Eräs turvallisuusalalla töissä oleva tuttuni kertoili kohdanneensa pitkäkyntisen jolla oli mukanaan veitsi. Tämä oli perustellut veitsen mukanaolon sillä miten ihmiset ovat sen kanssa niin paljon mukavampia. Että "ihmiset kuuntelee". Tämä liittyy tietysti osittain ryöstämiseen, mutta vielä enemmän veistä tarvitaan "sisäiseen käyttöön". Eikä suinkaan puukottamiseen vaan näyttämiseen.
Vähän aikaa sitten uutisoitiin aseiden käyttöön liittyviä kokemuksia ja tietoja. Ne koskivat erityisesti Suomea. Niistä nousi esille ennen kaikkea se, että aseita usein vain näytetään eikä käytetä. Rikollisten kesken kunnioitusta saa vasta kun on "mutka" mukana. Aseiden ystävät ajattelivat että tämä on vahva todiste siitä että ase on vahva itsepuolustuksellinen väline. Tämän teorian ytimessä oli oivallus "jos rikollistenkin kesken selvitään pelkällä näyttämisellä". Siksi aivan normaali ihminenkin voisi puolustautua rikollisten ryöstöjä vastaan aseella.
Heille näyttää olevan hieman vierasta se, missä eri tilanteissa väkivaltaa voi tapahtua. Väkivallalla on aina konteksti. Tämä on tuttua niille jotka ovat kiinnostuneet monipuolisesta kamppailu-urheilun parissa olevista erilaisista konteksteista. Esimerkiksi hyökkääminen eroaa itsepuolustuksesta. Kamppailulaji, jossa ei ole kysymys itsepuolustuksesta eikä "toiseenhyökkäämisestä" on sekin rakenteeltaan aivan erilaista. Kaksintaistelu toimii myös aivan omalla asenteellaan. Ne eivät ole suoraan siirrettävissä toiseen konseptiin, niitä yhdistää toki tietyt tekniijat ja liikunnallisuus. Mutta siihen se sitten jääkin.
Oleellista on se, että rikollisten välinen aseiden näyttäminen on itse asiasa "Monkey Dance". Se ei ole ollenkaan sama tilanne kun se että henkilö A päättää käydä henkilön B kanssa. Se on sen sijaan täsmälleen se tilanne mikä on kun joku henkilö A päättää ryhtyä kaksintaisteluun henkilön B kanssa. Tämä "apinatanssi" on omituisella tavalla sosiaalista. Se onkin lieveilmiö siitä että "konnat" käyvät kauppaa keskenään eikä tässä ole mitään täysiä varmuuksia siitä että diili pitää ehdottomasti. Voimannäyttämisellä tehdään näitä varmisteluja.
Ryöstötilanne on kuitenkin aivan täsmälleen erilainen tilanne. Siinä vaiheessa aseen esiinvetäminen on uhka omalle hengelle ja elämälle eikä mikään voimien mittaaminen. Väittäisin että siinä saa helposti kuulan kalloonsa. Toisella kun on ase jo valmiiksi esillä ja sinua kohden, ja sinun pitäisi kaivaa se esiin, ja virittää ja suunnatakin pitäisi (ennen liipasinta, tietty, jos siihen on halua).
On positiivista että ihmiset ovat irrallaan väkivaltakulttuurista. He eivät ole kokeneet tai opiskelleet alaa. (Kyllä, aiheesta on kirjojakin.) Surullista on se, että heillä pitää kuitenkin olla mielipide jota ajetaan esittämällä näkemyksiä. Näillä näkemyksillä ei tiedon ja taidon puutteen vuoksi oikein edes voi olla kompetenssia. ; Perusoje ryöstössä on se, että jos joku osoittaa sinua jo aseella, niin kannattaa totella siinä vaiheessa. Vakuutus kenties korvaa rahat ehkä. Henkeä se ei korvaa missään tapauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti