sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Demonis-Jumalallinen.

Usein myyteissä hyvään ja pahaan liittyy samanlaisia asioita, ne vain selitetään eri tavoin. Esimerkiksi jos paha surmataan, voi olla että siinä paikassa ei enää ruoho kasva. Ja toisaalta jos joku oikein hyvä tapetaan, voi tarinassa käydä ihan samoin.

Hieman tämänkaltainen on Longinuksen keihääseen liitetyt tarinat. Populaarikulttuurissa se on saanut erikoisia sävyjä. Se esiintyy "Hellboy" -sarjakuvasta "Wolfenstein 3D" -peliin ja "Indiana Jones" -elokuviin asti. Sen väitetään olevan keihäs jolla Jeesusta pistettiin ristillä (Johanneksen evankeliumi 19:31-37). Longinuksen keihäiksi väitetään kolmea eri keihäänkärkeä.

Tästä keihäästä on tullut olennainen osa natseihin liitettyä mytologiaa.

Idea tuli tutuksi Trevor Ravenscroftin "The spear of Destiny" -kirjaan. Hän väittää tässä että Hitler oli salatieteisiin tutustuja joka oli haalinut tämän keihään itselleen. Tavoitteeena oli maailmanvalta. Hitlerin itsemurhalle teos antaa sen selityksen, että keihäs päätyi juuri silloin liittoutuneille.

Ravenscroftilla tässä päälähteenä taas oli Walter Johannes Stein, joka esitti löytäneensä Hitlerille kuuluvia okkultistisia kirjoja jossa oli itsensä Hitlerin muistiinpanoja. Stein kertoi myös kohdanneensa itse Hitlerin. Tässä yhteydessä Hitleriin liitettiin myös okkultistiset voimat. Hitler oli tehnyt "ylimaallisia transsitiloja" ja tätä kautta hänen maallinen mahtinsa olisi selitettävissä yliluonnollisella/paranormaalilla avulla. Ongelmana tässä on vain se, että Ravenscroftkin on joutunut tunnustamaan että Steinin rakennela perustuu Steinin omiin henkimaailman harrastuksiin. Stein on saanut tietonsa transsilla. Ja Hitlerkin oli kohdattu yliluonnollisin keinoin.

Tässä tarinassa Longinukseen viittaava keihäs on "yksi kolmesta" ja sen uskotaan olevan 700 -luvulta, eli se on hyvin paljon liian nuori voidakseen olla Jeesuksen lävistänyt pistin. Samoin naula joka siinä on ja jota on väitetty ristinnaulaksi on katsottu liian moderniksi ollakseen roomalaisten ajanlaskun alussa käyttämä.

Itseä kuitenkin ihmetyttää natsiokkultiikkamyyttiin liittyvä voimakas suosio.

Okkultismin harjoittaminen kun kytketään natseihin innolla. Mutta melko heikoilla todisteilla. Ja samoin kuilu "yksilö on kiinnostunut okkultismista" muuttuu muotoon jossa okkultismissa on oltu (1) perinteessä hyviä ja siihen perehtyneitä (2) isolla joukolla toimimassa (3) ja okkultismia on yritetty käyttää aktuaalisesti toiminnassa ja (4) tässä on vielä onnistuttu eli okkultismi on myös toiminut. Jokaisen numeron kohdalla on "arvailukynnys".

Ja lähteitä on käytetty melko oudosti. Steiniin rinnastetaan, mutta yleinen on myös "mutkan kautta tehty lähde", eli Ravenscroft. Näin lähteistö voi näyttää pidemmältä, mutta niitä lähteitä on silti vain yksi. Tietenkin Ravenscroftiinkin on viitattu ahkerasti, joten "kahden polven lainauksia" lienee niitäkin varsin runsaslukuinen määrä. Ilkeästi voisi sanoa että yleensä näyttää että lähdeviitteiden seurailu ja seikkailu kirjasta toiseen johtaa käytännössä "yhteen sylttytehtaaseen". Ja tämän laatu on varsin kyseenalainen.

Innolle lienee perustelun heikkouden vuoksi ideologinen syy - muutenhan linkittäjät pitäisi tulkita laiskoiksi/typeriksi ja tässä olen hieman haluton.

Fundamentalisteista yllättävän moni näyttää arvostavan tämänkaltaisia rinnastuksia. Toki ymmärrän että Hitler on helppo liittää vihollisiin - myös sielunviholliseen. (Tätä varten meillä on käsitteet natsikortti ja Godwinin laki.) Kuitenkin natsit liitetään usein myös ateismiin, joka on tällä hetkellä "ideologisesti fiksumpi leimakirveen paikka". Ja ateistit eivät okkultiikalla leiki saati koeta käyttää sitä maailmanvalloituksessa.

Hieman huvittaa tietysti se, että Longinuksen keihään uskomusperinteessä sillä on nähty hyviä ja parantavia ominaisuuksia ja pahoja ominaisuuksia. Nyt emme näytä uskovan että Jeesuksen pyhyys tarttuu, vaan näemme pahan joka keihäässä vaikutti.

Ei kommentteja: