sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Sillä ei voi olla väliä

Kaikelle pitää keksiä päivä. Nyt esimerkiksi on keksitty sellainen päivä kuin "jumalanpilkkapäivä". Eli päivä jona jumalanpilkkaa pitäisi tehdä. Esimerkiksi Juha Leinivaara viittaa tähän päivään. Itse vietän tätä päivää koko vuoden, joten en tarvitse sille erityistä juhlapäivää. ~ On kuitenkin helppoa ymmärtää miten jumalanpilkkapäivän kaltainen konsepti voi tuntua tärkeältä ; Ihmiset loukkaantuvat uskontojensa kautta ties mistä ; Esimerkiksi islamilaisten raivoisa reaktio kökköön videoon ja pilakuviin on jotain jota on hyvin vaikeaa ymmärtää ja vielä vaikeampaa hyväksyä.

Toisaalta lähes kaikki aiheet väritetään uskonnoilla niin että vaikka asia ei olekaan uskontoa, siitä loukkaannutaan uskonnon kautta. Näin esimerkiksi eutanasiaan voi olla puoltavia ja vastustavia kantoja aivan sekulaariltakin pohjalta. Mutta jostain syystä koko keskusteluaihe nostaa esille lähinnä uskonnollista puhetta ja uskovaisia kantoja. Muille kulmille ei saada näkökulmaa myöskään aborttikysymyksessä koska vaikka asiasta voi olla montaa mieltä montaa eri kautta, vain uskonnollinen näkökulma saa ääntä esillä ; Nämä aiheet onkin valjastettu pääosassa maailmankuvasodan välikappaleiksi. Eli kun puhutaan eutanasiasta tai abortista, niin yleensä puhutaan ateismista ja uskonnosta.

Lisäksi uskonnollisia tunteita loukkaa erityisen vahvasti se, että uskonnosta ei puhu. Tästä hyvän esimerkin saa kun katsotaan tuoretta suuttumusaaltoa britanniassa. BBC teki historiadokumentin joka loukkasi ihmisten uskonnollisia tunteita. Jumalanpilkan syy oli siinä että Jeesusta ei käsitelty tarpeeksi. Loukkaavaa oli se, että "...uudessa kahdeksanosaisessa sarjassa perehdytään maailmanhistorian tärkeimpiin tapahtumiin, mutta kristittyjen mielipahaksi Jeesukseen viitataan lähinnä sivulauseissa." Eli Jeesuksen ohittaminenkin loukkaa uskovaisten tunteita.

Tämä ylläoleva kolmikko näyttääkin sen, että uskovaisten tunteita loukkaa ja jumalaa pilkkaa kolmenlaiset tavat toimia:
1: Suora uskonnon ja sen pyhänä pitämien asioiden kiritisoiminen ja moittiminen.
2: Epäsuora uskonnon oikeiksi mielipiteiksi määrittelemien asioiden kanssa erimieltä oleminen.
3: Uskonnollisen puheen ohittaminen ja uskonnosta vaikeneminen.

Tämä näyttää että en tarvitse erityistä jumalanpilkkaa koska jokainen hetki jona en suoraan ylistä Herraa ja levitä mielipiteitä joita uskonto on määritellyt Oikeiksi teen väistämättä jumalanpilkkaa. Koska uskonnollisia tunteita on niin helppoa loukata, se menettää merkityksensä. Uskonnollisia tunteita ei tarvitse pätkääkään kunnioittaa koska niitä tungetaan joka paikkaan niin että oikeastaan mikään muu ei enää ole mahdollista.

En voi uskoa että Jumala olisi yhtä pikkumainen kuin yksikään uskonto esittää. Mieleen tulee lähinnä "Kingdom of Heaven" -elokuvan kohta jossa kaatuneiden ruumiiden polttaminen nähdään jumalanpilkkana ja sankari Balian toteaa aiheesta että "God will understand, my lord. And if he doesn't, then he is not God and we need not worry." Eli Jumala ymmärtää tilanteen. Ja jos ei ymmärrä niin sen pahempi Jumalalle.
1: Näin ollen sanonkin aivan suoraan se että jos Pyhyyttä, Jumalaa ja uskontoa loukkaa esimerkiksi eutanasia tai abortti tai homoseksuaalisuus tai huonolaatuiset pilakuvat, niin siinä tapauksessa se ei ole palvomisen arvoinen Jumala.
2: Samoin eri uskontojen helvettiin verrattavat tuomiopaikat vääräuskoisille eivät ole tässä vaiheessa kannustimia, vaan jotain joka antaa ihmiselle mahdollisuuden olla aidosti eettisiä. Taivaspalkkio on lahjus epäeettisyydestä ja aito eettinen toiminta johtaa Helvettirangaistukseen. Näin ihminen joutuu valitsemaan oman mukavuutensa ja hyvyyden väliltä sen sijan että pelaisi "hyvyys tarjoaa kivoimmat palkkiot" -linjalla jossa laskelmoiva Pascalin vaaka -asennevamma ja uskomiseen uskominen on aivan hyväksytty syy perustella vakaumuksensa. ; Ne todistavat että Jumala ei ole kunnon jumala. Ja jos meidät tuomitaan meidän ei tarvitse murehtia. Sillä olemme valinneet hedonismin ja eettisen toiminnan välistä. Ja olemme valinneet eettisyyden ja siihen liittyvän mielipidevankeuden ja ajatusrikolliseen kohdistuvan kidutuksen. Nähdäkseni tämä tarkoittaa sitä että Helvettiin joutuminen olisi arvokas aktio joka todistaa koko pointin ja kaikki ne syytökset joita Jumalan Kusipäisyyden puolesta on voinut tehdä.

Uskontoja maailma on pullollaan. Palvomisen arvoisia Jumalia ne eivät kuitenkaan ole kykeneviä tarjoamaan. Ei yksikään. Ei ainutkaan. Pilkkaisin niitä kaikkia pilkan arvoisia jumalia ja uskontoja, mutta niitä on liikaa. Ja lisäksi ne eivät ole oikeataan maininnan arvoisiakaan. Niille ei pitäisi antaa tilaa merkittävinä tapahtumina ja asioina. Jeesus, Mohammed ja Krishna ovat vähän kuin muutkin turhat julkkikset. Näytillä vain siksi että ovat tunnettuja ja suosittuja vain siksi että ovat kannatettuja. Siksi päätänkin tämän kolmen minuutin hiljaisuuteen. Sen aikana aktiivisesti ignoroin joka ikisen Jumalan ajattelemisen. (Sinäkin voit osallistua tähän, suosittelen.) Sillä sen arvoisia ne ovat. Samalla muistutan että tämän kolmiminuuttisen pitäisi kestää koko elämän.

Siksi Jumalanpilkkapäivälläkään ei tietysti ole väliä. Sillä se on kannanotto merkityksettömään ja turhaan asiaan. Jos haluaa ottaa osaa tärkeään arvokeskusteluun voi petrata ja alkaa puhumaan esimerkiksi Matti Nykäsen elämästä ja BB -talon tapahtumista. ~ Johanna Tukiaisen pilkkaamisella on enemmän väliä kuin pahimmalla Muhammed tai Jeesuspilalla.

Ei kommentteja: