torstai 2. tammikuuta 2014

Tuntisitko itsesi Rosa Parksiksi?

"I've never been a fan of Rosa Parks, I don't get what the big deal is. I refuse to give up my seat all the time."
(Stephen Colbert)

Rosa Parks on muuttunut rasisminvastaisen taistelun ja segregaation vastustamisen symboliksi. Hän ei antanut bussissa paikkaansa valkoiselle. Tämä nähtiin samana kuin häiriökäyttäytyminen, ja näin Parks joutui oikeuteen. Rotuerottelu paljastui perustuslain vastaiseksi ja näin Parksia ei tuomittu.

Hyvin suuri osa tasa-arvotyöstä onkin noudattanut sitä, että ihmiset ovat samalla tavalla vapaita. Erilaisia segregaatioita puretaan. Miesten työt ja naisten työt ovat muuttuneet essentiaalisista enemmänkin tilastollisesti sukupuolijakaumaltaan painottuneiksi ; Nainen voi olla poliisi ja sotilas, mies lastentarhanhoitaja tai bingoemäntä.

Kuitenkin eräässä asiassa erottelu on vielä voimassa.

Julkisissa vessoissa sukupuolijaottelu on sääntö eikä poikkeus. Yhteiskuntamme näkee, että on oltava erikseen miesten vessat ja naisten vessat.

Näin siitä huolimatta, että miesten vessoissa ei nykyäänkään mitenkään avoimesti heilutella kikkeliä - jos ei muuten niin sen pelosta että jollakulla, ellei peräti kaikilla, olisi suurempi kuin itsellä. Tai sen pelosta että tämä voitaisiin tulkita homoseksuaaliseksi aktioksi. Tai muista syistä jotka ovat luonteeltaan niin asiallisia, että ne ovat jääneet minun brändilleni arvoitukseksi. Samoin naisten vessoissa tiemmä lähinnä meikataan julkisesti. Muu tehdään ovien takana kopeissa.

Jos kuvittelisin, että eksyisin vahingossa naisten vessaan, ja pitäisin kiinni oikeudestani vierailla siellä, ei minua kuitenkaan rinnastettaisi Rosa Parksiin vaan Jammu -setään. Ei, vaikka en olisi mitenkään perverssillä tavalla käyttäytyvä, yrittäisi kurkistella tai vastaavaa. Näin kävisi aikoina jolloin virallisesti feminismi virallisesti kiistää biologisen sukupuolen merkitystä. Vaikka esimerkiksi transgendereiden oikeuksille voisi olla hyväksi se, että ei olisi miesten vessoja ja naisten vessoja vaan vain vessoja. (Meillä on jopa kotona tälläinen sukupuolineutraali vessa. Eikä siellä pervoilla. Ainakaan hirveästi. Tai hirveän usein. Liian harvoin jos minulta kysytään.) Kun transvestiitti kysyy vessaa, voidaan heiltä ilkeästi ohjeistaa että "käytävän päässä on miesten, naisten ja vammaisten vessa, että minne haluatkin mennä."

Vessa oli tietysti puoliksi vitsi.

Siveys ja mukavuusnormit sisältävät usein segregaatiota muistuttavia elementtejä. On hyvin vaikeaa suoraan määritellä filosofisesti mikä näistä on lähempänä "periaatteessa asiallista" vessajaottelua ja missä taas "periaatteessa asiatonta" segregaatiota. Yksinkertaistamalla saa aikaan virheitä ja omituisuuksia.

Esimerkiksi oman esimerkkini kautta saataisiin slippery slope sille että Rosa Parksin bussikäyttäytyminen kohdistuisi jotenkin "pohjimmiltaan" siihen että vaaditaan sukupuolineutraaleja julkisia vessoja. Tämäntapaiset argumentit tietenkin vilisevät olipa aiheena eutanasia (josta päädytään mummosurmiin) tai homoseksuaalisuus (josta päädyttäisiin siihen että menisimme naimisiin koiran kanssa).

En silti malta olla huvittumatta siitä miten segregaation kaltaisten rakenteiden purkaminen voidaan nähdä nykyään epätasa-arvoisena ja kovana. Ja että asia on erityisen tärkeä tummaihoisille naisille. "Voima" -lehden kolumnissa oli musliminaisen kolumni, jossa oli mielenkiintoinen aihe. Siellä tuetaan naisille, jopa musliminaisille, erityisiä vuoroja. "Koillis-Helsingissä sijaitsevassa Jakomäen uimahallissa on jo vuosia järjestetty musliminaisten uimavuoroa. Nyttemmin se on nimetty uudestaan naisten uimavuoroksi. Kerran viikossa järjestettävä muutaman tunnin vuoro vetää joka kerta hallin täyteen. Jos kyse olisi mistä tahansa muusta vuorosta, kovaan kysyntään olisi reagoitu lisäämällä tarjontaa. Näin ei kuitenkaan naisten uimavuoron kanssa ole tehty." Ja miesuimavalvojat koetaan ahdistavina "Yrjönkadun uimahallin sattumanvaraiset miesuimavalvojavuorot ovat hyvä keino pitää sieltä poissa ne naiset, jotka eivät halua riisuutua paikassa, jossa on mies läsnä."

Olen itse tottunut suomalaiseen uimakulttuuriin, jossa naispuoleisuuteen painottuneet siivoojat käyvät miesten puolella. Muistan kuinka tämä oli lapsena ja etenkin nuorena "jotenkin noloa". Mutta luotan siihen että siivoojat ovat tottuneet, ja että yritys välttää pervoiluja on vahvasti vastavuoroista. Ja jos lähtisin kieltämään naisilta tiettyjen töiden tekemistä, se olisi tietysti yhteiskunnan mielestä mitä todennäköisimmin sovinistista.

Samoin olen tottunut, että alastonuinnit ovat olleet nudistikulttuuria, jossa ei sukupuolijaotteluja noudateta. (Olen tosin itse välttänyt niitä, koska se ahdistaisi. Kulttuurissamme tämä tulkitaan minun ongelmakseni eikä nudistien onglemaksi.) Siksi ihmettelenkin hieman "somalialaista sanontaa" siitä että "Älä käske ihmistä poistumaan, vaan näytä hänelle ettei hän ole tervetullut." Sillä tässä miesuimavalvojalle sanotaan suoraan että hän ei ole tervetullut ja että hänen tulisi poistua. Perimmäinen syy lienee stereotyyppinen ajattelu jossa mies tulkitaan perverssiksi ja jossa nainen itsekin redusoidaan seksiobjektiksi, joko miehen kautta tai pahimmillaan jopa ilman. ~ Jos naisten kiellettäisiin ryhtymästä poliiseiksi ja tätä tehdessä vedottaisiin negatiiviseen sukupuolistereotypiaan, aihe synnyttäisi ns. valtavasti mekkaloimista.

En kuitenkaan osaa sanoa, että onko tässä segregaation hakemisessa kysymys enemmän vessoista vai busseista. Hieman huvittava se joka tapauksessa on. ; Tilanteen huvittavuutta voinee lähestyä jonkinlaisella ajatuskokeella. Jos kuvittelee itsensä mieheksi joka on naisten uimahallivuorolla ja kritisoisi poistamistaan, olisiko tämä häiriökäyttäytymistä vai Rosa Parksin imitoimista?

Ei kommentteja: