Unen hyödyllisyys

Ylläolevassa sisareni täyskaima, joskaan ei sisareni, on unissapuhuja. Itse olen unissakävelijä. Huomiotaherättävää molemmissa on unohtaminen. Unissapuhuja joutuu aina palaamaan nauhoitukseen. Ja itse en muista kävelyretkistäni muuta kuin seuraavan aamun sotkut. Tämä unohtamisen yksityiskohta on mielestäni relevantti yksityiskohta.

Otetaan ytimeksi evolutiivinen näkökulma. Unia lähestytään tällöin hyödyn kautta. Näistä ei ole yksimielisyyttä, mutta tästä huolimatta eri mallit voidaan karkeasti ottaen jakaa kahtia ; Osa korostaa suoraa hyötyä (adaptation) ja osa korostaa epäsuoraa vaikutusta (epiphenomenon).
1: Suoraa hyötyä edustaa esimerkiksi valmistautumisteoria, jonka mukaan unet ovat usein negatiivisia koska niissä valmistaudutaan tuleviin koitoksiin ikään kuin ellanta. Tai teoria jonka mukaan unet jäsentävät aivoja ja kertaavat tapahtuneita jotta niistä voidaan oppia.
2: Epäsuoraa etua taas ajavat teoriat joissa nukkuminen on vain sitä varten, että ei oltaisi valveilla ja kuljettaisi pimeässä petojen syötävänä. Ja unet olisivat vain sivutuote tästä. Tai teoria jossa uni on palauttava tapahtuma, johon liittyvä aivotoiminta johtaa siihen että satunnaiset purskaukset tulkitaan ja näin syntyy unia.

Osa hyvin keskeisistä uniteorioista eivät tietysti ole suoraan evolutiivisia. Sigmund Freudin mallissa unet ovat tiedostamattoman toimintaa. Tämä ei kerro suoraan siitä onko uni suoraan hyödyllistä kertaamista vai aivotoiminnan sivutuote. Tämä malli on siis neutraali evoluution kannalta, joten voidaan eräässä mielessä katsoa että niissä evolutiivinen kanta hakee toisen kulman uniin. Evoluutio koskee syntyä ja Freudin teoria tämän kautta syntynyttä psykologiaa. (Siis jos, toisin kuin itse, uskoo Freudin teorioihin.)

On kuitenkin yksi malli joka käytännössä vaatii evoluutioteorian kumoamista. Eli se ei ole evolutiivinen malli, mutta ei evoluution suhteen neutraali. Tämä on parapsykologinen unikäsitys. Siinä unet ovat jaettua tietoisuutta. Ja tästä seuraavat esimerkiksi enneunet. Näin unia tulkitsemalla yritetään esimerkiksi ennustaa tulevia tapahtumia. Tässä näkemyksessä korostuu usein se, että jokaisen unet ovat arvokkaita ennustamisen kannalta.

On toki selvää että enneunet olisivat valtavan hyvä adaptaatio. Tässä mielessä voidaan sanoa että jos enneunet ovat totta, niin evoluutio tukisi niitä todella vahvasti. Ja tässä mielessä evoluutio voisi jopa selittää miksi unet ovat enneunia. Jos tulevaisuuteen näkee, se hyödyttää hengissä selviämistä, sukulaisten auttamista ja uhkien ennakointia.

Ongelmana on kuitenkin se, että unien muistaminen on pirun vaikeaa. Itse asiassa tiedetysti näemme unia joka yö, tai aina kun nukumme riittävän pitkiä aikoja. Mutta emme juurikaan muista uniamme. Lisäksi näyttää siltä, että unet unohtuvat muutenkin harvinaisen tehokkaasti. Unen voi muistaa jos herää kesken unen joko siksi että pelästyy tai koska herätyskello soi. Mutta jos tätä ei erikseen kirjoita ylös tai paina mieleen, se unohtuu hyvin tehokkaasti.

Jos evoluutio olisi onnistunut kehittämään - vaikka kvanttimekaniikkaan vedoten, kuten kvanttimystiikkaan hupsahtaneet parapsyykikot mielellään tekevät - ennaltauneksimisen lahjan, sellaisen muistaminen olisi valtavan tehokas adaptaatio. Siksi onkin ällistyttävää että meillä olisi tälläinen kyky, mutta ei minkäänlaista niiden muistamisen taitoa. Ja tässä mielessä enneunien kohdalla on lähes ilmiselvää, että nimenomaan unien unohtamisen vahvuus vihjaa että aitoja enneunia ei ole. Että ne ovat enemmän jotain tauhkaa jonka hyödyt saavutetaan joko jo uneksiessa - jos silloinkaan.