Mutta sitten yritin itse tehdä eri ihmisten nimistä erilaisia anagrammeja. On selvää että samasta nimestä saadaan niitä useitakin. Ja kun toin niitä esille, niissä tosiaan tuntui olevan yllättävää viisautta. Tämä syntyneiden anagrammien osuvuus oli oikeasti varsin hämmentävää. Sillä tarkoituksenani ei ollut luoda niistä osuvia anagrammeja, vaan pelkästään anagrammeja.
Jouko Piho
hipoo joku
kopio -Juho
hupi, jooko
Tämä muotoilu on runollinen kuvaus Pihosta. Häneen suhtaudutaan yleensä varsin naureskellen. Hän on myös hyvin korkealentoinen, pysyen silti vakaasti kristillisen perinteen seuraajana. Hän tunnetusti onnistuu kokoamaan enneunistaan unistaan kliseitä, ollen silti vastavirtainen.
Tapio Puolimatka
mattapula kopioi
ulkomaa toi papit
kumota oppilaita
kamppailua ootit
kampittaa luopio
Tämä kuvaus on sen sijaan jopa pelottavan hyvä. Hänen imagonsa on kiiltokuvamainen, hän odottaa maailmankuvakiistoja ja iskee tässä koulutusjärjestelmään. Ja tietysti hän myös korostaa evoluutiokritiikin merkitystä. Lisäksi Puolimatka ei ole kovin luova mutta sen sijaan maahantuo ulkomaisia virtauksia ; esimerkiksi Plantingan teologiaa ja ID -kreationismia. Joka aivan kirjassa "Tiedekeskustelun avoimuuskoe" selittää tulleensa petetyksi ja halveksituksi.
Keijo Ahorinta
hoitaja kieron
johtaen koiria
kohteina orjia
troikan ohi jae
Tämäkin sopii aikamoisen hyvin saatananpalvontateorioistaan tutuksi tunnusta nuorisotyöntekijästä joka on keskittynyt näkökulmansa käytännön auttamistyöhön. Hän iskee saatananpalvontateorioissaan heikkoihin ja näitä hänen näkemyksiään seuraavat ihmiset eivät tuppaa olemaan niitä reiluimpia. Ja hän todellakin tuntuu laittavan Raamatunlauseet psykologisen ja sosiologisen tutkimuksen yli.
Tuomo Hämäläinen
hämmentää uni olo
imelän huono tämä
nää lähemmin outo
luomme inhoääntä
Minun ei edes tarvitse selittää miksi tämä kyseinen anagrammirunoelma on täydellinen. Tämän jälkeen ei tietysti voi vain ihmetellä anagrammien osuvuutta. Näyttää että tämä keino todellakin sisältää okkultistista tietoa ja totuutta maailmasta. Totuutta joka vihjaa että vanhempamme eivät kenties ole se taho joka antaa meille oikeasti meidän nimemme. Sillä he eivät taatusti mieti tämänlaisia osuvuuksia ennakkoon. Ennaltanäkeminen ja nimen oikea valinta onkin selvästi "henkimaailman asioita".
Tai sitten ei. Sillä tosiasiassa nimet ja sanat ovat peräisin samasta kulttuurista. Kieltä koskee yleensä toki myös lajityypilliset rakenteet jotka sallivat vain tietyt merkkiyhdistelmät. Ja mitä pidempi nimi on, sitä helpompaa siitä on keksiä erilaisia anagrammeja. Tosiasiassa tässäkin näitä muotoillessani sanavalinnat kumpuavat siitä että aluksi käsillä on vain kasa kirjaimia. Ja tieto siihen keneen ne osuvat. Tämä mielikuva yksin tuo mieleen toisia sanoja helpommin kuin toisia. Näitä sanoja sitten sovitellaan niihin kirjaimiin joita on käytettävissä. Ensimmäisen askeleen jälkeen kirjaimia on vähemmän ja loppu muotoutuu tämän ensimmäiseksi valitun sanan ympärille. (Joistakin sanoista tosin joudutaan luopumaan koska jäljelle jäävistä kirjaimista ei oikein saa mitään sanoja.) Näin ollen ylläolevat anagrammit kertovat enemmän suomen kielen kirjainrakenteesta sekä niistä mielikuvista ja ennakkoluuloista joita minulla oli anagrammivääntelyn kohteina olevista ihmisistä.
Kyllä. Juuri tälläisiä juttuja pitää tehdä jos haluaa mainetta vakavasti otettavana filosofina, kirjoittajana, yleisnerona ja muutenkin vakavamielisenä viisaana ihmisenä. Tehkää vain juuri kuten yllä tein.
Kyllä. Juuri tälläisiä juttuja pitää tehdä jos haluaa mainetta vakavasti otettavana filosofina, kirjoittajana, yleisnerona ja muutenkin vakavamielisenä viisaana ihmisenä. Tehkää vain juuri kuten yllä tein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti