Pitäisikö biologiaa korostaa enemmän kouluopetuksessa?

Kouluopetuksen suunnittelussa on tavallisesti korostettu katsomusaineita ja historiaa. Ne kun määrittelevät maailmankuvaa. Esimerkiksi Päivi Lipponen puolustaa historian asemaa sillä, että historian pakollisuudesta luopuminen on oireellista. "Kyse on lukion ja klassisen sivistysnäkemyksen erottamisesta toisistaan. Se kertoo jotain oireellista ajasta, jota elämme. Alati monimutkaistuva ja kansainvälistyvä maailma voi tuntua herkästi kaoottiselta paikalta, jos ihminen ei hahmota suuria kokonaisuuksia tai identiteettiään. Mikä rakentaa ihmiselle juuret ja ymmärryksen? Historian tunteminen merkitsee, että osaa sijoittaa itsensä kansakunnan isoon tarinaan. Vasta kun ihminen kykenee arvostamaan omaa kulttuuriaan, hän kykenee antamaan arvon toiselle ja erilaisuudelle." Perustelu on eksistentiaalisesti hyväksyttävissä.

Historian identiteettiarvo on pätevä vaikka muistamme, että valtaosa historiantunnin opetuksista ovat melko varovaisia. Ja että esimerkiksi monia "kansallismielisiä oikeistolaisia" kiinnostaa menneisyys ja että he ovat sitoneet identiteettinsä siihen. He myös sanovat arvostavansa historiaa. Mutta tämä ei ole kovin tieteellistä historiaa. on enemmän sitä että heillä on sankaritarina, jossa on suurmiehiä. Ja näiden miesten kritisoiminen, oikein millään asteella, sitten on kiellettyä. Tästä on seurannut erikoinen tapa jossa historiaa arvostetaan, mutta historiaa ei saisi tehdä, koska mikä tahansa realiteetti yleensä puhkoo sankarinarratiivin ja paljastaa sankarin olevan ihminen, siis myös puutteellinen. "Napoleonin Komplekseissa" tämänlaista kutsuttiin epähistorialliseksi uuspatriotismiksi, ja nimitys on minusta osuva. ; Hyvin moni joka sanojen tasolla "arvostaa historiaa" nauttii sen vääristelystä ja käytännössä halveksuu ketä tahansa joka historiaa tekee ilman asiavirheitä. (Koska nämä koetaan ikonoklastisen luonteensa vuoksi kerettiläisinä valehtelijoina. Vaikka kysymys ei olisikaan mielipideasioista.)

Päivi Lipponen saattaisi jopa sanoa että nämä epähistorialliset uuspatriootit voisivat tarvita oppia sivistymisestä. Mutta valistus harvoin iskee identiteetin ja maailmankuvan läpi. Vakaumuksellista ei debatoida muuttamaan mieltään. Ja syynä ei ole se, että juntit olisivat jotain ali-ihmisiä. Syynä on peruspsykologia. Se, että ihmislajilla käy helposti näin. Jos faktat ja oma maailmankuva on vastakkain, faktojen vakuuttavuuden ohi kiemurrellaan. Mutta siitä huolimatta Päivi Lipposen sanomisissa on pohjaa. Historia sitoo identiteettiin. Ei ehkä faktatasolla, mutta eksistentiaalisesti. Elämässä on myös elämäntapaa, eikä vain faktoja. Ja kuulemma koulu on elämää eikä kokeita varten. (Olen itse vetänyt tätä linjaa jopa siihen asti, että koulun tärkein oppitunti on välitunti. Sosiaalisten taitojen kannalta luokkahuone on varmasti yksi huonoimpia.)

Luonnontieteet ja biologia nähdään tässä kohden poissuljettuina. Kuitenkin kun katsotaan ihmisten harjoittamaa keskustelua, on selvää että kysymykset koskettelevat usein juuri biologiaa. Ja biologiassa tehdään ahkerasti virheitä. Ja biologia on myös maailmankuvallisesti yllättävän relevanttia.

Ja ei. En ole puhumassa kreationisteista. He toki näyttävät omalta osaltaan sitä, että uskonkysymykset ovat aina todellisuudentulkintaa ja todellisuudesta tehtyjä väitteitä. Ja vaikka väitetään että maailmankuva ja usko olisi jotenkin irrallaan tieteestä, niin tosiasiassa maailmankuva pitää yllättävän usein sisällään mekaanisia väitelauseita todellisuudesta. ; Jos otamme vaikka teologiasta klassisen alkusyyargumentin, on selvää että tämä argumentti hyppii suoraan ja täsmälleen sillä alueella mitä fysiikan tutkijat yrittävät selvittää.

Kun aiemmin kirjoitin siitä miten kulttuurissamme eri oppiaineita priorisoidaan ja arvostetaan, oli huomattavissa että sivistyksellä oli hierarkiassa käytännön tasolla erikoinen välinearvollinen pohja. Äidinkielenopettajat hallitsevat kieltä ja heillä on valta mieleen. Humanistisilla reaaliaineiden opettajilla on valta ihmisyyteen. Tätä voidaan kenties paheksua ja selittää sivistyksen itseisarvollisuudesta. Mutta toisaalta jopa Päivi Lipposen sivistysnäkemyksessä historialla on arvo koska se on väline identiteettiin ja itsekunnioitukseen. Tämä on siis historianopettajan vallassa. Tämä ei redusoi historiaa välinearvoksi, mutta kuvaa valtarakenteita joiden sisällä elämme.

Tätä kautta voitaisiin ottaa biologian yksinoikeudeksi jokin joka sille kuuluu. Nimittäin luonnollisuus. Kreationistit ovat jo hitusen perillä siitä että evoluutioteoria on selvä toimintamekanismien kuvaaja tietyissä luonnollisuuskysymyksissä. Tämä on heillä toki ylitulkittu jumalanvihaamiseksi, ja tätä kautta tämä sinänsä arvokas huomio on trivialisoitunut naurettavaan poterohyppelyyn ja julistamiseen ja yleiseen uskonnolliseen mouhotukseen jonka vuoksi moni kokee rinnastuksen ikävänä ja likaisena.

Mutta siitä huolimatta.

Tänään facebookissa eräs tuntemani biologianopettaja otti esille julkaisun jossa peloteltiin geenimanipuloinnista. Siinä kuvamateriaalin haluttiin olevan pelottavaa, ja esille nostettiin luonnottoman näköiset "Belgian blue" -lehmät. Niitä kuvattiin GM -naudoiksi. Ja selitettiin, että tuollaisia GM tekee eläimistä. Epäesteettisiä ja luonnottomia. Tässä huvittavaa tietysti on se, että Belgian sininen ei ole GMO, vaan se on luonnollisesti syntynyt mutaatio joka koskee myostatiinin erittymistä. Rotu on perinteisellä jalostuksella tuotettu ja  luonnottomampia esimerkkejä olisi monien pöydästä löytyvä riisipuuron pullea riisi. Se ei toki näytä yhtä pelottavalta.

Toisaalta Timo Soini otti tuoreesti kantaa homosusiin. Soinin reteä lausunto "Enpä itse asiassa ole, ja kun biologiasta puhutaan, niin en oikein usko, että homosusia on olemassakaan, Soini vastasi." ampuu itseään jalkaan. Bruce Bagemihl on kirjoittanut vuonna 1999 etologiaa koskevan kirjan "Biological Exuberance: Animal Homosexuality and Natural Diversity". Siinä kerrotaan susien olevan yksi niistä lajeista joilla homoseksuaalisuutta esiintyy. Wikipedian luettelo eläimistä joilla on havaittu homoseksuaalista käyttäytymistä kertoo että aikamoisen monella lajilla on tämänlainen piirre. Soinin mielessä on tietysti teologia jossa homoseksuaalisuus ei ole luonnollista ja hän vetää tästä turhan oikoisen päätelmän siitä että sitä ei siis myös ilmene luonnossa. Timo Soinin uskonasiat ovat irrelevantteja, koska kysymys biologiasta ei ole uskonasia. (Jos uskontosi on tosiasioita vastaan, sen pahempi uskonnollesi.)

Väitänkin että biologia on itse asiassa luonnollisuuden omistuksen kautta se kaikista tärkein aine. ; Maallistuneessa kulttuurissa uskonasioita pidetään vähän noloina ja epäkiinnostavina. Sen sijaa ihmiset uraohjusnaisista hörhöimpiin hippeihin puhuvat sellaisista asioista kuin "luonnollisista ruokavalioista", ottavat kantaa homoseksuaalisuuden luonnollisuuteen ja geenimanipulointiin. Ekologisuuskysymykset ja se, mikä on luonnollista on jotain joka liitetään ruokaan, meikkehin ja itse asiassa aivan mihin tahansa kulutustavaraan. Eli kaikkeen siihen missä esine luo kuluttajan - tai askeettisesti kulutustaan säätelevän - identiteetin ja jossa esineen "luonnollisuus" on osa hyvyyttä.

Siksi täytyisikin tehdä niin että vaihdettaisiin päikseen. Uskonnonkurssien pakollisuusmäärät vaihdettaisiin biologian kanssa päikseen. Kyllä se siitä sitten.