NoMa -periaatteessa (Non-overlapping magisteria) Gould esitti tieteen verkostona. Se kattaa tietyt asiat, sen miten maailma toimii. Mitä siinä havaitaan. Uskonnolle hän antoi toisenlaisen verkon, kuten asioiden merkityksen ihmisille. Likimain voisi sanoa että tiede tutkii tietoa tietoa ja uskonto merkitystä.Tämänlaista ajattelua sovelletaan paljon. Ei kenties ihan tällä nimellä. Moni uskovainen korostaa sitä miten ateistejen tulisi muistaa että uskonto on yksi aspekti, joka poisjättämällä pois jäisi jotain olennaista. Tälläinen on esimerkiksi "aikaisempi tuttu" John Haught.
Jostakin syystä uskonnon tapaa tuottaa juuri omanlaistaan laadullista tietoa on puolustettu ahkerasti. Tämän tiedon kerrotaan olevan erilaista, mutta samanarvoista - eikä keskenään ristiriitaista.
Jostain syystä samanlaista ajattelua ei kuitenkaan sovelleta byrokratiaan tai poliittisiin ideologioihin. Jos ideologia värittää uskonnoissa asiat eettisesti, ja esimerkiksi Raamattu on lähtökohta vaikka sille onko murha tai homoseksuaalisuus paha asia, tätä pidetään ymmärryksenä jota uskonto antaa. Mutta jos poliittinen ideologia värjää henkilön ajatukset, hän innostuu siitä niin että ajaa asioita vain sen kautta ja arvottaa asiat vain sen kautta, tätä pidetään sinä että ideologia saastaa koko henkilön toiminnan.
Sama lähtökohtasidonnaisuus nähdään uskonnossa syventymisenä ja arvokkaana, mutta politiikassa mielivaltana ja ongelmana, näkemys on idealismin pilaamaa. Poliittiset ja ideologiset intressit nähdään epäilyttävinä, jonain jotka vääristävät näkemyksiä ja tuovat niihin totuuden sijasta valtapeliä.
Tämä epäsymmetria on erikoinen. Olisikohan siinä kenties takana muutakin kuin perusteltuja syitä?
Kirjoittaja on niitä jotka epäilevät vähän kaikkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti