 |
| Kuvassa nörtti (homo virtualis) epätyypillisessä elinympäristössä. Tilanteen mukainen epänormaaliin habitaattiin ajautuminen saattaa aiheuttaa nörtille stressiä joka ilmenee sairauksina ja epänormaalina käyttäytymisenä, kuten stereotyyppisten toistoliikkeiden, ihon ja turkin hilseilyn kautta tai apaattisuuden muodossa. On kyseenalaista voiko nörtti lisääntyä muutoin kuin vankeudessa. |
1: Esimerkiksi jos lähtökohtana on kiinnostus teknisiin taitoihin, olisivat esimerkiksi pihalla autojaan tuunaavat rasvanäppinuoret automekaanikko-ammattikoululaiset hyvinkin nörttejä. Mutta mielikuva heistä on kaikkea muuta.
2: Tietoteknisen osaamisen korostaminen taas muistuttaa että valtava määrä diplomi -insinööreistä ei ole oikein nörttimäisiä.
3: Jos tietokonepelaaminen ja vastaava määrittää nörttiyden, niin koko nuorten sukupolvi olisi nörttiä. Näin nörttiys muuttuisi ontoksi käsitteeksi.
4: Lisäongelmia asiaan saa, jos huomaa että ranskan kielen opettelu ei ole nörttiä, mutta klingoninkielen opettelu ehdottomasti on nörttiä.
5: Sarjakuvien, scifin ja muiden vastaavien fanittaminen on nörttiä. Mutta osa sarjakuvia/elokuvia haalivista on vain keräilijöitä. Ja osa heistä on taidekriitikoita jotka taas eivät ole nörttejä.
Tämänlaisten piirteiden osuvuus on hieman samanlaista kuin uskonnon ja uhraamisen suhde. Likimain kaikki näkevät että uhraaminen on jotain joka oleellisesti kuuluu uskontoon, mutta silti uhraamisen puute ei ole riittävä syy sanoa että kyseessä ei olisi uskonto. Tämä vihjaa siitä että kenties tässä onkin kyseessä täsmälleen sama asia ; Eli asiaa lähestytään väärästä päästä. Uhraaminen nivoutuu uskontoon "mutkan kautta". Ja se tuntuu relevantilta vain siksi että ilmiötä ei ole osattu miettiä laajemmin. ~ Aihe voi tällöin hämätä sivuaiteille kun ei huomata että oleellista on teema. Huomio keskittyy koristeisiin jotka kuitenkin vain heijastavat sisältöä.
Itse näkisin että nörttiys on maailmankuva ja elämäntapa. Tässä maailmankuva ei jäsenny sellaisen teeman kautta kuin "uskonnollisuus" ; On siis mahdollista olla uskovainen ja nörtti. Mutta nörttiys ei määrity tämän uskonnon kautta. Nörttielämäntapa jäsentyy muiden teemojen kautta.
Oma miekkailuharrastukseni on tässä kätevä lähestyttävä koska se vetoaa nörtteihin. Mutta tosiasiassa se ei ole kovinkaan nörttivaltainen ala ; Keskiaikaista miekkailua kun voidaan lähestyä montaa kautta. Osalla on spirituaalinen lähtökohta jossa he ikään kuin kasvavat ihmisenä. (Tämä on itsepuolustuspiireissä yllättävän yleistä.) Osa on historiasta kiinnostuneita ja heille se on tutkimusaihe. Osa on teknikoita joita kiinnostaa miekkailuprosessin toiminta. Osa on martial artisteja joita kiinnostaa yksinkertaisesti kamppailutaito. Yksikään ylläolevista ei mielestäni heijastele nörttiasennetta. Mukaan mahtuu kuitenkin myös swordgeekejä jotka ovat nörttejä.
1: Karatessa ei ole nörtti -invaasiota. Toinen laji joka mahdollisesti viehättää nörttejä on ninjutsu. animefreek-cooljapan-katanafanboy voi varmasti kokea vetoa lajia kohtaan. Tätä pidetään joskus jopa ongelmana eikä heitä yritetä houkutella lajin pariin. Ongelmana tässä kohden on hieman sama mikä on bofferoinnin ja historiallisen miekkailun kohdalla ; Motivaatio tulla ensimmäisilel tunneille on kova, mutta motivaatio pitkäjänteiseen jatkamiseen on usein heikko. Koska tässä ei pidetä miekkailusta vaan miekkailemisen ideasta.
Koska samassa tekemisessä on sekä nörttejä että einörttejä, on kyseessä selvästi ilmiö jonka kautta voidaan lähestyä nörttiyden ominaisuuksia (sekä attribuuteja että kriteeriattribuutteja) ; Konfliktien raja -alueet ovat usein hedelmällisiä kun näitä ominaisuuksia haetaan koska sieltä löytyvät ne piirteet joita nörteilläkin on usein, mutta jotka eivät ole nörttiyden kannalta oleellisia. Näiden seulominen pois auttaa lähestymään määritelmää. Oma näkemykseni on se, että nörttiys liittyy vahvasti innostukseen joka ylittää normaalin "terveeksi normatiivisesti katsotun" harrastuksen rajat. Harrastuksesta tulee jollain tavalla elämäntapa.
Miekkailussa sama innostus sitoo tietysti spiritualistia ja martial artistiakin. Tämä ei kuitenkaan tee heistäkin nörttejä. Tässä erotteena on mielestäni ainakin seuraavat:
1: Nörttiys liittyy jotenkin teknis-tieteelliseen kiinnostukseen. (Ei ontologiseen naturalismiin eli näkemykseen että fysiikka on kaikki.) Tämä on muuta tekemistä rationalisoiva syy. Tämä voi itse asiassa olla tekosyy, koska sillä oikeutetaan se, miksi aikuinen ihminen tekee asioita jotka ovat.... (kohtaa 2)
2: Nörttiys on liitettävissä "jatkettuun lapsuuteen". Kun katsotaan nörttimäisiä ilmiöitä, ne liittyvät usein harrasteisiin joita tehdään lapsena. Yleensä nämä ovat peräti perinteisen sukupuolijaottelun mukaan poikamaisiksi miellettyjä lasten harrastuksia. Näin esimerkiksi spiderman -fanittaminen on nörttiä (olipa fani tyttö tai poika) kun taas barbiefanittaminen on jotain muuta. Näin ollen nörttiyteen liittyy sukupuolisuuskäsite (joskaan ei biologinen sukupuoli). Nörttiys on poikamaista, mutta ei miehekästä.
___2.1: Näin selittyykin se, miksi nörttiys (a) on miesenemmistöistä koska ihmsiet ovat tottuneet kasvatuksessa ja mahdollisesti biologisestikin hieman virittyneet tähän aiheseen. Ja miksi (b) nörttiys mielletään jotenkin miesten puuhaksi koska tekeminen on mielletty miessukupuolen tekemisiksi. Mutta samalla miksi (c) nörttejä pidetään jotenkin munattomina eimaskuliinisina epämiehinä. Että samalla selviää se, että (d) miksi tytöt voivat olla nörttejä, mutta he joutuvat muita helpommin selittämään ja oikeuttamaan nörttiyttään kun taas poikien tulee enemmänkin joskus puolustauduttava että eivät he sittenkään ole mitään nörttejä vaikka muut niin leimaavatkin.
3: Kolmas tärkeä piirre on tietty epäpragmaattisuuden ja virtuaalisuuden leima. Tämä ei kuitenkaan johdu niinkään siitä että tietokoneiden kokoaminen (joka mielletään nörttimäiseksi) olisi oikeasti vähemmän konkreettista kuin autojen kokoaminen (joka on maskuliinista). Yhtenä syynä on tapahtumapaikka. Nörttiys voidaan nähdä nimenomaan sisätilaelämäksi. Eli siinä missä perinteinen tosimies tekee mahdollisesti pakkomielteisiäkin asioita jotka liittyvät ulkoiluun (kalastus, survivalismi, muut erätaidot, jopa jossain määrin valokuvaus) eli on ulkoilija, on nörtti nimenomaan sisäilijä.
___3.1: Tämä teema liittyy nähdäkseni vahvasti siihen, että miksi nörteille huudetaan klassisesti että "osta elämä". Ulkoilmaelämään liittyy nimittäin joko se, että elää neljän seinän ulkopuolella eli seikkailee luonnonvoimia vastaan niin vaihtoehtoisesti myös sallitaan tietty ihmisten kohtaaminen ja sosiaalisuus jota voi harjoittaa miehekkäästi vaikkapa terassilla eli terdellä. Tai sitten "naistenmetsästyksessä" joka on sosiaalista mutta maskuliiniseksi miellettyä.
Yleisesti ottaen nörttiys onkin sävytyksiltään hieman puolusteleva ; Kun aikuinen ihminen ei nykyään jostain syystä saa kehdata vain sanoa että leikkii vielä aikuisena, se täytyy rationalisoida jotenkin. Näin nörtit mielellään teknillis-tieteellistävät sarjakuvia ja scifisarjoja. Se tuo kuvan siitä että toiminta olisi jotenkin erityisen älyllistä ja siksi jotain jota aikuinenkin saisi luvallisesti tehdä. Tämä sävyttää nörttiyttä hieman tavalliseta nörttikuvasta poikkeavasti. Se voi olla joko määritelmäni ongelma, tai sitten se vaihtoehtoisesti valaisee jotain yhteiskunnastamme.
Toisin sanoen miekkanörtin (joka itse olen) erottaa martial artisteista ja muista vastaavista se, että se on litoksissa esimerkiksi sarjakuvafanittamiseen. Jossa miekat ovat siistejä koska ne liittyvät nörttimäisiin asioihin. Näin ollen eityypillistä nörttitoimintaa oikeutetaan nörttimäisin tematiikoin.
Näkisin että määritelmäni ei ole kenties täydellinen, mutta se sopii kuitenkin moniin mielikuviin jotka mielestäni kuuluvat oleellisesti nörttiyden ytimeen ja joita olisi muutoin vaikeaa sovittaa yhteen/erikseen.
1: Samalla logiikalla selittyy esimerkiksi klingonkieli ; Kielitaito itsessään on sosiaalista ja ulospäin suuntautunutta, mutta klingonkieli sitoutuu scififanitukseen, joka taas liittyy sisätiloissa vietetävään videontölläämiskulttuuriin.
2: Hyvin vahvasti tämä värittää sitä miten historian elävöittämistä tulee tarkastella. Yleensä se mielletään nörtiksi. Mutta tosiasiassa se on joskus aivan epänörttimäistä tätikäsityökulttuurin heijastumaa joka on kaikkea muuta kuin poikamaista ja jatkettua lapsuutta. Toisaalta historian elävöittäminen voi osalle olla urheilullista ja muuta varsin einörttimäistä. Vain hyvin harvoin se on "larppaamisen jatketta" tai "nörttikulttuurin heijastumaa".
3: On hyvä huomata että skeittaamisessa on usein mukana maailmankuva ja laajempi elämäntapa. Tätäkään ei välttämättä nähdä normaalina. Ja sekin edustaa laajennettua nuoruutta. Että koetaan poikamaiseksi harrastukseksi. Mutta se on kuitenkin ulkoilevaa.
4: Tässä kohden on hyvä huomata että nörttiys on monille harrastuksille hieman samaa kuin mitä "hihhulius" on uskonnolle. Eli asiasta tulee monen ulkopuolisen mielestä turhan tärkeä kun se kuitenkin on "itselle" sisäpiirissä aivan olennaista ja tärkeää. "Hihhulius" ei kuitenkaan ole nörttiyttä. ; Edes taitoon keskittyminen ei muuta tätä. Koska teologiaan syventyneestä hihhulista tulee sivistynyt - tai ainakin lukenut - "hihhuli". Mutta ei nörttiä. Sillä hihhulit ovat usein julistavia, sosiaalisia ulospäinsuuntautuneita. Niissä käännytys ja oman elämäntavan jakaminen ovat oleellisempia. Kenties tästä yrityksestä sovittaa muut omaan elämäntapaan saadaan lisäkriteeri. Voidaan sanoa jopa että kunnon nörtti ei tee käännytystoimintaa, yritä muuttaa muita nörteiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti