sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Hyvän tahdon riittävyydestä.

Quardian uutisoi erikoisesta ilmiöstä. Vihreät aktiivit ostavat luontaistuotteita ja tekevät muita vastaavia asioita. Heillä on siis eettisiä standardeja ja he elävät niiden mukaan. Psykologit Nina Mazar and Chen-Bo Zhong huomasivat että nämä tässä asiassa eettiset ovat muita ihmisiä vähemmän ottamassa muita huomioon ja he valehtelevat ja varastavat muita ihmisiä useammin. Kysymyksessä on moral balancing tai compensatory ethic. Yhdessä asiassa tehty hyvä ikään kuin repsahduttaa. Saadaan tehdä pahaa muualla, kun on tehty hyvää tässä yhdessä.

Mazar ja Chen-Bo ovat muualla kertoneet että kyseessä on yleisempi ilmiö. Psykologit kutsuvat sitä nimellä the licensing effect. Esimerkiksi Obamaa äänestäneet ovat näyttäneet kasvanutta intoa tehdä rasistisia luokituksia. He ovat ikään kuin saaneet "antirasismipisteitä", ja he saavat tehdä tietyn verran "rasistisia tekoja" ja "pitää tilin silti plussalla." Ja pieniä vihreitä tekoja tekevä kuluttaja tekee helpommin rikkeitä isommissa luontoa koskevissa asioissa. Tämä rikkoo arkiajattelun käsitystä, jossa ihmisellä on tietynlainen luonto, eli hyvää tekevä ihminen tekisi hyvää enemmän muuallakin. Sen sijaan näyttää että ihmisillä on "vain tietty määrä hyvää tahtoa".

Tämä vaikuttaa ensisilmäyksellä automaattisesti huonolta asialta. Kuitenkin asia voi saada uusia sävyjä kun muistaa että uhrautumisen ja uhriutumisen välillä on vain aste -ero. Uhrautuessa tehdään jotain toisen edestä pro bono. Tätä pidetään hyvänä asiana. Kuitenkin tälläinen voi olla joko määrältään tai luonteeltaan tai avuntekijän resursseihin suhteutettuna sellaista että sitä voidaan pitää kohtuuttomana, jolloin toisen puolesta ylimääräistä tekevä on uhri. (Aina eroa ei ole helppo tehdä.)

Kompensaatio jossa tilejä tasataan korostaa sitä mahdollisuutta että uhrautuminen ei ajaudu uhriutumiseksi.

Tämä on jopa eräänlainen "välimuoto" kahden melko suositun yhteiskunnallis-eettisen näkemyksen välillä:
1: Ensimmäisen mukaan ihmisen on tultava toimeen omillaan. Tässä näkemyksessä se, että tehdään jotain ilmaiseksi johtaa "free ridingiin", joka on taas pettämistä. Ei tehdä mitään tai mitätöntä ja saadaan vastineeksi jotain joka on paljon enemmän - joka on juuri se, mitä huijarit tekevät. Näemys korostaa yrittämistä ja työntekoa sekä ahkeruutta. Kaikki auttaminen on vastavuoroista, jossa molemmat hyötyvät.
2: Toisessa taas korostetaan miten paremmin meneminen on toisilta pois, jolloin se että on tuloeroja kertoo riistosta. Tämä korostaa jakamista ja huono -onnisten huomioimista.

Tässä mielessä tämä ei ehkä kuulosta yhtä pahalta.

2 kommenttia:

MrrKAT kirjoitti...

Tämä/nämä selittäisi sitä ihmetystäni kun uskis-opettajamme kertoi (oikaisen;) miten katolisissa maissa viikolla tehdään rikoksia mutta ripillä ne puhdistetaan pois.

Tai sen kun iso Italian mafiapomo saatiin kiinni just kun oli piilopaikassan risti kaulallaan lukemassa Raamattua..

Ja vielä Lauerman tilitys että vankilassa uskoontullut olettaa liikaa; että ilman muuta hänet palkitaan päästetään vapaaksi.. koska synnit on puhdistettu..

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Katolisten pappien pedofiliakin saa uusia sävyjä.

Samalla selitettäväksi tulee se, miten samanaikaisesti fundamentalistit korostaa sitä miten uskonto muuttaa ihmiset eettiseksi, suvaitsevaiseksi ja hyväksi. Mutta samalla he ovat harvinaisen usein selvästi kusipäisiä kaikkia erimielisiä kohtaan, ylemmyydentunne, syytökset ja oman ideologian navan ympärillä tanssittaminen ovat sääntö, ei poikkeus. (Tässä selityksessä on tosin yksi ongelma. En tiedä mitä tekemäänsä hyvää ne sitten kompensoi. Näyttää että ei mitään. Ehkä tässäkin on jokin "pienet teot - isot linjat" -vääristymä.)