Goscinny ja Uderzo kehittivät kuuluisan "Asterix" -sarjakuvamaailman. Tämä on tilanteellisesti melko mielenkiintoinen ratkaisu.
Parivaljakko oli tulleet jo aikaisemmin melko kuuluisiksi minusta varsin mainiolla "Umpahpah" -sarjakuvalla, jossa seikkaili intiaaneja ja länsimaisia (joilla oli hauskat nimet kuten "Olvin Janoisin".) Näiden seikkailut ovat toiminnaltaan hyvin samanmakuisia kuin Asterix.
Valotusta alkaa saamaan kun lukee siitä miten Uderzo piirsi ensimmäiset versiot Asterixista. Tämä oli aluksi suuri ja voimakas soturihahmo. Tämä olisi siis ollut ikään kuin Umpahpah -hahmon galliversio. Kuitenkin Goscinnyn ajatelmat siitä että Asterix voisikin olla pieni, johtaa ajatukset siihen miten erikoinen maailma Asterixissa itse asiassa on.
Asterixin kehittämiseen liittyi nimittäin halu tuoda sarjakuvaan jotain raskalaista. Eksoottiset paikat olivat sarjakuvissa kovin käytettyjä. Niinpä asiaan luotiin paikallisväriä. Asterix ei kuitenkaan ole mikään kovin ilmiselvä ratkaisu. Jos lähtee hakemaan sankaria jossa on kansallistunnetta mukana, on helppo hakea esimerkkejä jostain jota pidetään ylevänä.
Näin ranskassa voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi muskettisoturit. He ovat rohkeita ja hyvin ranskaan leimallisia.
1: Modernin maailman komiikkaa voisi taas saada vaikkapa ottamalla taiteilijan näköisen patonkia aseena käyttävän ninjan, jota kutsuu vaikka mustaksi baretiksi tämän baretin värin vuoksi. Mutta tämä olisi kenties liian viisto populaariksi sarjakuvasankariksi.
Tälläinen uljaan ajan korostus ei toteutunut vaan sen sijaan parivaljakko valitsi sankariajaksi jotain häpeällistä: Roomalaiset valloittivat ranskalaiset, valloitus ja päihityksen maku ovat kovia. Sankaruus rakennetaan siis tavallaan "kansakunnan häpeähaavan" päälle.
Asterix perustuu siis tavallaan historialliseen valehteluun joka peitetään historiallisilla viittauksilla. Hävinneestä valehdellaan voittoisa. Sanomahan on että "yhtä pientä kylää ei valloitettukaan". Se on tekona sama, kuin jos Suomalaista identiteettiä rakennettaisiin siihen miten meidät valloitti Ruotsi ja Venäjä.
1: Toki meilläkin talvisodassa se, että hävisimme teknisesti katsoen sodan ei ole kovin isossa roolissa. Kun oikeaa voittoa ei saatu, kutsutaan sitä "torjuntavoitoksi". Mutta tässä kokoluokat ovat kuitenkin aika erilaiset.
Minusta tälläinen vaatii yllättävän kekseliästä mieltä. Taiteen kohalla on hyvä joskus viis veisata faktuaalisuudesta, kyseessähän on kuitenkin fiktio.
1 kommentti:
Asterixhan on täynnä anakronismeja. Jotenkin olen aina lukenut pientä urheaa gallialaiskylää ja mokkeriromantiikaa hyödyntäviä roomalaisvalloittajia toisen maailmansodan etäännytettynä kuvana.
Lähetä kommentti