Röyhkeää.

Kun minä olin lapsi, osallistuin Järvenpään seurakunnan toimintaan melko paljon. Jätij pyörää lukitsematta, koska ajattelin että kukaan ei varasta kirkon edestä. Ja jotenkin ajattelin niin erikoisesti, että vaikka varastaminen on itsessään kymmenen käskyn vastaista, niin kirkon edestä varastamisessa olisi jotain erityisen syntistä. Jumalan kostoisku salamallakaan ei ihmetyttäisi. Sittemmin kasvoin aikuiseksi. Aloin lukitsemaan pyörää. Luottamus Jumalakin vaihtui virkavaltaan. Sittemmin kasvoin vielä aikuisemmaksi ja tajusin että poliiseilla ei ole resursseja tutkia pieniä pyörävarkauksia, joten jäljelle jää vain luottamus lukko- ja ketjunvalmistajiin ja omiin kykyihin.

Vartijan toimessa tästä asenteesta ei ole tietysti kuin hyötyä. Sillä sielläkin yllättävän tehokast tapa on röyhkeys. Esimerkiksi meitä varoitettiin siitä miten eräässä Helsinkiläisessä liikkeessä haalareihin pukeutunut työmies vihellellen haki kattokruunun jota ei vain sen jälkeen nähty. Aikaa meni, ja teko tehtiin keskellä päivää. Arvoa viedynkaltaisella kattokruunulla on helposti hyvin paljon.

Tästä on helppo arvata että ajattelin viitata parilla sanalla Kozeltshanin ihmeitätekevästä Jumalansynnyttäjän ikonista. Moni on tuntunut ottavan varkauden samalla tavalla kuin minä olen ottanut polkupyörävarkauden kirkon edestä. Esimerkiksi YLE käytti termiä "hengellinen aarre". Tässä korostuu ikonoklasmi, kuvainraastanta. Rikos on siis tavallinen varkaus ja jotain vielä päälle.
1: Varkaus onkin saanut yllättävän suurta huomiota: Erityistä ihmetystä herättää se, että ortodokseja on Suomessa yllättävän vähän ja valtaosa on luterilaisia. Luterilaiset taas eivät "opillisesti" ole kovin kuviapalvovia, mutta ortodoksisessa perinteessä ikonit ovat hyvin keskeisellä sijalla.

Varastetun ikonin tyypistä on hyvä laittaa pari kohtaa:
1: Jumalansynnyttäjän asema on teologisen kinan voitto. Aikaisemmin oli vallalla nestorilainen näkemys, jonka mukaan Jeesus oli tavallinen ihminen joka sai Jumalan sisäänsä armosta. Tässä näkemyksessä Marialla ei ollut isoa roolia. Jumalansynnyttäjäksi Maria saatiin olettamalla että jo Sikiöjeesus sikisi Pyhästä Hengestä, jo ennen syntymäänsä Neitsyt Mariasta. Näin Jumalansynnyttäjän asema ikonissa muistuttaakin tästä taistelusta korostamalla Jumalan tulemista ihmiseksi. Tämä on mielenkiintoista muistaa koska aikuista Jeesusta koskevissa ikoneissa korostetaan usein Jumalan tulemista ihmiseksi.
2: Ihmeitätekevyyden sanotaan johtuvan siitä että ikonin edessä tulee rukousvastauksia. Varkaudessa vietiin myös sen ympärillä olevia merkkejä jotka laitetaan jos rukoilija on kokenut että rukoukseen on vastattu. Olen tälläisiin hyvin skeptinen. Minun silmiini ilmiö ja sen mainostustapa on "hukkuneen rukouksiin" verrattava, eli vähintään korostaa uskon ja järjen kuilua - ellei peräti erota niitä toisistaan.

Itselleni varkaus on enemmänkin normaali taidevarkaus: Tosin kyllä minua Mona Lisankin varkaus kohahduttaisi. Minun tunteissani ollaan siis lähempänä sitä kattokruunuvarkautta. Toki tälläinenkin on röyhkeää. Omituiseksi rikoksen tekee se, että teoksella on samanaikaisesti iso arvo ja ei arvoa lainkaan: Ainutlaatuisuutensa, historiansa, kuuluisuutensa, arvokkaiden valmistusmateriaalejensa ... vuoksi teos on varmasti vakuutuksen kannalta hyvinkin arvokas. Mutta kysynnän ja tarjonnan lain kautta arvo voi olla nolla, koska kukaan ei halua ostaa noin kuuluisaa teosta, eikä sitä oikein voi "Huuto.netissä", puhelinmyynnillä puhelinluetteloa läpikäyden tai toripaikkaa ostamalla ... kaupata.

Henkisestä erikoisasemasta, Pyhyysteemasta, päästään tietysti hieman yhteiskunnalliseen leikittelyyn.

Koska Ortodoksinen kirkko kerää trofeita, ajattelin laittaa tänne blogiinikin hengellisen kanavan niille jotka pitävät kuvista. Löysin nimittäin ihmeenomaisesti valmistetun hengellisen kuvan, joka sopii ikoniksi koska sen valmistaja toimii asiaankuuluvalla anonyymiteetillä.Tämä on Helsingissä, sähkökaapin kyljessä oleva, graffiti joka on malliltaan stencil, toiselta nimeltään sapluuna. Eli se on valmistettu siten että on ollut kannettava muotti, joka voi olla muovia tai pahvia. Se on painettu seinää vasten ja kuva on maalattu sen läpi spraymaalilla. Ortodoksinen ikoni ei ole, koska sitä ei ole maalattu puulle tai puulle liimatulle kankaalle. Kultaakaan ei ole käytetty. Muille se voi sen sijaan tarjota materialistis -hengellisen hiljentymispaikan.

Teologisesti tämä korostaa uutta näkökantaa Jeesuksesta. Sillä yleensä kristinuskossa Jeesukseen on asetettu sydän, joka oikeuttaa rahankäytön - esimerkiksi ikonien kultaukseen. Tässä tilanne menee toisin päin. Rahojen symbolien runsas määrä toimii ikään kuin sublimaationa, jossa alhaisesta syntyy jotain Jumalallista. Tässä korostuu inhimillisyys jolla saadaan aikaan jotain jumalallista. Luotan kuitenkin vahvasti että Jumalan ihme ei vaadi mitään kultaista materiaalia toimiakseen, joten ihmeitä tämä tehnee siinä missä varastettukin teos.

Se on ainakin varmaa, että teräkselle sutaistu halpa spraymaali ei innosta varkaisille. Lukitutkin pyörät lähtevät ennemmin. Ja on tietysti mahdollista ihmeitätekevä ikonini osaa myös puolustautua, sillä tunnetusti kaikkivaltias Jumala hallitsee taivaan salamointia. Ilmeiseksi juuri siksi, pyhyyden takeeksi, minun ikonini läheltä löytyykin keltainen varoitustarra, joka ei ole graffiti vaan virallinen varoitus hengenvaarasta - mikä tuo tietysti mieleen monet vanhat uskomukset joissa varoitettiin kuolettavista kirouksista. Sen tiedän ortodoksejen ikoneissa ei sellaisia ei ole, ja jos heidänkin ikoninsa kykenevät ihmeisiin, vahvistaa varoituskyltti minun uskoani valtavasti.

Jos/kun yllä olevasta ikoniuudistuksesta tulee naurettava olo, tai peräti tunne siitä että tässä herjataan muiden uskoa, niin kannattaa miettiä uudestaan. Yhteiskunnassamme on toki suvaitsevaisen sallittua kertoa siitä miten maallistuminen on pahaksi mielenterveydelle, mutta vastaava erilaisen katsomuksen vinkkailu ei ole yhtään hyvä. Ja pahimmillaan käy kuten esimerkissäni: Halvat ja jopa anarkistiset puitteet ovat se, joka tuntuu herjaukselta. Se, että syynä voisi olla uskontojen monipuolisuus ei tule mieleen. Siksi graffitin kohdalla tuntuu viistolta, että kyseessä on vitsi. Ei se, että joku aidosti pitäisi Pyhinä olennaisesti erilaisia asioita. Aivan kuin pitäisi olla laumasielu ja rikas jotta voisi olla uskottava.