Kaikissa keskiaikaisissa perinteissä tikaritorjunnoissa on miltei aina suorat kädet ja pitkät torjuntaetäisyydet. Monissa muissa lajeissa on esimerkiksi cross-block tässä kohden ahkerassa käytössä. Kädet ristissä on intuitiivisesti helppo ja kätevä torjua ja vääntää ja jatkaa. Tästä voisi syntyä olo siitä, että eurooppalainen tyyli olisi huono. Tai vähintäänkin että toinen olisi parempi kuin toinen.
Molemmat ovat kuitenkin oikein. Ja onneksi syy siihen miksi systeemit ovat erilaisia on helppo tajuta. Se on alla: Kuvassa näkyy kaksi teräasetta. Vasemmalla ns. puukkoo. Oikealla puolella taas on keskiaikaisen mallinen tikari. Toki kuvan malli ei ole rondel, joka olisi vain "ylipitkä jääpiikki", joita käytettiin sen vuoksi että "kun monilla oli purkit" eli haarniska, on luonnollista että "kaikki kantoivat purkinavaajaa", piikkimäisen saa työnnettyä helpommin aukkopaikkoihin. Olennaista on se, että rondellkin on varsin pitkä.
Mitä siis tapahtuu jos torjut cross-blockilla keskiaikaisen tikarin? Toinen ei välitä. Käsihän tulee käden tielle, jolloin terä on sille jatkeena. Ja piikki on riittävän pitkä ylettyäkseen cross -blockin etäisyydeltä sinuun asti. Suoraa kättä tarvitaan siksi, että vain se tekee sen, minkä torjunnan pitääkin tehdä. Yksinkertaisesti ulotut suoralla kädellä pidemmälle. Näin estetään terän osumisen itseen. Jos ase on pidempi kuin suora käsi, ei suorallakaan kädellä kannata torjua.
Tässä itsestäänselvyydessä on itse asiassa takana isompikin asia. Aseiden etäisyys ratkaisee monien tekniikoiden toimivuuden ja eitoimivuuden välistä. Teknisesti on merkitystä onko esimerkiksi pistomiekan terän pituus 90 senttiä vai 1 m 20 senttiä. (Ja jopa riippumatta siitä onko toisella samanlainen vai erilainen varustus.) Kysymys on paitsi suorasta ulottuvuudesta, myös epäsuorasta ulottuvuudesta. Mukana on myös se, missä suhteessa ruumiinjäsenet ovat aseeseen. (Ja vaikka aseen pituuden voit vaihtaa, kätesi mittaa et.) Eri asiat ovat mahdollisia eri mittaisilla aseilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti