Evoluutio on siitä jännittävä teoria, että se on jossain paikoissa epäintuitiivinen. Olen miettinyt miten näitä epäintuitiivisia puolia voisi tuoda esille siten että asiat korjautuisivat ja olisivat sitten kuitenkin pohjimmiltaan intuitiivisia. Ja koska en ole kovin taitava kielenkäyttäjä, enkä oikein osaa kommunikoida, projekti ei ole mennyt kovin hyvin.
1: Osittain vaikeuksia tietysti myös siksi, että jos jokin asia on epäintuitiivinen ei ole ilmiselvää että sen voi muokata intuitiiviseksi. Kuka sanoi että ihminen olisi virittynyt totuuteen, että todellisuuden tulisi olla helppotajuista ja että syvällisyys olisi kevyttä ja taitavuus kenen tahansa ulottuvilla ilman panostusta ja harjoittelua. En. Ainakaan. Minä.
On kuitenkin joitain puolia joita voi kenties valaista hyvin yksinkertaisella ongelmalla. Me kaikki tiedämme että on olemassa syötäviä kasveja ja myrkyllisiä kasveja. Kun katsomme myrkyllisiä kasveja meidän on helppoa keksiä miksi se on evolutiivisesti hyödyllistä tälle kasville. Ja nämä selitykset ovat niin ilmiselviä, että esille nousee hyvin yksinkertainen kysymys. "Miksi kaikki kasvit eivät ole myrkyllisiä?" Tämä on hyvin yksinkertainen kysymys kysyä. Ja suurin osa ihmisistä vastaa siihen huonosti tai väärin.
1: Se tekee siitä erinomaisen kysymyksen. Itse asiassa olen törmännyt siihen sosiaalisissa olosuhteissa historiallisen miekkailun harrastajien parissa. Tämä kysymys on askarruttanut. Ja kun kuulin siitä ensimmäisen kerran, olin ällistynyt. Se oli yksiselitteisyydessään haastava kysymys. Ja se oli sellainen että siihen varmasti on jonkinlainen vastaus. Aiheen parissa keskusteltuani koinkin oppivani, en suinkaan uutta evoluutioteoriasta, mutta kuitenkin aimo annoksen tämän soveltamisesta. Ja ehdottomasti haluan jakaa tämän kaikkien kanssa.
Monet lapset, ja taikauskoiset aikuiset, vastaavat tämän tyyppisiin kysymyksiin teleologisesti. Tällöin vastaus viittaa ajatukseen jossa ihmiskeskeisesti kasvit ja muut ovat ihmistä varten. Tietyssä mielessä jos Jumala on luonut kasvit on tietysti luontevaa ajatella että tietyt kasvit ovat syötäviä ja toiset ovat myrkyllisiä koska niillä voidaan metsästää tai ne ovatkin oikeasti lääkkeitä. Tämänlainen vastaus on sopiva uskonnolliselle tai vaihtoehtohoidoista innostuneelle New Age -ihmiselle. Mutta evolutiivisesti tämä ei ole tietysti mikään vastaus.
1: Itse asiassa moni kreationisti voisikin pitää kysymystäni siitä miksi kaikki kasvit eivät ole myrkyllisiä evoluutiokritiikkinä. Ongelmana johon ei ole vastausta kun taas Jumala selittää (oikeasti lähinnä generoi jotain jota väitetään vastaukseksi) näppärästi. Tämä on kuitenkin lähinnä aukkojen jumala -argumenttivirheen huononnettu versio argument from personal incredulity, eli haaste johon ihminen ei keksi vastausta ja väittää tämän oman mielikuvituksen tai järjenlahjan puutteen samaksi kuin universumissa olevaksi esteeksi. Tälle ylimielistelyn sijasta (tai lisäksi) on kuitenkin kohteliasta ja asiallista hakea vastausta kysymykseen.
Ja rehellisesti sanoen kreationistien "evoluutiokriittisyysnäkökulmassa" on järkeä enemmän kuin monen evoluutiota osaamattoman mutta evoluutiota kannattavan pienessä mielessä voisi koskaan olla. Se on nimittäin oikeasti melko haasteellinen kysymys. (Se on helppo kysyä, mikä on eri asia kuin että siihen olisi helppo vastata. Helpot vastaukset voivat aivan samoin olla huonoja, kuten esimerkiksi teleologisesti katsoen myrkyllinen ja myrkytön ovat funktionaalisessa selittämisessä eikä tässä selity miksi jokin tietty asia on tietyllä tavalla eikä toisella.) Perusongelma nousee varsin vahvasti esiin. Sillä R. A. Fisherin luonnonvalinnan teoreemien mukaan seurauksena on se, että jos jostain ominaisuudesta on hyötyä, se yleistyy vaikka valintapaine olisi hirvittävän pieni. Itse asiassa fiksoitumista kohtuullisen nopeasti tapahtuu niin pienillä valintapaineilla että ne jäävät realistisen kokoisissa kenttäkokeissa satunnaiskohinan taakse piiloon. Eli adaptiivisuus joka on niin pieni että sitä ei voi havaita ja mitata luonnossa yleistyy kuitenkin populaatiossa. Ja myrkkyjä on hirvittävän monia, joten kaiken järjen mukaan sellaisen pitäisi syntyä sattumalta kohtuullisen usein.
Ensimmäinen huomio on tietysti siinä, että kasvit tosiasiassa hirvittävän usein hyötyvät siitä, että niitä syödään. Tämä koskee pääasiassa hedelmiä ja pölytystä. Lisääntyminen ja leviäminen uusille alueille ovat taatusti hyödyllisiä. Mutta tämä ratkaisu on hirvittävän triviaali. Sillä joka ikisen kasvin lehdet ovat jotain jonka syömisestä ne eivät hyödy. Lehti on kasvin energiantuotannon ydin. Näin ollen kysymys trivialisoituu muotoon "Miksi kaikkien kasvien lehdet eivät ole myrkyllisiä?" Tämänlainen tilanne jossa vastaus uudelleenmuotoilee kysymyksen on asiassa etenemistä. Tiedämme hitusen enemmän. Se on kuitenkin myös ahdistava.
Seuraavaksi voidaan huomata että tosiasiassa koko kysymys perustuu siihen virheelliseen perusoletukseen että evoluutiossa olisi kysymys tavoitteeseen suuntautuvasta muutoksesta. Tosiasiassa mutaatiot ovat satunnaisia, mikään voima ei ennakoi mitä piirteitä kannattaa syntyä ja mitä ei kannata syntyä. Tässä mielessä luonnonvalinta koskee ominaisuuksien yleistymistä ja säilymistä mutta ei niiden syntymistä. Näin ollen ei ole mitään syytä sille että kaikkiin kasveihin syntyisi myrkkyominaisuuksia.
Tämä johtaa kuitenkin jatkokysymykseen. Kysymys täsmentyy muotoon "miksi myrkkykasveja on melko vähän kun erilaisia myrkyllisyystapoja on niin useita?". Tämä korostaa sitä että mutaatioiden pitäisi olla kohtuullisen yleisiä. Jos mutaatiot ovat todella vaikeasti syntyviä evoluutio olisi vaikeuksissa ; Olisi todellakin niin kuin monet kreationistit sanovat. Että makroevoluutiota ei voi tapahtua koska sattuma ei luo uusia ominaisuuksia. Jos myrkyn syntyminen olisi hirvittävän harvinaista, miten ihmeessä meillä voi olla kulkemiseen kelpaavia raajoja tai silmiä ja muita hyvin kompleksisia rakenteita ; Selvästi nämä ovat hinosäädetympiä kuin jonkinasteinen myrkyllisyys.
Tässä kohden osa vastauksesta johtuu siitä että evoluutio ei ole tosiasiassa parasta mahdollista maailmaa koskeva malli. Evoluutio ei ole voima joka kulkee kohti parasta mahdollista optimaalia ratkaisua. Itse asiassa tunnetusti se on voima joka kulkee kohti minimaalista tarkoituksenmukaisuutta. Evoluutiota tutkittaessa tiedetään, että ominaisuus johon ei kohdistu luonnonvalintaa karsiutuu ajan mittaan pois. Ja se mistä on hyötyä jossain ei kuitenkaan ole hyödyllistä kaikkialla. Myrkyn tuottaminen kun voi esimerkiksi vaatia tiettyjä alkuaineita joka rajoittaa kasvin selviämistä monenlaisissa maastoissa. Ja jossain olosuhteissa ei kannata tuhlata voimia myrkyn tuottamiseen kun pitää panostaa elämälle arvokasta ATP -energiaa vaikka siementen tuottamiseen ja levittämiseen. (Energiankäytölle on aina rajat. Tämä on luonnonlaki, ikiliikkujaa ei ole, eikä äärettömiä energianlähteitä.) Jos kasvi on myrkytön ja se lisääntyy, se lisääntyy. Ja tämän miettiminen on vähän sama kuin korostaisi että miksi ihmiset eivät ole vahvoja ja karvaisia kun turkista on simpanssille hyötyä ja suurista voimista olisi iloa lähimarketista kotiin tullessa nykyihmisellekin. Voimasta ei ole tullut välttämättömyyttä. Evoluutio ei tässä mielessä ole mikään kätevyys- tai mukavuuskysymys.
Tämä on kuitenkin vain puolikas vastaus. Sillä kun asiaa tarkastellaan vielä uudestaan huomataan että koko ajan on tuijotettu vain kasvia. Tosiasiassa kasvien ominaisuudet ovat aina ekosysteemissä. Ja tässä lähestytään myrkyn määritelmää. Mikä on myrkky. Yleisesti ottaen Paracelsuksen näkemys korostaa sitä että pitoisuus tekee myrkyn. Kaikki on tavallaan myrkkyä. Mutta en ota tätä ratkaisuksi, vaan korostan että myrkyllinen kasvi on oikeastaan sellainen jonka sisältämät aineet ovat sellaisia että ne riittävän pienissä määrissä tappavat niitä syöneen eläimen.
Ja tästä päästään esimerkiksi sellaiseen kysymykseen kuin ovatko kobrat myrkyllisiä. Meistä kysymys on tyhmä. Mangustien kohdalla tilanne on jo hieman erilainen. Niillä kun on resistenssiä käärmeen myrkylle. Tämä on klassinen kilpavarustelukysymys. Aseet ja puolustusvälineet kulkevat usein vastakkain. Ja tästä päästäänkin siihen että oikea vastaus kysymykseen siitä miksi suurin osa kasveista eivät ole myrkyllisiä on kysymys. Kysymys "Miksi on olemassa kasvinsyöjiä?" Tosiasiassa lähes kaikissa kasveissa on jotain joka voidaan nähdä myrkyksi. Kasveissa on yleisesti, hyvin usein, erilaisia tanniineita. Ja jos ei ole, niin jotain muita vastaavia aineita. Ne eivät ole kasvinsyöjille myrkyllisiä koska niiden kohdalla myrkkyä huonosti sietäneet yksilöt ovat kuolleet.
Sama Fisherin luonnonvalinnan määritelmä joka antaa potkua kasvien myrkyllisyydelle antaa potkua kasveja syövien lajien myrkynsiedolle. Siksi esimerkiksi hirvet ja monet muut eläimet voivat syödä kasveja jotka aikaansaavat meissä sekasyöjissä lähinnä sairastumista. Ja lihaa syövät kissat taas ovat tunnetusti vaikeuksissa monien huonekasvien kanssa; Kasvit kun ovat ihmiselle vaarattomia mutta kissoille vaarallisia ; Itse asiassa kissan voi assassinoida sellerillä, joka on ihmiselle ruokaa. Ja koirat sokeutuvat suklaasta. Miksi? Koska suklaakin on myrkyllistä, koirille.
Kasvien myrkyttömyys onkin siis eräänlainen "evolutiivinen illuusio". Jos siis joku kysyy "miksi kaikki kasvit eivät ole myrkyllisiä" oikea vastaus onkin oikeastaan tuhista että "mutta nehän ovat!" Suurin osa kasveista ovat myrkyllisiä, mutta luulemme muuta sen vuoksi että meillä on toleranssia osalle näistä myrkyistä.
1: Tämän selityksen kautta kysymys ei enää vaikutakaan haasteelta evoluutiolle. Ja kaikkien täsmennysten ja mutkien kautta kenties oikenee muutama epäintuitiiviselta vaikuttava piirre evoluutiossa. Ja ne muuttuvatkin ihan järkeenkäyviksi ja intuitioiden mukaisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti