Yleensä ei ole kovin fiksua kertoa ihmisille harrastavansa filosofiaa. Siksi en tee sitä juuri koskaan. Sen sijaan heitän vain juttuja ja kuuntelen mitä metsä vastaa. Ja joskus vain heitän erityisiä monologeja. Pääsyy ei ole se, että kaikki pitävät - luultavasti aivan oikein - filosofian harrastamista epäkäytännöllisenä haihatteluna.
1: Hommassa ei pyöri raha, työtä ei saa, aiheesta kirjoja kirjoittaa jo liikaa ihmisiä. Netissä päteminen taas on samaa kuin kisaisi paralympialaisissa - voi olla hauskaa, ja voi jopa voittaa, ja voi olla hyväkin verrattuna keskivertoihmiseen, mutta on silti vammainen.
Pahin syy on tietysti se, että he hakevat kommentteja, ratkaisuja erilaisiin asioihin. Ikään kuin tällä tulisi neuvonantajaksi tai jotain.
1: Menisivät talouskonsultille, ammatinvalinnan ohjaajalle tai muille paikoille ratkaisemaan ongelmiaan. Terapia ja pastorikin voisi usein olla olla ratkaisu, joskin en neuvo koskaan ihmistä sellaisiin. Ongelmissa en usein osaa ratkaista omianikaan. Yllä olevia kyselyjä olen ihan oikeasti joutunut kohtaamaan. (Vaikka ajatus minusta jonain ohjeistajana huvittaisi ellei se pelottaisi niin pirusti.) Mitä helvettiä ihminen tekisi Filosofin vastaanotolla? Minun vastaukseni olisi "hämmentyisi". Mutta vain jos käynti on onnistunut.
Joskus kysymykset kuitenkin tuottavat jotain hyvää. Tämä blogaus on ensi sijassa sitä. (Vaikka kulutinkin pitkän pätkän yllä olevaan ruikutukseen.)
Kysyjä kysyi ihan hyvän kysymyksen ystävyydestä.
Olisin voinut ottaa "Mistä tunnet sä ystävän" -testin, mutta se on kliseinen enkä edes luota siihen. Tai vähintään ajatus siitä että testaisit ystävääsi yhä kasvavilla ja kasvavilla vastoinkäymisillä jotta tietäisi tämän rajat tuntuu jo ajatuksen tasolla melko vastemieliseltä. Kenties "tunturi selvittää", mutta en silti lähtisi vapaaehtoisesti etsimään tuntureita, joten testi ei ole kätevä normaalin elämän kannalta. Sitäpaitsi kyseisessä ikivihreässä kappaleessa on liikaa paatosta ollakseen minun suuhun sopiva vastaus.
Siksi päädyin kertomaan spontaanisti tarinan. Vertaukset ovat tietysti ihania, jo Jeesus harrasti niitä. Jos keinon nielevät miljoonat - ja he pitävät niitä suorastaan Jumalalle sopivana perustelun keinoina - se tasan tarkkaan sopii minullekin. Paitsi että minä en ole Nasaretilainen puuseppä. Minun tarinani oli seuraavanlainen.
Sotilas oli taistelussa, haavoittui ja jäi vihollisen nappaamaksi. Vangiksi. Hän oli vihollisen vankileirissä, jossa häneltä kysyttiin asioita. Sotilas kertoi nimensä, sotilasarvonsa, syntymäaikansa ja tuntolevynsä numeron. Häntä kidutettiin vähän mutta hän ei kertonut enempää. Hän sai jopa soittonsa SPR:älle. Aikaa kului kauan ja vankina oli etupäässä tylsää. Korttia pelattiin vartijoiden kanssa ylempien silmän välttäessä. Peli ei sujunut hyvin. Sitten eräänä päivänä sotilaan silmät sidottiin ja hänet laitettiin autoon. Auto körötteli eteenpäin pitkän aikaa. Sitten side poistettiin. Sotilas näki lauman aseistettuja vastapuolen sotilaita. Hän odotti että hänet teloitetaan siihen paikkaan. Sen sijaan hänet laitettiin kävelemään pitkää siltaa. Toisella puolella siltaa oli sotilaan omat joukot. He päästivät toiselta puolelta vapaaksi toisen sotilaan. Kyseessä oli siis vangin vaihtaminen toiseen. Silta oli pitkä, mutta siltaa kävellessään mies huomasi tuntevansa vastaan tulevan. Keskellä siltaa he halasivat toisiaan. Molemmat vapautetut vangit ammuttiin siihen paikkaan.
En selittänyt tarinaa auki mitenkään, kerroin että tarinassa ystävyyttä valotetaan kuvaamalla ystävyyttä itseään sekä ystävyyden vastakohtaa. En kertonut mitä ja missä vaiheessa ja miten paljon. Etiikka tämän kommenttini takana on hieman sama mikä "paatuneesti ateistisella" Myersillä on kun hän puhuu uskonnosta ja eettisyydestä: "I do agree that religion works for many people much of the time. It is not because religion is any good, though - it's because I optimistically believe that most people are good, and you can give them a book full of self-contradictory gibberish and they'd generally work out some way to get along with each other out of it."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti