perjantai 4. tammikuuta 2013

Sielu palautuspostissa

Kristillisen uskon mukaan uskonnottomillakin on sielu. Uskonnonvapaus onkin tärkeää juuri siksi että ateisteillakin on sielu ja tällä sielulla kohtalo. Armo kohdistuu juuri tähän sieluun joka on itsessään perisynnin mukaan saastainen. Armon vuoksi uskovaiset antavat sielunsa vapaaehtoisesti Jumalalle. Uskoon tulemisessa ja uskosta menemisessä sielun omistusoikeus muuttuu.

Kirkon ja valtiobyrokratian Liittouma1 onkin tehnyt erityisen palvelusopimuksen Jumalan kanssa.2 Sopimuksen mukaan on sitten kehitetty prosessi jota sielu sitten seuraa.

Kun uskonnonvapauslain mukainen paperinen virallinen ilmoitus kirkosta eroamisesta on toimitettu maistraattiin, maistraatin byrokraatit välittävät tiedon kirkolle. Kirkossa työntekijä laittaa rastin ruutuun ja raportoi tästä suoraan rukousyhteydellä Jumalalle, joka säilyttää rukouksen kolmena kappaleena ja tallentaa arkistoihin.

Pienet sielut voivat olla
niljakkaita ja iljettäviä.
Jumala ei ymmärrä miksi
haluaisit pitää sen,
Hänestä sinulla on
tarjonta, hänellä taas
kysyntä.
Kaikkivaltias sitten välittää omistamansa sielun väestörekisterikeskukseen, joka postittaa sen eronneelle. Sopimusehtojen mukaan sielu saapuu alkuperäiselle haltijalleen 1–3 viikon kuluessa. Toimitusaikaan saattavat vaikuttaa esimerkiksi postin kulun ongelmat. Itellan toimitusehdot johtavat siihen, että pikkusieluiset saavat sielunsa takaisin postilaatikossa. Suuremmat sielut joudutaan noutamaan postitoimistosta.3 .

Palautetussa sielussa on 14 päivän palautusoikeus, jonka aikana kirkosta eromisen voi perua jolloin sielu käydään noukkimassa talteen mitä pikimmin takaisin Jumalan kämmenelle.4 Lisäksi sinulle lähetetään palautuskuori, jonka postimaksu on jo maksettu. Sillä voit halutessasi kätevästi muuttaa sielun omistussuhdetta palautusajan jälkeenkin.

1 Jota ei saa kutsua "valtionkirkoksi".
2 Jumala on omien sanojensa mukaan kova uskonnonvapauden ystävä. Kun se on Suomen laissakin jota on noudatettava vähintään pakosta Suomen Kirkossa. Tämä sopii erinomaisesti Jumalan toimenkuvaan. Hän kun on tunnetusti sopeutunut ajanmukaisesti ajan mukana muuntuvaan lainsäädäntöön ja paikallisiin oloihin. Kuten muutkin yritysjohtajat.
3 Omatunto ja patterit eivät sisälly tuotteeseen, joten ne on hankittava itse. Lisäksi jos olet armeijassa ja sinulla on NKV [Nostokantovapautus], niin huomaathan että näissä oloissa armeijassa sieluun ei anneta omatuntoa sillä omantunnon kanssa sielun paino nousisi yli 3 kiloon. Eli vähän kuten sen rynnäkkökiväärin kanssa. Saat aseen mutta et panoksia. Reklamaatiotilanteissa huomioithan että tässä kohden kyseessä on armeijan, ei ensi sijassa Jumalan, standardi. Jumala on vain sopeutunut paikallisiin sopimusehtoihin eikä ole siksi vastuussa.
4 Kun sielu on Jumalan omistusta se on hänelle rakas. Moni ihmettelee että miksi Jumala rakastaa niitä rojuisia ja puutteellisia sieluja. Mutta kyllähän sinäkin omaisuudestasi pidät vaikka olisi vähän nuhjaantunuttakin. Joten kyllä se sinunkin sielusi Jumalalle rakas on, vaikka ei kieltämättä olekaan häävi.

1 kommentti:

Jklak kirjoitti...

Mainio teksti.