Ja vaikka internet on julkisen ja vapaan tiedon maineessa, se on kuitenkin lisännyt tämänkaltaista. Puhutaan "echo chambereista". Mediakontekstissa tämä tarkoittaa sitä, että sisäänpäin lämpiävä piiri jakaa tietoa, ideoita ja uskomuksia keskenään ja luo väitteille uskottavuutta pelkästään sillä että sisäpiiri toistaa keskenään ja ristiin samoja tietoja. Tähän usein liittyy voimakas väärien mielipiteiden sensuuri. ; "Echo chamber" on siis medianhallinnan tapa jossa joku tekee väitteen ja moni samanmielinen ihminen sitten toistaa tätä väitettä. Ja uudestaan kuuleminen johtaa usein "rikkinäiseen puhelimeen" jossa viesti muuttuu liioittelevammaksi. Mutta aina se johtaa siihen että se, että samaa asiaa toistetaan tavallaan muuttaa sen tosiasiaksi, sillä "echo chamber" luo illuusion siitä että sama uskottava tieto on peräisin useasta eri lähteestä.
En yleisesti ottaen suhtaudu "echo chambereihin" juuri mitenkään muuten kuin huvittuneisuudella. Otan tästä esimerkin.
"Paholaisen Asianajajan" blogi joutui blogaamaan facebookryhmäänsä liittyen. Syynä oli klassinen joulurähinä ; Joulun aika muistuttaa kristityille että he ovat kristittyjä ja tästä seuraa kasvanutta julistustarvetta. Joskus tämä purkautuu siten että he menevät erilaisiin ryhmiin jotka ovat melko kaukana heidän omista mukavuusalueistaan. Ja täällä heille mitä tavallisemmin vittuillaan.
Mielenkiintoista oli sen sijaan se, mikä tästä rähinästä oli jatkoseurauksena. Ja en puhu herjausoikeudenkäyntien ehdottelusta. (Joku voi yllättyä, mutta tämä ei koskenut minun sanomisiani, vaan ihan muita ihmisiä.) Nimittäin tilanteen jatkoseurauksena "Vastustamme sukupuolineutraalia avioliittoa" -facebookryhmä (tästä lähtien "vsna") aloitti tehopuhdistuksen. Tämä ei yllätä, sillä loukkaantunut ja vittuiltu kristitty oli ryhmässä varsin hallitsevassa roolissa. Ensimmäinen vaihe oli itse asiassa aivan ymmärrettävä ; Ne joiden sanomisista oltiin loukkaannuttu, poistettiin ryhmästä. Vaikka metelöintiä ei tehty "vsna":n ryhmässä, voidaan käyttäytymistä pitää varoitusmerkkinä.
Pian asenteet tiukkenivat. Ryhmässä tehtiin asteittaisia siivouksia, joihin lopulta riitti pelkkä kytkös "Paholaisen asianajajan" ryhmään. Bannityiksi päätyivät myös ne ihmiset joiden asiallista keskusteluasennetta arvon kristittymme tuossa katastrofiin vajonneessa ketjussa kehui! "Vsna" on tunnettu ryhmä. Ja ryhmän yksi tunnetuiksi tehneistä piireistä on juuri siellä harjoitettu viestien sensuuritoimi ja järjestelmä jotka tekevät siitä sisäänpäinlämpiävän.
Mielestäni tämä ei haittaa. On ihan hyvä että saavat olla keskenään. Itse asiassa minun kannattaisi jopa maksimaalisesti tukea tuon ryhmän "echo chamberiutumista". Sillä jos hetken miettii mitä "echo chamber" -ryhmä itse asiassa on, huomaa monta asiaa. Ne ovat aktivistiryhmiä joilla ei ole vaikutettavia kohteita. Kun he käännyttävät keskenään jo kääntyneitä, he tekevät "echo chamberistaan" agendan suosion kannalta mahdollisimman huonon. Siitä tulee mukava ajanhaaskuupaikka, joka toimii ikään kuin ryhmäterapiana. Lisäksi tähän sisäänlämminneeseen ympäristöön tottuvat ovat aivan ihmeissään jos joku on heidän kanssaan erimielinen - saati perustellusti erimielinen. Ja tästä järkytyksestä seuraa - paitsi klassinen marttyyrikortin vetäminen niin myös - se, että sisäänpäinlämpiävä kerho vaikuttaa entistäkin mukavammalta paikalta josta ei halua mennä muualle.
Tämä sopii "anonyymeille alkoholisteille". Mutta jos tavoitteet koskisivat lainmuutoksia ja vastaavia, strategia on täysin tehoton. Tämän vuoksi en ole itse liittynyt "vsna" -ryhmään. Tuen sen echo chamberiutumista, joka tosin ajaa asiaansa ilman minun tukeanikin. Nähdäkseni tämä on fundamentalistien kulttuurin "uusi musta". Ja mielestäni se on hyvä. Sillä aikaisempi versio oli echo chamber yhteiskunnan kokoisena, tavalla josta seurasi muun muassa saatanapaniikiksi kutsuttu joukkohysteria. (Joka näyttää kenties jälkikäteen naurettavalta pelleilyltä, jota se olikin, mutta se ei siihen aikaan näyttänyt kovin kivalta elettäväksi ja koettavaksi.)
Haluan kuitenkin ottaa esimerkin "echo chamberin" ns. "manufactroversyjen" eräästä hauskasta piirteestä.
"Echo chamber" ottaa usein faktoja valikoiden ja päätyy tässä korostamaan sitä että jonkun kiistan täytyy olla relevantti kun siitä kiistellään. He haluavatkin ikään kuin opettaa sitä että kina on olemassa ja että se on relevantti. Ja tämän päälle vasta tulee se agendan levittäminen. Usein tässä käytetään hyvin vääristyneitä faktoja, faktoja jotka uskotaan koska ne ovat lähtöisin useasta eri lähteestä.
"Kotimaa" on kristillinen blogipalsta. Ja paikkana jotain joka on pitkin matkaansa harrastanut jonkinlaista väen ulosajamista. Ensin blogit olivat vapaita. Sitten niitä rajoitettiin. Rajoitukset ovat tiukentuneet ja tiukentuneet. Mutta uskoisin, että syynä on laadun tavoittelu eikä echo chamberiutuminen. Tästä saa mielestäni hyvän kuvan kun katsotaan tuoretta eutanasiakeskustelua. Kirjoittaja blogasi hyvin tuttuun tyyliin, melko pelottavia asioita Belgiasta. "Voiko lapsi päättää omasta kuolemastaan? Riittääkö syyksi syvä masennus? Mielipiteet jakautuvat ja rajat liukuvat Belgiassa. Belgia laillisti aikuisten eutanasian lääketieteellisesti toivottomissa tapauksissa vuonna 2002. Armokuolemien määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut rajusti, ja käytännössä syyksi on kelvannut myös masennus tai se, että ei enää pärjää omin avuin. Nyt Belgiassa ollaan hyväksymässä lakia lasten eutanasiasta. Armokuolemaa ajaneet olisivat halunneet sisällyttää syihin myös psyykkiset sairaudet, syömishäiriöt ja väsymisen elämään, mutta vastakampanja rajoitti eutanasian kuolemansairaille lapsille. Maan uskonnolliset johtajat vastustavat uutta lakia, mutta tutkimusten mukaan kolme neljästä belgialaisesta kannattaa sitä. BBC raportoi kuitenkin viime viikolla, että asiantuntijatkaan eivät ole silti yksimielisiä tilanteesta. Eräs saattohoidosta vastaava lääkäri katsoo, että keinot lapsen kärsimyksen lieventämiseksi ovat jo olemassa." .. "Toiset pitävät Belgian eutanasiatilannetta humaanisuuden voittona, toiset varoittavana esimerkkinä siitä, että kun armomurha sallitaan, sitä ei saada pysymään päätetyissä rajoissa. Englantilainen lääkäriblogisti Peter Saunders kertoo, että joissakin osissa Belgiaa joka kolmas armokuolema ei ole ollut vapaaehtoinen ratkaisu. Eutanasian väljemmästä käytöstä ei ole myöskään nostettu syytteitä."
Jani Salminen tarttui asiaan kriittisesti "on vielä pakko ihmetellä väitteitä ei-vapaaehtoisesta eutanasiasta, joka olisi joillain alueilla jopa 30 % tapauksista. Se kun on Belgian lain mukaan kiellettyä. Eutanasialle on mahdollista kahdessa tapauksessa. 1) Etukäteen ilmoitetun hoitotestamentti-tyyppisen korkeintaan 5 v ennen käsillä olevaa tilannetta allekirjoitetun ja oikeaksi todistetun kirjallisen dokumentin kautta silloin, kun henkilö on esim. vaipunut koomaan. Näitä tapauksia on noin 2 % kaikista tapauksista eli noin 25 kpl vuodessa (2010-2011). 2) Lääketieteelliset kriteerit täyttävässä tilanteessa oikeustoimikelpoisen henkilön vapaaehtoisesti, toistuvasti ja harkitusti ilmaiseman tahdon perusteella. Tähän tahdonilmaukseen ei saa liittyä painostusta. Tämän lisäksi lääkärille on asetettu joukko velvoitteita, jotka sisältävät sekä lääketieteellistä konsultaatiota että läheisten ja potilaan kuulemiseen liittyviä seikkoja. Suomessa ollaan pahoillaan siitä, että naapurimaa Venäjällä tiedotusvälineissä kerrotaan faktoina vaikka mitä Suomen lastensuojelusta. Varmaankin belgialaiset ainakin ystäväni kommenteista ja sikäläisen keskustelun referoinnista päätellen kokevat, että heidän eutanasialainsäädäntönsä ja -käytäntöjensä käsittely ulkomaisessa mediassa on toisinaan samalla tasolla." ja Tarja Koivumäki nosti esille linkitetyt lähteet ja niissä olevat ristiriidat "Jos blogistille saisi antaa neuvon (kun kerran blogi tuo katsauksenomaisesti esiin keskustelun avauksia), niin olisi voinut selkeämmin erottaa BBC:n artikkelin brittiläisen blogistin mielipiteistä. BBC:n artikkeli on hyvää journalismia, se valottaa vaikeaa asiaa monitahoisesti yksittäisin esimerkein. Englantilainen blogisti sen sijaan on omalla asiallaan, sillä kun esim. BBC:n artikkeli toteaa, ettei yhtään ainoa armokuolematapausta ole tehdyn vastoin lakia, englantilaisblogisti tietää lähdettään ilmaisematta kolmanneksen Belgiassa myönnetyistä armokuolemista Belgiassa tehdyn vastoin lakia ja puolen jääneen kokonaan ilmoittamatta! Lähteiden uskottavuuden kohdalla on oleellinen tasoero, itse en olisi liittänyt niitä noin saumattomasti yhteen. Saunders mm. kertoo, että v. 2002 laillistettujen armokuolemien määrä kasvoi 10 vuodessa (2002 – 2012) 500% ja 11vuodessa (2011 – 2012, vuoden 2013 vahvistettuja lukuja ei ole artikkelia marraskuussa 2913 kirjoitettaessa ollut käytettävissä) peräti 5000%. Näin äkkiseltään tulee mieleen että tuollaisessa tilastomatematiikassa voi olla muutakin mielenkiintoista."
 |
| Mon ami, harrmaat aivosolunni rratkoivat perräti kiperrän mummomurrhamysteerrin. He lavasstivat kuólemanssa ja ellivät pitkän ellämänsä miltei loppuun assti onnellisenà. Merci pour votre temps. |
Joku voisi tässä korostaa Saundersin epämääräistä "jossain alueilla" -tyylistä heittoa. Siinä kun on faktan varmistamisen vaikeus. Että se, kun eutanasiaa tosiasiassa tehdään hirvittävän vähän, niissä tapahtuu helposti erilaisia heilahteluja jotka eivät kerro eutanasiasta mitenkään. Liian pienen otoksen rajaaminen sanoilla "joillain alueilla" tunnetaan cherry picking -argumenttivirheenä.
Mutta tämä ei ole tärkeää. Tärkeää on se, miten Saunders ja hänen tukijoukkonsa ovat selvästi muodostaneet echo chamberin. Mutta kotimaan blogit eivät. Tätä kautta on selvää, että kysymys ei ole uskonnosta itsessään. Ja se toisaalta muistuttaa siitä että vaikka mielipidekirjoitus ja faktateksti usein erotetaan toisistaan, niin lähdekritiikistä ja laadusta on hyötyä molemmille. Siksi kun kotimaassa kirjoitetaan "viidennestä kolonnasta" "Taistelu mielipidesivustoja vastaan on varmasti hävitty, jos yksityisten tai yhdistysten ylläpitämiltä portaaleilta ryhdytään vaatimaan samaa "objektiivisuutta" kuin organisaatioviestinnältä. Koko demokratiamme perustuu sanojen ja tekojen eli virallisen tahon tiedon ja toimien analysointiin, epäilyyn ja puntarointiin. Tiedon julkistamisen jälkeen mielipideuutisointia ei voi vaientaa oikaisuilla vaan mielipiteillä! Journalismi ei ole organisaatioviestintää eikä mielipideuutisia. Ammattilaismedian tärkein kilpailuvaltti ei ole monipuolisuus vaan luotettava tieto. Sen kriteeri on yksinkertainen: se kestää arvostelun niin organisaatioissa kuin mielipidesivustoillakin." Ei voi korostaa muuta kuin että mielipide on paska jos sen väitteet koostuvat epämääräisistä vihjailuista, valheista ja puolitotuuksista. Jos echo chamber tuottaa mielipidekirjoituskoneiston, paras tapa sotia sitä vastaan ei nimenomaan ole kirjoittaa toista mielipidekirjoitusta, vaan tuoda esiin faktat. Sillä niiden esiintuominen kyseenalaistaa koko agendan. Kun echo chamberin epäluotettavuus tulee esille, epäilys levitetään helposti muihinkin sanottuihin asioihin.
Esimerkiksi uskon, että toiston vuoksi aika moni uskoi "yhteen kolmasosaan" jo valmiiksi. Hieman useampi uskoi siihen luettuaan että joku on sanonut niin. Mutta faktojen esiintulon jälkeen tapahtui varmasti jotain johon mikään määrä minun ovelinta trollaamistani ei riittäisi. Nimittäin siihen, että yhteen kolmasosaan uskoo yllättävän harva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti