Sivistymättömyydessäänköhän?

Pasi Heikuran "Aristoteleen kantapää" -kirja  - kuten samanniminen radio-ohjelma ja verkkosivustokin - puolustaa laadukasta suomen kieltä ja sivistystä, ja tekee tämän ihastuttavasti esimerkiksi jakamalla fraasirikostuomioita kömpelöistä vertauksista ja huonosta kielestä.

Tekstissä "Ei yleissivistys ojaan kaada" (kirjan sivut 205-206) hän kuvailee sitä miten ylioppilaskirjoituksessa oli tehty yleissivistysvirheitä. Virhe ei toki ollut suuri : rousku ja rausku sekoitettiin toisiinsa. "Rousku on sienisuku, kun taas rauskut ovat ikivanha rustokalalaji. Tämä ei ole yllättävää, eikä sekään että joku sekoittaa näin läheiset sanat keskenään. Yllättävää on se, että kokeen järjestäjä Helsingin Sanomien toimittajakoulu väheksyi kokelaiden erehdystä. Sama sävy oli monessa uutista kommentoineessa kirjoituksessa, pääasiallinen sanoma oli se, että nuorison ei tarvitse erottaa toisistaan kotoista ruokasientä ja valtameren kalaa, koska tärkeämpää on osata hyvin modernin mediamaailman niksit." Heikura ymmärtää toki virheen mutta ei näe hyvänä sitä että asenne on se, että (yleis)sivistystä ei enää oikeastaan edes nähdä minään tavoitteena. "Ehkä hassuinta kevään yleissivistyskeskustelussa ei ollut se, että nuoret eivät tiedä, mitä eroa on sienellä ja kalalla vaan se, ettei tämän tietämisellä edes tunnu olevan väliä. Ei ole noloa olla tietämättä ja kaiken lisäksi uuden oppiminen tuntuu lopullisen vastahakoiselta."

Asenne sivistykseen ja siihen liittyvään onkin muuttunut. Erikoista kyllä, erityisen vahvasti tämän ongelmat näkyvät juuri internetissä. ; Olennaistan modernin maailman selviämisniksien pitäisi näyttäytyä laatuna juuri internetin kaltaisissa modernissa ympäristössä. Kuitenkin tosiasiassa juuri näin ei ole. Internet, sosiaalinen media, nettifoorumit ja vastaavat ovat jotain jota toistuvasti kaupitellaan sananvapauden avaajina, jonain joka antaa valtaa tavallisellekin ihmiselle. Ja jonka kautta kommunikaatio ja keskustelu onnistuisi helposti ja mukavasti kotisohvalta. De facto likimain kaikkea internetkeskustelua kuvaa kuitenkin seuraava lausuma. "nettikeskusteluissa - osittain samoin kuin erilaisissa keskustelutilaisuuksissa - on nimittäin masentavaa se, etteivät ne ole oikeita keskusteluita vaan vuorovaikutuksen asemesta alkeelliseen reagointiin perustuvia keskusteluesityksiä, joilla on yleisö, kuten esityksillä aina on." (Eräs blogini kantavista teemoista onkin oman näkemyksen kulttuurisidonnaiseen oikeaoppisuuteen itsetarkoituksellisesti tähtäävän postmodernin ajattelun ja sen uskonnollis-fundamentalistinen vastineen eli presuppositionistisen asenteen kritisoiminen. Ja erilaisten kommunikaatiokuilujen esiinnosto. Lisäksi blogini kantavana teemana ja punaisena lankana on myös yleinen ärhentely joka toteutetaan banaaliutta soveltaen ja yleistä suomen kielen kieliopillista raiskaamista käyttäen. Näin ollen tämä juttu ei oikeastaan voisi olla ilmaantumatta tässä blogissa.)

Internet on vahvistanut yksisuuntaisuutta. Lisäksi Heikuran esillenostama yleissivistyksen vähättely on osa nykyaikaa. Anti-intellektuellismi on ikään kuin ajan henki. Se nähdän eiluutuneena kun taas sen vastustaja nähdään "norsunluutornissa olevana" joka on etääntynyt ihmisyydestä ja arjesta ja totuudesta. Tiedevastaisuutta monesti peräti puolustellaan. Ja hörhösektorillakin on siirrytty vanhakantaisista epätieteellisiä teorioita esittävästä pseudotieteistä enemmän kohti denialismia joka taas lähinnä itsetarkoituksellisesti vastustaa "virallista vallitsevaa paradigmaa". (Ajan hengessä minun täytyisi rakentaa "Tiede-epäuskokin on vain uskontoa!" -slogan ja keskustella pelkästään sen kautta.) ; Tämän vuoksi vaikka monet ovat minulle kertoneet että internet on mainio paikka saada tietoa, olen usein korostanut että yliopiston kirjasto on tässä paljon kätevämpi apuväline. Interentissä tekstin arviointi taas on työläs kahluuprojekti, jossa toteutuu (ihan itse tarkoitusta varten luomani) fraasirikos "Heinäsuovassa olevat helmet kaivetaan sikojen suusta." Ja internet onkin pääsääntöisesti ajatusten paskakahlaamo ja yleinen ajatusoksentamo. (Sellaisena se on toki mainio. Itsekin käytän!)

Ja näin esimerkiksi Breivikin hymyilyyn ja sen mediasuhteeseen liittyvistä asioista saatiin inttämis-vänkääminen siitä onko Breivikin käyttämä käsitervehdys alkuperältään vasemmistolainen vai oikeistolainen. Ja olivatko natsit äärivasemmistoa vai äärioikeistoa ;

Kaiken kaikkiaan keskustelu on nyt aivan yhtä laadutonta kuin silloin kuin tapaus oli aivan tuore. Ainut mikä on muuttunut on käytettyjen detaljien määrä. Presuppositionistit puolin ja toisin koherentisoivat ja vääntelevät faktoja jotta se sopisi heidän ennakkonäkemyksiinsä. Ja tämä vaivannäön kanssa asia ei suinkaan muutu perustelluksi tai laadukkaammaksi. Se oikeastaan vain konkretisoi sitä taustalla olevaa erittäin syvällistä ideologista asennevammaa.
1: Se on siis vähän kuten jonkun one trick pony -huuhaahörhön teorisointi, jossa iso määrä kirjastossa istumista tuottaa valtaisan kasan cherry-picking -prosessoinnilla valittua materiaalia joka on sitten muokattu ja väritetty sen pakkomielleajatuksen kautta. Paitsi että keskiverto crank on itse asiassa ihan muvava mies, joskin kenties kaheli sellainen. Tässä taas paistaa enemmän ilkeys.

Olennaistahan poliittisessa analyysissä ei ole tarttua "eleiden etymologiaan" (jos näin saa sanoa joutumatta fraasirikostuomioistuinen pöytään) vaan katsoa että mitä ajatuksia on ja mihin poliittiseen näkökantaan ne asettuvat. ; Esimerkkiksi natsipuolue oli populistinen (joka paistaa jopa nimessä ; kansallissosialismi jossa kansallis -osa vetoaa oikeistoon ja se sosialismi vasemmistoon) ja tämän avaaminen selvittää itse asiassa olennaisia piirteitä asiasta, toisin kuin tiukka vasemmisto-oikeistojako. ; Breivikin kohdalla maahanmuuttovastaisuus ja vastaavat olennaiset elementit hänen puheissaan olisi tässä kohden otettava arvioinnin kohteeksi. Kokonaisuus jossa on syvää itseensä käpertymistä, vainotuksi tulemisen tunteita, ihmispessimismiä, vasemmistolaisuuden halveksuntaa, ja uskomiseen uskomisen pinnallista uskonnollisuutta ilman vakaumusta sekä voimakasta patrioottista kansallistunneajattelua joka kunnioittaa perinteitä... on oleellista. Ja sen valossa ei ole vaikeaa huomata että Breivikin ajattelussa on nimenomaan uuskonservatiivisia piirteitä.

Mikä on sekin Breivikkeskustelun pääteemojen ja kannanottojen kannalta melko irrelevanttia, kuten seuraavaksi paljastan.

Mukaan toki mahtuu myös Breivikin lausuntoja olennaisesti täsmentämä lausunto käännöksenä (helmi, jonka kaiveluun vaaditaan eiperustelevien lausuntojen tajuntaan lataamista)  "Minä en ole nationalisti. Minä olen äärinationalisti ja nationalistin tavoitteet ovat aivan erilaiset kuin äärinationalistin. Minä ja muut kaltaiseni haluamme jouduttaa konfliktia [aseellista taistelua], koska meistä [norjalaisista] tulee ajan myötä vähemmistö. Ainakin minä koin, että onnistuaksemme konfliktin jouduttamisessa minun on provosoitava noitavainoa maltillisia kulttuurikonservatiiveja ja nationalisteja kohtaan." ... "Mielestäni heinäkuun 22. onnistui provosoimaan noitavainon maltillisia kulttuurikonservatiiveja ja nationalisteja kohtaan. Kuten näkyy. Katsokaa vain Stoltenbergin uudenvuodenpuhetta, jossa hän käytännössä kutsui kaikkia maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia ekstremisteiksi. Eli kaikki on juuri kuten toivoinkin. Monet nationalistit ovat kirjoittaneet minulle kirjeitä, joissa he sanovat, ettei tekoni vahvistanut meitä vaan teki meistä heikompia. Mutta he ovat käsittäneet väärin motiivini. Tavoite ei ole saada välitöntä nostetta, että kriisi seuraisi heti [terrori-iskua], vaan siitä on etua hyvin hyvin pitkällä tähtäimellä, koska se tulee johtamaan sensuurin lisääntymiseen Euroopassa, mikä vuorostaan hyvin pitkällä tähtäimellä johtaa kulttuurikonservatiivien ja nationalistien radikalisoitumiseen, mikä lisää polarisoitumista. Nationalistit, jotka luulevat minun tehneen tekoni lyhyen aikavälin menestyksen saavuttamiseksi, ovat ymmärtäneet täysin väärin."

Tämä näyttää että Breivik ei ole konservatiivi ja nationalisti vaan ekstremisti näissä. Tämä ei tarkoita että hän olisi vasemistolainen tai patriotismin vastustaja ja korostaisi epäisänmaallisuutta. Hän on uuskonservatiivisesti asennoituva nationalisti. Mutta kaikki uuskonservatiivit ja nationalistit eivät ole tämänlaisia. (Itse asiassa yllättävän harva on.) Teknisesti Breivik ei siis ole oikeistoa vaan äärioikeistoa. Ja tässä suhteessa hän on oikeistolle hieman kuten Luther oli katolilaisuudelle. Ei siis suinkaan samalla puolella, vaan puhdistamassa ideologiaa kerettiläisiksi harhaopeiksi näkemästään. Mutta ei toisaalta myöskään eri puolella vaan puhdistamassa ideologiaa. (Tosin Luther vastusti sitä väkivaltaa jota uskonpuhdistukseen itse asiassa liittyi puolin ja toisin. Breivik yrittää lietsoa sitä.)

Toki tämä tulkinta on "veretön, harmaa ja tylsä" verrattuna mustavalkoisiin dikotomioihin joissa vasemmistolaiset ovat kommunisteja ja kommunistit anarkistiterroristeja. Tai jossa perussuomalaisuus tarkoittaa samaa kuin holokaustilla fantasiointi. Tai jossa uskonnollisuus tarkoittaa samaa kuin fundamentalismi ja kulttitoiminta. Tai jossa ateismi dehumanisoidaan autistisuudeksi jonka ongelma olisi (mahdollisesti eugeniikkahenkisesti) käsiteltävä sen sijaan että kuunneltaisiin ja annettaisiin olla. Tai AiG -sävyinen "keskusteleva ystävällisyys" jossa evoluutioteorian kannattaminen ja/tai ateismi nähdään samana kuin lupa tappaa ihmisiä oikeistohenkisesti revolverilla. Mutta ylenmääräisen joustava ajattelu on juuri sitä joka tekee rouskuista ja rauskuista saman asian ja näiden toisiinsa sekoittamisesta "minor detailin".

Verevyys on tässä kohden huonoutta. Verevyys ja innostavuus kun näyttävät syntyvän siitä että Breivikiä ei ymmärretä vaan Breivik halutaan liittää johonkin ideologiaan josta itse ei pidä (vasemmistoon tai oikeistoon). Ja halutaan suuttua ja vastustaa kaikkea jossa Breivik liittyy siihen mitä itse kannattaa (oikeisto tai vasemmisto.) Molemmissa perusasenteena on taint by association. Eli ei puhuta asiasta, vaan yritetään herjata siihen liittyviä ihmisiä rinnastamalla tämä epämukavaksi nähtyyn ilmiöön ja väittämällä tätä samastuttamista ja henkilöä vastaan hyökkäämistä argumentiksi.