Helsingin kaivopuistossa on 150 metriä korkea benjihyppytorni. Tornista hyppääminen maksaa 95 euroa. Paitsi jos hyppää alasti, jolloin hyppy on ilmainen. Työpaikassamme uskottiin että tämä olisi juuri minun juttu. Kieltäydyin. Olen nimittäin hypännyt 60 metristä, ihan vaatteet päällä. Nyt minua ei saa hyppäämään 60 metristä edes maksamalla. Saati ilmaiseksi 150 metristä.
Kun on korkealla ja katsoo alas, syntyy jännittäviä tuntemuksia. Kun miettii 60 metriä korkeutta, siihen voi laittaa vaikkapa Holmenkollenin mäkihyppymäen. Sieltä sitten hyppää mäkihyppääjä, kuten Matti Nykänen. He hyppäävät ilman köyttä, joten ei ihme että heille maksetaan.
2 kommenttia:
Voisiko benji-hyppy olla antidose itsetuhoisiin ajatuksiin?!?
Ei. En mene lintsin vapaapudostustorniinkaan. Sillä laitteissa kiinnostaa kiihtyvyys. Jos haluan kokea vapaan pudotuksen tarjoaman painottomuuden, voin aina hypätä kalliolta.
Benjihypyssä inhottavinta on nimittäin se, että köysi vetää ylöspäin, ja pää vetää alaspäin. Tämä muljauttelee silmiä todella vittumaisesti. Not worth it.
Lähetä kommentti