Miksi hymy?

Holokaustin, juutalaisten joukkotuhonnan, voisi olla maksimaalisen lannistajan. Kuitenkin osassa holokaustiin liittyvästä valokuvamateriaalista pitää sisällään hymyilyä. Ja hymyilijät eivät ole natseja, joten kysymyksessä ei selkeästi ole sadistinen nauru, vaan enemmänkin masokistinen nauru.

Tämä tietysti muistuttaa siitä, että hymyily ja nauraminen ovat yleisinhimillisiä. Ja että oikein mikään ei pysty pyyhkimään tätä ihmisyyttä pois.

Kuitenkin hymyjä pohtiessa ei voi olla muuta kuin ällistynyt. Eli että miksi hymyillään. Revisionistit, eli holokaustidenialistit, ovat tietysti tässä kohden sitä mieltä että kenties kuvat olivat lavastettuja. Tai sitten leireillä olot olivatkin parempia kuin "virallinen totuus" kertoo.

Itse en tietysti lähde tälle tielle. Kuva liittyy jo aiheensa puolesta kahteen filosofiin, juutalaiseen Spinozaan ja natsikytköksistään kyseenalaista mainetta saanut Heidegger. (Joka oli niin hyvä filosofi että edes natsiliitos ei tuhonnut hänen uskottavuuttaan ja merkitystään.)
1: Spinozan mielestä vapaa ihminen ei miettinyt ollenkaan kuolemaa. Spinoza korosti myös sitä, että ihminen on yleensä kahlittu : Kahleiden määrä ja rajoitteet eivät ole niin tärkeää kuin se, että kykenee seuraamaan järkeään. Näin ollen mies olisi kenties turtunut kuolemanpelkoon ja tätä kautta kykenee olemaan vapaa jopa äärimmäisen kahlituissa olosuhteissa. Jos tunteet on voitettu, voi vapaa ja rationaalinen mies hymyillä jopa holokaustissa.
2: Heidegger taas korosti että ihminen arvostaa elämää vasta kuoleman kanssa kontrastina. Holokaustissa oli kuolema aina läsnä, joten siitä oltiin tiedostuneita. Näin ollen sitä voitiin ymmärtää että jopa holokaustin karsea elämä oli parempi kuin tämä. Ja näin vähästäkin voitiin olla onnellisia.

Tietysti asiaa voi selittää muutoinkin, monellakin tavalla. Jonkun muun mieleen osa seuraavista voisi tuntua tärkeämmältä kulmalta;
* Stoalainen kohtalon hyväksyminen, alistuminen sen tietämiselle että kohtalo ei ole omassa kädessä on holokaustissa hyvinkin konkreettinen.
* Hymy onkin itse asiassa reaktio kameraan. Hymy ei siis olisi aito, vaan enemmänkin tottumusreaktio kameran läsnäoloon.
* Hymy on vittuilua ja viimeinen vallan näyttökyky. Vartijat eivät pysty lannistamaan. He voivat hakata ja tappaa. Mutta jos hymyilee, niin voittaa vaikka kuolisi. Siitäs saatte.
* Hymy syntyy kun ajattelee että hänen elämänsä on paskaa, mutta onneksi sitä on enää vähän jäljellä.
* Hymy syntyy toivosta, joka voi johtua vaikkapa pakosuunnitelmasta.
* Hymy syntyy uskonnosta, tuonpuoleisessa kärsimys ja marttyyriasema voivat mielikuvissa jopa auttaa paratiisin ansaitsemisessa.
* Hymy on itse asiassa vääntymä, holokaustin rajut olot rapistavat lihaksistoa eikä kävelykään enää ole kävelyä. Kenties hymy on ilmeille samaa kuin se laahustus on kävelylle.
* Nietzscheläinen ajatus on, että kärsimys ja ilot liittyvät yhteen. Holokausti maksimoi ainakin kärsimyksen. Kenties hymyilijä onkin jonkinlainen yli-ihminen.
* Hymyilijä on sadomasokisti, hän kuvittelee paratiisinsa vastaavaksi.
* Hymyilijä on tullut hulluksi. Siksi hymy.
* Hymyilijä on kuullut teoriasta jossa ilmeet ohjaavat tunteita eikä toisin päin. Näin ollen hän hymyilee ollakseen onnellinen.
* Hymy johtuu suvantovaiheesta ; Leirin karut olot ovat sellaisia että pienikin muutos ja suvanto käytetään hyväksi tavallista tehokkaammin.
* Hymyilijä onkin aivan hirvittävä kieroutunut jekkumies. Hän on esimerkiksi kehittänyt juonen joka juutalaisilla liittyi "suihkuihin". Koska myrkkykaasu tappoi varmasti, ihmiset ovat valmiita kokeilemaan mitä tahansa keinoja. Siksi hymyilijä oli keksinyt juonen jonka mukaan kasvoille laitettava rätti johon on ensin virtsattu auttaisi kaasuun. Näin ihmiset kuolisivat kaasuun, mutta irvokkaasti virtsainen rätti naaman edessä, joka on vielä jotenkin nolompi kuin se alkuperäinen tapa. Tämän ajattelu taatusti aikaansaa iloa kieroutuneessa trollaamishenkisessä mielessä.
* Hymy muistuu mieleen puujalkavitsistä (Teräsmies hävisi kädenväännössä - Vastustaja ollut 30 vuotta sinkkuna.) Elämän kauniista muistosta (lintsattu retki nuoruuden tyttöystävän kanssa mummolassa) joka ei liity mitenkään holokaustiin, mutta joka on muuten vain erityisen hauska ja tämä kykenee valaisemaan jopa holokaustin.
* Vain ääliöt tarvitsevat hymyyn syyn. Onnellisuus syntyy juuri siitä, että syitä ei mietitä vaan koetaan vain. Nykyajan ihmiset eivät ymmärrä tätä, ja siksi heidän suhteensa iloon on kieroutunut. Kaikkea ei tarvitse eikä edes voi oikeuttaa.

Jossain vaiheessa syitä alkaa juontumaan mieleen niin paljon, että ei voi miettiä muuta kuin sitä että hymyn selittäminen kertoo enemmän hymyn tulkitsijasta kuin hymyilijästä. Samalla on kuitenkin jotenkin selvää että koko kysymys "miksi hymy?" muuntuu muotoon "miksi ei hymy?"