sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Lukeminen kannattaa aina

Niin se vaan on, että ensin käskevät sivistymään. Mutta yritäppäs. Kun otat itsellesi keveän 1200 -sivuisen filosofis-teologisen salapoliisiromaanin (broadsheet, ei tabloid) käsillesi ja menet ruuhkabussiin (Kerava-Helsinki) lukemaan. Ajattelit bussissa lukea, kun töissä ei kuulemma saa.

Kun menet bussiin niin otat paikan. Pian viereen istuu joku tuntematon josta tulee istuin-naapurisi. Hän yrittää ensin lukea olkasi yli. Jossain vaiheessa hän kysyy mitä luet. Lisäksi nekin penkkirivistöihmiset jotka eivät ole häiritsevän kiinnostuneita vaan jotka päinvastoin tönöttävät eleettömästi kuin hyvin meikatut zombiet tahi omituisesti mutatoituneet kala-olmit, ovat häiriöksi. Edessäoleva tönii kirjaasi mennessä ja tullessa. Vieressäolija tönii sivuja muutoin. Tämä häiritsee lukunautintoa ja sivistymistä.

Sitten on bussin liikkuminen. Aina kun bussi lisää vauhtia, niin iskee kirja sinua nenään ja alat näyttämään nyrkkeilijältä ennen kuin pääset edes Vantaalle. Aina kun auto hidastaa niin iskee edessäistuvaan päähän kirjan kansi, jonka jälkeen kaikki näkevät kenen kanssa olen nyrkkeilyä harjoitellut. (Syyllinen iskuihin ei nyrkkeily vaan inertia. Jos olisi aristoteelinen maailma kävisi juuri päinvastoin. Mutta ei käy.) Eikä asiaa auta se, että bussi hytkyy ja pomppii tapansa mukaan kuin kenguru.

Ja jos vaihdat katseen pois menosuunnasta, mistä tulee paha autossaolemisolo ja oksetus, niin silloin nopeutus iskee muita päähän ja menon rauhoitus mojauttaa sivistyksen hedelmän päin evoluution vahvistamaa mutta sivistyksen (pikku hiljaa) pehmentämää otsaluutasi. (Eli on vähän kuin aristoteelisessa maailmassa mutta ei koska olet eri tavalla kulkusuuntaan nähden. Niin että ei ole siltikään aristoteelinen tämä bussi.) Ja lisäksi voi mennä sotkuun kirja jos sen sivuille oksentaa. Ketterä voi tietysti yrittää pelasta kirjan nostamalla sen nopeasti päänsä yli. Mutta silloin se oksennus voi sotkea edessäsi istuvan (toivottavasti) naisen mekon.

Lisäksi se kirja painaa niin paljon että siinä rouskatessa ei ole lukeminen ollenkaan ergonomista. Ensin väsyy kädet vähän mutta pian ranteet menevät ensin sijoiltaan ja sitten ihan irtipoikki. Tämän jälkeen veri valuu valtoimenaan käsistä käsivarsille, ruumiiseen. Roiskuu lattialle ja vierusihmisten päälle. Ja sotkee totaalisti kirjan sivut, etenkin sen aukeaman joka on auki, mutta läpikostuvat muutkin ruskeaksi massaksi. Menee piloille koko hieno teos, tärviölle tyystin! Tyngillä ei saa pidettyä kiinni liukasta kirjaa. Se putoaa ja matkallaan murskaa polvesi ja varpaasi. Ja menee kirja entistä pahemmin sotkuun. (Jos mahdollista.)

Mutta ei enää ihminen tämän jälkeen jaksa nousta ja teipata itseään kuntoon, pitää yrittää ryömiä epäsymmetristä polvetonta uintia bussikuskin luo pelastumaan. Ripeästi ei suju se.

Yritys sivistyä.
6 kolhittua ihmistä. Päävammoja neljälle (yksi itse), yhdellä kallovamma, kolmella nenä lytyssä ja yhdeltä särkyi silmälasit. Yhdet murtunutta polvea (omat, ei ulkopuolisten vaateita). Kaksi irtipoikki mennyttä kättä. (Omat, asianomistajarikos, ei ongelmia itselle.) Ja varpaat.
Sakkolappu liikenteen häiritsemisestä. Kirjaston korvauslasku kirjasta. Juristin vahvistamia laskuja kalliista LuisVuitton tai mistä lie käsilaukuista ja kengistä. Pesulalasku oksennetusta mekosta. (Vaatimuksenottajana joku jonka etunimi "Kalevi", toivottavasti vaatevaateen hakijan mies.) Pari sellaista laskua jotka näyttävät olevan esineistä joita nämä ihmiset ovat vain omistaneet kun muistelet lattiatasosta katselleesi halpoja tennareita etkä mitään huippukalliita merkkikenkiä. Yhdellä oli mukaan tullut aito Salvador Dalin maalaus joka oli nyt verenroiskeisena osa tuhottua taidehistoriaa. (Josta sinulla ei ole muistikuvaa, mutta joka on mahdollista, koska tämä bussi näytti muutenki olevan täynnä jotenkin erityisen merkittäviä ihmisiä, mikä on omituista koska bussit ovat yleensä köyhälistön hommaa.)
Siivooja saa työtä mutta itkee hän. Itse ei enää voi osallistua tikanheiton maailmanmestaruuskisoihin ilman käsiä. Lisäksi joku on napannut ryömimisesi kännykkäkameralla ja ryömimisesi on yleistä katsottavaa YouTubessa, komedialinjalla vielä. Kaikki tuntevat sinut tästä lähtien vain tästä videosta. Ja tuntevatkin, kaikkialla minne menet. Lähikaupassakin selän takana naureskelevat. Muutoin kohtelias myyjäkin hihittelee ryömintälinjoista.
Sitä videota katsovat ovat tyytyväisiä. Näiden lisäksi vain lakimiesarmeija on tyytyväinen. Ja joku tennarien omistaja, mutta hänkin vain vähän.
Yleistulos: Pahasti kävi. Ei ollut hyvä tämä reissu.

Luulisi HSL:ää kiinnostavan!

3 kommenttia:

Jklak kirjoitti...

Eikö Keravalle ja Keravalta pääse paikallisjunassa?

Tuomo 'Squirrel' Hämäläinen kirjoitti...

Pääsee. Mikäli lumi ei estä. Tai raiteille putoavat lehdet. Tai toiset junat. Tai junien alle hyppivät itsetuhoiset ihmiset, hirvet, koiranpennut.

Tai matkustajat. VR:än pääfunktio on kuljettaa vaunuja aikataulussa paikoista A paikkaan B käyden välissä paikassa C, D... minuuttiaikataululla. Ka asiakkaat ovat tässä lähinnä este, jokin joka voi vaikeuttaa tätä tavoitetta.

Eli teoriassa junalla pääsee Keravalta Helsinkiin kätevästi jos maailmasa ei ole lunta, lehtiä, toisia junia tai junamatkustajia. Jos siis menet junaan, niin esteitä tulee todennäköisesti olemaan. (Vai oletko sinä muka koskaan istunut tyhjässä junanvaunussa?)

Tuomo 'Squirrel' Hämäläinen kirjoitti...

Mutta kyllä järjestelmään pitää luottaa. Ja juniin pitää luottaa. Junia ajaa sentään VR tiukkojen testien läpäisemät James Hirvisaaret.