Alkuperäiskielellä

"Kieli on poikkeuksellinen opetusaine, joka kehittää oppijaa monipuolisesti. Se on vuorovaikutusta, itseilmaisua, aivojumppaa, äänteiden harjoittamista, tekstintuottamista ja -ymmärtämistä, sanaston kartuttamista ja loogisen ajattelun kehittämistä."

Näin mahtipontisesti tuore Opettaja 38/2012 kuvaa sivulla 25. Se kuvastaa sivistysnäkemystä joka on hyvin klassinen ; Ajatellaan että vasta kielitaito avaa ihmisestä maailmankansalaisen. Uusi kieli on siksi avain kohtaamiselle ja toisen ymmärtämiselle. Ajatuksena on se, että (s 23) "Mitä useampia kieliä ihminen osaa, sitä avarampi on hänen maailmansa." Tämä on laajan kielitaidon hallinta on historiassa osana jatkumoa ; Klassisena aikana sivistyneistön ikään kuin täytyi osata esimerkiksi latinaa.

Michel de Montaigne piti tämänlaisia taitoja sivistyksen kannalta vähemmän merkityksellisinä. Itsekin olen, koulussani hirvittävän huonona kielissä, ajanut yleensä sitä kantaa että kieli on työläs. Ja jos haluaa avartaa maailmankuvaansa maailmankansalaiseksi, niin sitten tulee tutustua erilaiseen ajatteluun. Näihin pääsee kyllä sisälle mylös käännöksinä. Enkä tietenkään alleviivaa sitä ett kielen opiskelu opettaisi logiikkaa. Ajatus on hyvin vieras.

Kuitenkin tässä on hyvä huomata, että suhteeni kielitaitoon on äärimmäisen pragmaattinen ; Kieli on oppiaineena minulle aivan helvetin tylsä. En ole vielä löytänyt mitään innostavaa niissä. Näin ollen olen käynyt kirjaimellisesti pakkoruotsin. Se on työllä ja tylsyydellä ja pänttäämisellä koetta varten hankittu taito joka minulla rapistuu käyttämättömyyttään. Sen sijaan englannin kieli, jonka kanssa minulla oli lukiossa vaikeuksia vielä ruotsin kieltäkin enemmän. Taitoni olivat näissä yhtä huonot ; oikeasti syy on siinä että ihmiset osaavat englantia paremmin koska sitä tulee televisiosta. Siksi vaatimustaso on kovempi. Itse en ole television vaan kirjojen, ja korostetusti suomenkielisten kirjojen, kasvatti.

Sittemmin ei ole vaikeaa huomata, että englantini on ollut nousujohteessa. Tämä on ilmiselvää. Minua kiinnostava materiaali on englanniksi eikä niitä oikein käännetä. Ja jos käännetään, niin se tulee myöhässä. Näin ollen on ollut tarvetta. Samoin miekkailukoulumme opetus ja siellä tehtävä kysyminen ja muu vastaava on täysin englanninkielistä. (Tosin selvisin englannin kirjoituksista lähinnä siksi että pelasin paljon "Ancient Domains of Mysteryä". Sen englanti ei ole täydellistä, mutta se on kuitenkin sanastoltaan moniaiheista ja yllättävän rikasta.)

On siis selvää että kielitaitoa tarvitaan jotta kykenee olemaan sivistyskulttuurin osana. Vähintään englanti on osattava. Tässä mielessä se, mikä on tuntunut ajatuksena ylitsepääsemättömänä, eli se että menneessä maailmassa on päntätty latinaa. Se on tuntunut turhanaikaiselta, mutta tosiasiassa se ei tunnu niin ylitsepääsemättömältä kun tajuaa että itsekin olen englantia harjoitellut tekemisen ohessa. Entisaikaan latina oli yleiskieli, roolipelimaailma commonin ja nykymaailman englannin korvike.

"Surullisena suomalaisen kulttuurin tulemana on, että yksi eläkeläinen Lauttasaaresta, siis minä, hoitaa edelleen yksinään omin voimin keskeistä suomalaisen kulttuurin osaa."
(Kimmo Pietiläinen)

Tämä kysymys sivistyksen ja kielitaidon suhteesta on oleellinen. "Voima" -lehdessä käsiteltiin Kimmo Pietiläisen pamflettia "väärin oikein". Pietiläinen on nimittäin sivistyksellisen toimen ytimessä. Tarkemmin ottaen hän kääntää tietokirjoja. Eikä mitä tahansa kirjoja. "Pietiläiselle on olemassa tietokirjoja ja Tietokirjoja. Ensin mainittuihin hän lukee poliitikkojen ja missien elämäkerrat sekä sota-, urheilu- ja keittokirjat. Nämä ovat kirjastoluokittelun ja tukijärjestelmien mukaan tietokirjoja, mikä luo harhakuvan runsaasta ja korkeatasoisesta tietokirjallisuudesta. Pietiläinen asettaa Tietokirjan riman erittäin korkealle: se haastaa aikaisemman ajattelun, pakottaa luopumaan siitä tai perustelemaan paremmin. Parhaimmillaan Tietokirja tuo kokonaan uuden ajattelutavan suomen kieleen. Tietokirja ei ole kuitenkaan tiedekirja, eli tutkijoiden kirjoittama uusia tutkimustuloksia meritoitumismielessä esittelevä teos, vaan laajemmalle yleisölle suunnattu laaja-alaisen tutkimustiedon synteesiin perustuva yhtenäinen esitys."

Pietiläinen kääntää englanninkielisiä tiedettä popularisoivia kirjoja Suomen kielelle. Koska Suomi on pieni maa, valmiiksi suomeksi niitä ei tehdä. Pieni maa tarkoittaa sitä että enemmistö maailman ihmisistä on muun kielisiä. Merkittävät suomalaisetkin kun julkaisevat mielellään englanniksi, suuremmille kielialueille.  "Pietiläisen pamfletin ydinkysymys kuuluu: kannattaako suomeksi ylipäätään julkaista suurelle yleisölle tarkoitettuja laadukkaita ulkomaisia Tietokirjoja? Toinen vaihtoehto on panostaa yhä enemmän englannin opetukseen ja lähteä siitä, että kirjat luetaan alkukielisinä." Tämä kysymys on oikeastaan se oleellinen. Ja se liittyy vahvasti toiseen teemaan "Globaali yhteisö jää kuitenkin abstraktiksi ja etäiseksi ilman lokaaleja yhteisöitä. Lokaaliyhteisö kuten Suomi tarvitsee oman kielen. Pietiläinen on oikeassa siinä, että suomi kuolee, jos sitä ei ravita modernilla ajattelulla." Käännöstyö tuo ajatukset ja kohtaamiset ilman kielitaitoa, mutta kehittää suomen kieltä. Globalisaatio onkin siksi riski kotimaiselle pienelle kielelle. Kotimaisuuden puolesta tosin puhuu ainakin se, että tosiasiassa vieras kieli on helposti jollain tavalla vieras ; Asioita ei sisäistetä yhtä kevyesti kuin omalla kielellä. (Tosin oma kieleni alkaa olemaan melkoista epäkieltä, kun englanti ja suomi vuorottelevat niin että oikein mitään tolkkua tästä pseudoesperantosta ei saa.)
1: Maalatkaa minut nurkkakuntajuntiksi, mutta edustan sitä näkökulmaa jonka mukaan sivistys vaatii tietoa ja näkemysten ja näkökulmien ymmärtämistä, eikä niinkään sitä että osaako kolmea vai neljää kieltä. Olen ainakin itse kohdannut useita, kaupallisilla aloilla pyöriviä, joiden kohdalla näyttää siltä että he osaavat olla sujuvasti pinnallisia erittäin erittäin monella kielellä. En ole oikein pitänyt heistä. Heille kielitaito on tietysti tarpeen koska esimerkiksi venäjän ja japanin kieli ovat arvokkaita "kauppakieliä".

Kielitaito vaaditaan sivistyskulttuuriin jos kääntämistoiminta on pientä ja vähäistä. Esimerkiksi itse olen kokenut välttämättömäksi opetella englantia jo sen vuoksi että Pietiläinen kääntää vain melko pienen määrän kirjoja vuodessa. Kun minä luen kirjan päivässä tai parissa (vaikeamman tai keskivertoa hieman paksumman viikossa) ei yhden miehen käännöstoimisto kykene tuottamaan minulle lukemista siihen tahtiin kuin sitä kulutan.

Tämän vuoksi haluaisinkin kääntää minulle pidetyn motivaatiopuheen ympäri. Eräs opettaja huolestui kielenopintojeni tasosta (verrattuna likimain kaikkiin muihin aineisiin joissa ei ollut aivan dramaattisia vaikeuksia, paitsi pitkän matematiikan joissain kursseissa.) Hän selitti että hänellä oli sukulainen joka oli kiinnustunut akvaarioista ja joka oli sen vuoksi opetellut aivan itse saksan. Hän korosti että kielitaidon hankkiminen on motivaatiokysymys ja että se ei ole oikeasti vaikeaa. Tämä on tietysti vain puoliksi totta. En ole nimittäin tänä päivänäkään keksinyt sellaista koutsaamista ja tsemppaamista jolla minut saadaan oikeasti motivoitumaan kielen opetteluun kielen opettelun vuoksi. Ja esimerkiksi ruotsin ja saksan kohdalla minulla ei ole oikein minkäänlaista tarvetta tutustua tällä kielellä tuotettuun materiaaliin. Sukulainenkin oppi akvaariolla, ei saksan kielellä.

Siksi olisikin kenties kätevää jos kieliä voitaisiin opettaa vaikkapa sitäkin kautta että niiden kautta todella opetettaisiin logiikkaa. Eikä vain kulttuuriin liittyviä ajattelutapoja, manipuloinnin konventioita ja retoriikkaa. Sitä kaverointia jolla kieliä usein kaupitellaan. Sitä kaverointia joka on aika huono motivaattori kun tiedostaa miten omassa äidinkielessäkin usein käyttöön nousee enemmänkin se teräväkielisyys ja "antikaverointi". Ei ole kovin inspaavaa opetella kiusaamaan muita ihmisiä monilla kielillä. Kielitaito tulisi sitoa muuhunkin kuin sosiaalisuuteen. Ihan siksi että kaikki eivät ole "sillai sosiaalisia". ; Jos tätä tarinointia olisi vähennetty ja opettaja olisi selittänyt että "kato, saksan kieli. Tässä sulle työkalut joilla voit debatoida, riidellä ja päteä miljoonille ihmisille lisää!" Olisi kielen opiskelu varmaan maistunut kivemmalta.