perjantai 23. huhtikuuta 2010

Leikkuuharjoitus.

Japanissa tameshigiri (試切) on miekkailutaito, jolla mitattiin aseen leikkuukykyä. Tässä leikataan tiukaksi käärittyä ja veteen kastettua bambumattorullaa miekalla.
1: Toki taito oli paljon muutakin. Siinä muun muassa leikattiin eläviä ihmisiä. Leikeltävät tarkasteltiin sairauksien varalta, koska pelättiin että se vaurioittaisi terän sielua. Samasta syystä pappeja ei leikelty. Leikkuutapojen nimet on ajateltu sitä kautta, miten ne leikkasivat nimen omaan ihmistä. Toki testeissä leikeltiin myös jotain eielävääkin, muun muassa bambua ja ohuita metallikalvoja.

Tässä tarkastelen vain mattorullia. Sillä taitoa harjoitetaan nykyään esimerkiksi ninjutsussa ja monessa muussa itämaisessa lajissa, jossa miekankäyttöä on mukana. Mutta samalla harjoitteella on paikkansa myös eurooppalaisen miekkailun saleissa. Tosin hintansa ja vaikeutensa vuoksi taitoa harjoittelevat yleensä erityisesti kokeneet oppilaat. Tämän nimi on tietenkin eri, "test cutting". Osittain siitä syystä että itämaisissa lajeissa tähän harjoitteeseen liitetään myös mielentila ja henkinen filosofia, jota eurooppalaiseen miekkailuun ei ole lainattu.

Tämä on hyvin vaikeaa, vaikka miekka olisi hyvä.
1: Bambu on melko kovaa ja se on samansuuntaisissa kerroksissa. Lihaa on itse asiassa helpompi leikata kuin tälläistä mattoa, tosin luu on kovempaa kuin matto. Bambumatto on otettu leikkuukohteeksi siksi, että se vastaa keskimäärin ihmisen leikkaamisen vaikeutta. Ja mattoja on tietysti myös ollut joka paikassa. Kovuus pyrkii pysäyttämään jokaisen kerroksen kohdalla ja kerrosrakenne vääntää miekkaa helposti. Siksi vinottaiset lyönnit ovat hyvin vaikeita: Jokainen kerros kun pyrkii hieman kääntämään terää. Jos isku tehdään vinosti alaspäin, kääntyy terä helposti alaspäin. Siksi miekkaa pitävän asennon on oltava hyvä. Jos iskee vinoon, kääntyvä terä jää helposti kitkan vuoksi kiinni mattoon.
2: Iskun on oltava suora. Koska jos iskua vääntää yhtään, isku epäonnistuu helposti. Vaikka kahvan läheltä pysyisi, voi kärki kääntyä tai toisin päin. Eli koko terän on oltava hallinnassa ja suorasa suhteessa iskun suuntaan nähden.
3: Mattorulla on hyvin pienellä kiinni lattiassa. Koska matto on suhteellisen painava, se pysyy paikallaan omalla massallaan. Siksi mattorullaa ei suinkaan niitata kovaa kiinni ja lyödä kovaa ja toivota että se menee rikki. Heikolla kiinnityksellä taataan se, että epätarkka mutta voimakas isku heittää mattoa lentomatkalle sen sijaan että rikkoisi sen. Kevyellä matolla tämä ei tietysti onnistu näin, koska pienempi voima heittää sen eteenpäin. (Siksi jos haluaisi leikata jotain kevyttä, on "kusetettava" ja sidottava tai muuten kiinnitettävä se lujasti kiinni.)

Matonleikkuu oli miekantestaamista, koska siinä käytettiin mestarimiekkailijoita. Näin yksittäisten iskujen välillä ei ollut isoa vaihduntaväliä. Mitä aloittelevampi on, sitä vaikeampaa on lyödä samalla tavalla. Yritys samanlaiseen iskuun aikaansaa lukuisana iskuna tehtynä hajonnan. Aloittelijalla hajonta on suurta, taitavalla hajonta on pieni. (Hajotuskyky sen sijaan kasvaa toisin päin. Noviisi rikkoo huonommin kuin taitava.)

Miekkatestiksi sen tekee se, että miekka liikkuu suhteellisen kovalla vauhdilla ja sen takana on paljon miekkamiehen massaa. Tämä voima kohdistuu pienelle alalle. Matto menee rikki, mutta fysiikan mukaan miekkaan kohdistuu identtinen toisen suuntainen voima, kuin mattoon. Siksi jos miekka on huonosti karkaistu ja/tai siinä on liikaa hiiltä, se murtuu sirpaleiksi. Jos taas se on karkaistu toisella tavalla huonosti ja/tai siinä on liikaa rautaa, terä vääntyy ja syheröityy. (Jälkimmäinen ei ole yhtä paha, koska voit nakuttaa terän mutkat suoraksi vasaralla ja myydä vääntymisestä heikentyneen miekan jollekin huolimattomalle.)

Näin, kun taitava miekkamies on käyttänyt mattorullaa testissä, on miekoille voitu jopa antaa arvosanoja. Parhaat miekat vaativat useiden mattorullien läpi leikkaamista. (Tai sitten parkoja leikeltäviä ihmisiä niputettiin yhteen kasaan...) Tämä on tietysti mahdollista vain jos on sekä taito että hyvä miekka.

Toki esimerkiksi eurooppalaisessa miekkailussa rullanleikkuu kuvaa etupäässä leikkaajan taitoa. Nykyään miekka ja rulla ovat "samanlaisia", jolloin erottava tekijä on taito. Hieman samaan tapaan kuin taitavan miekkamiehen iskut ja rulla olivat historiallisessa japanissa "samanlaisia", ja ero tuli miekasta.

Moni tieysti uskoo että japanilaiset miekat ovat erityisen hyviä. Ja toki japanilainen katana onkin keskittynyt tehostamaan etupäässä viilto -ominaisuuksia. Mutta kyllä se eurooppalaisellakin mallilla sujuu.

Ei kommentteja: