maanantai 8. maaliskuuta 2010

"Japaninluusereita".

Syrjäytyminen on vakava yksilön ongelma. Se vaikuttaa tietysti yhteiskuntaankin. Suomalaisten pultsareiden lisäksi voidaan näkökulmia hakea myös ulkomailta. Japani tarjoaa tähän erikoisen paljon tilaa, koska siellä ihmisiä on paljon, ja siellä pysytään kunnioittavan kaukana toisten ongelmista. Jos humalainen vaikkapa sammuu karaokeillan jälkeen Tokion asemalle kulkuväylälle, ihmiset vaeltavat ohi. Mutta yksikään ei astu päälle.

Tässä jutussa keskityn "talossa asuviin", eli sellaisiin syrjäytyneisiin jotka eivät ole kodittomia.
1: Syrjäytymisessä ehkä vahvin muoto on hikikomori (引き篭り) Tämä on totaalisen eristyvä ihminen, joka käyttää elämänsä lähinnä ajan tappamiseen. Videot ja televisio voivat viedä kaiken ajan. Japanin media nosti ilmiön esiin, kun muutama tämänkaltainen ihminen teki rikoksia. Käytännössä hikikomorit asuvat vanhempiensa nurkissa, ja tarvitsee näiden kaupassakäyntiä syömiseensä. Vanhemmat tavallisesti häpeävät tätä eikä asiasta puhuta - eikä japanin tapaan tietenkään myöskään haeta apua ulkopuoliselta.
2: NEET taas on henkilö, jotka eivät opiskele eivätkä tee työtä. Käytännössä japanissa neet voi olla kapinoiva nuori, joka käyttää aikaa "seikkailuun", sairastelevat, työttömät työnhakijat, omaishoitajat ja kotiäidit.
3: Furitaa (フリータ) on edellistä lievempi. Nämä ovat opiskelleita jotka tekevät pienipalkkaisia töitä. Käytännössä hekin elävät vanhempiensa kotona. Pienestä palkasta jää vain vähän käteen. Kun työkokemusta alalta ei kerry, jää tila helposti pysyväksi.
4: Parasiittisinkut taas elävät vanhempiensa luona ja käyvät töissä. Japanin kulttuurissa tätä ei pidetä kovin suurena ongelmana, koska asunnot ja vuokrat vaativat kovia alkuunpääsymaksuja, summa vastaa lukuisten kuukausien vuokraa. Kalusteetkin pitää usein hankkia. Lisäksi japanin perhesiteet ovat perinteisesti sen verran voimakkaat, että vanhemmat yhäkin ajattelevat saavansa seuraa ja nuoret saavat huolenpitoa. Parasiittisinkut maksavat vain harvoin vuokraa vanhemmilleen, ja saamansa palkan he pistävät säästöön. Tai sitten he elävät jonkin aikaa luksusta ja erilaisia kalliita palveluita ostaen, kun palkasta jää käytännössä kohtuu paljon käteen.

Suomessa tälläisille ei ole samanlaisia nimiä. Termi "peräkammarinpoika" sentään tunnetaan. Sen sisälle mahtuu käytännössä koko ylläoleva kirjo.

Ei kommentteja: