalla tämä ja painamalla tämä hyvin tarkkaan muottiin, hän näkee tämän positiivisena. Hän ei näe tätä moralistisena ja suvaitsemattomana kontrollina jossa naiselle sallitaan vain yksi rooli, vaan hän näkee tämän arvostuksena. Tämä kertoo minusta siitä että jos piilottajat ovat kristittyjä hän ajattelisi tilanteen luultavasti suojeluna. Tarinat toiminnalle. Sotatilan tullen kauppakin muuttuu. Näen itse asiat enemmän Jared Diamondin "Tykit taudit ja teräs" -mallilla, jossa kulttuuri, resurssit ja jopa maantieteelliset seikat - jotka määräävät muun muassa väkiluvusta - nostetaan korostetummin esiin.
Tiedemiehet ovat aina olleet melkoisen "ateistisia" verrattuna normi -ihmisiin. Latvus katsoo ansiokkaasti ajan henkeä, ja ikään kuin puoliväkisin sovittaa tiedemiehet malliesimerkeiksi aikansa kuvasta. Innovaattorit ovat kuitenkin "hieman edellä". Ja on relevanttia miettiä ovatko he erikoislaatuisia suhteessa ajan normiin, ja jos eivät niin miten.
1: Kun oltiin reippaasti kristittyjä, oli deismi tiedemiehissä yleistä. Ja nykyisin mitä huippututkijampi on, sitä ateistisempi on. (Vaikka yhteiskunta muutoin onkin uskonnollista!!!) Latvus katsoo yleistä kulttuuria, mutta hänen pitäsi katsoa minkälaisia tiedettä tekevien aatemaailma on ollut.
2: Latvus korostaa esimerkiksi Newtonin kristillisyyttä, mutta unohtaa että hän oli varsin monipuolinen taikauskojen ystävä. Tämä maistuu ja näyttää valikoinnilta. Moni hänen esimerkkinsä onkin ollut monesta erilaisesta kulttuurista kiinnostunut, eikä siksi ole laskettavissa "kristittykristityksi" siihen tapaan kuin tässä tehdään. Ympäristön suvaitsevaisuus voi olla toki keskeistä jotta heitä ei tapeta tai polteta Brunon tapaan roviolla mielipiteidensä vuoksi ja tätä kautta kristityn yleinensuvaitsevaisuus joka käsittää myös naiset voi olla merkityksellinen. Kulttuurin moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus on tietysti olennaista jotta kulttuuri sallii tälläiset "monilla suksilla hiihtäjät".
Toki ateistejen menestykseen on muitakin syitä kuin "oikea maailmankatsomus". Itse asiassa tämä olisi syytä muistaa. Menestys tieteessä ei tarkoita samaa kuin että olisi oikeassa myös niissä "testaamattomissa maailmankuvaoletuksissa". Jos luotat tieteeseen, on nämäkin voitava testata. Näin ateisteja voidaan nöyryyttää vaikka seuraavilla esimerkeillä:
1: Yhtenä syynä ateistejen menestykseen voi olla se, että Jumalan on havaittu lisäävän puurtamista ja ahdistusta. Puurtaminen on tietysti hyvä asia, jos on tehtävä vaikeita mekaanisia asioita. Mutta ahdistus ei tuota innovaatioita, jotka taas ovat Latvuksen ytimessä.
2: Uskonto vie aikaa. Tätä kautta jos olet rukoilemassa tai kirkossa et ole opiskelemassa. Näin uskonto tuo mukanaan elementtejä jotka sitovat ihmisen "muuhun". Näin ne ovat ikään kuin "yhdenlaisia opiskelijabileitä". Jehovan Todistajat ovat huomanneet tämän koska he kannustavat valitsemaan muita opintopaikkoja. Toki he silti arvostavat jos joku jo tohtori liittyy heihin, koska heidän tittelissään on mukavaa arvovaltaa joka auttaa käännytysprosessissa. Samoin facebookissa stalkkaava on kertonut miten hän olisi voinut hakea yliopistoon ja valmistua tohtoriksi mutta näki ihmisten pelastuksen tärkeämmäksi. Tämä tarkoittaa sitä että hän halveksi tiedettä (1) helppona ja (2) irrelevanttina. Toki hänellä on lupa tähän. Tämä hänen pointtinsa vain näyttää miten argumenttini on relevantti.
Kohta johon kiireiset voivat loikata.
Kuitenkin Latvuksen ajatuksissa on jotain mielenkiintoista, kun onnellinen lapsuus yhdistetään siihen tietoon että tiede ja kulttuuri kukoistavat yhdessä ateismin kanssa. Pitää vain osata katsoa "20 vuotta taaksepäin". Tilastojen pohjalta voi sanoa että onnellinen lapsuus altistaa kohti ateismia. Kun kulttuuri on kristillistä, se ei kommunististen maiden tapaan pakkosyötä sitä. Näin he ovat "oman valinnan" kautta ateisteja. Voi olla että takana on maailmankuvaa : Ateismi on rationaalisuutta ja empiirisyyttä korostava maailmankuvalla. Siinä maailman tutkimista ei pidetä saatuttavana eikä maailmaa pidetä tutkimukselle mahdottomana. Siihen ei liitetä ennaltatietämistä, ja aatetta värittää jopa ärsyttävissä määrin skientismi. Vai onko molempien takana onnellinen lapsuus joka korreloi sekä ateismin että tieteenteon kanssa. (Minä en esitä vastauksia, sen sijaan esitän retorisia kysymyksiä ja laitan pisteen loppuun.)
Selvää on että nykyisin tieteenteko on huipussaan, ja jos tiedeyhteisö on ollut uskovaisia pullollaan, on mietittävä millä lihaksilla "ateistit ovat voineet vallata akatemiat" ilman että tutkimustahdit näyttävät hidastuvan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti