Jumalan outous tulee vastaan ainaki katastrofeissa ja niihin liittyvässä keskusteussa. Kun jossain järisee maa, terroristi iskee tai ihmisiä kuolee muuten vain, on varsin tavallista että valtionkirkkomme ja monet muut uskonnolliset ja hengelliset tahot kertovat ymäripyöreän pehmoilupuheen keskellä siitä miten Herran tiet ovat tuntemattomia. Että näitä tapahtumia ei voi käsittää. Ajatus on luontevasti teologiaan solahtava, koska Jumala ajatellaan usein transsendenttina. Tätä tilannetta ei oikeastaan kuvaa muu kuin se, että ihminen ei voi sitä käsittää eikä puhua. Tässä usein unohtuu että Jumalan hyvyyden pitäisi olla aivan samanlainen käsittämätön aktio.
Kävin Ropeconissa joka oli tässä suhteessa hyvin onnekas. Pääsin nimittäin vääntämään GURPS -pelisäännöstön puolustuspuhetta. Sääntöjä pidetään työläinä, hahmonluontia pitkänä. Ja koska kyseinen peli kannustaa minmaxaamaan eli tekemään äärimmäisiä hahmoja jotka ovat keskittyneet tiettyyn tekemiseen, tätä pidetään pelaajia huonoon suuntaan ohjaavana elementtin. (Koska usein vain hirmu hyvällä on merkitystä ja hyötyä, pelaajat haluavat hahmonsa selviävän hengissä etenkin kun hahmon luontiin menee todella paljon aikaa. Näin ei saada monipuolisia hahmoja.) Tässä keskustelun sivussa tuli esille lisäosa, jossa GURPSissa voi pelata jäniksiä. Siinä pitää syödä ja kaikki on tulossa kimppuun. Siinä ihmisien älykkyys on tietysti kalibroitu jäniksiin, ja se on attribuuttina siinä 30 hujakoilla. (Arkisuomeksi "aivan käsittämättömän helvetin paljon".) Tämä tarkoittaa sitä että kaniini ei voi käsittää ihmisiä. Yhdessä vaiheessa kani jää ihmisen rakentamaan häkkiin. Sitten ihminen tulee ja nostaa tämän pois häkistä, antaa ruokaa ja silittää. Toinen ihminen teroittaa kepin ja ampuu jäniin kaukaa. Transsendentti Jumala on hieman kuten ihminen jäniksille. Paha ja hyvä eivät ole enää mielekkäitä konsepteja. Onkin puhuttava outoudesta.
Ja koska olemme päässeet alkuun. Ja koska Ropecon on paikka, josta saa vastaukset - mahdollisesti väärät vastaukset, mutta vastaukset yhtä kaikki- ihmiskunnan kysymyksiin, on luontevaa ottaa esimerkiksi siellä olleen esitelmän kalvot. Esitelmä käsitteli hyvyyttä ja pahuutta. (Itse en ollut paikalla, vaan muualla. Kuitenkin, koska olen lukutaitoinen on internetin kalvomaailma hieman kuin jos olisin ollut paikalla.) Siellä lausutaan suoraan että moraalin taakse kätkeytyy usein kahtiajakohenki ; "Me vastaan ne" ... "Hyvä on mitä tahansa mitä itse edustamme. Tuttu ja turvallinen. Omien arvojen korostaminen. Omien vikojen sivuuttaminen. Toisen vikojen korostaminen" ... "Vieraus. Paha on käsittämätön. Paha on erilainen. Paha ei perustu samoihin sääntöihin. Onko se enää pahaa?"
Näkemys tuntuu mielenkiintoiselta. Sillä se todellakin sopii ihmisten käyttäytymiseen. Moraali on usein sosiologista. Ihmiset jotka kokevat vääräksi toiset toiminnat likkiytyvät. Ja näin liberaali kukkahippi voi pitää kristittyjä pahana ja itseään hyvänä. Ja kristitty taas näkee asiat aivan päin vastoin. Kuitenkin tässä kulmassa on omituyisuutta ; Transsendentti Jumala on outoutensa vuoksi määritelmällisesti outo joka on määritelty pahaksi. Näin pelkkä transsendentti tila tarkoittaisi sitä, että ei annettaisi mahdollisuutta olla hyvä. Mikään asiantila ei voisi kumota tätä uskomusta koska se on määritelty by definition sellaiseksi. Tässä mielessä myös Nietzscheläinen yli-ihminen on omalakisuutensa vuoksi paha.
1: Luullaksni esitelmöitsijän esiin laittama kysymys onkin laitettu esille siksi että kun paha muuttuu inhimilliseksi, nousee esille se, onko se "oikeaa pahaa" ollenkaan. Kysymys on siitä kuka määrittää moraalin. Onko se ihmisen ulkopuolella. Ja jos ei ole, niin onko moraali yksilön vai kansanryhmän massapäätös. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Niihin on olemassa vastaukset. (Useita vääriä, harvempia oikeita.) Kuvittele ne tähän. _____
2: Humanismin puolella aika moni näkee etiikan kulttuurisidonnaiseksi. Tällä tavalla määritteleminen on nykyaikana sen verran yleistä, että tavallaan on käynyt niin että "2010-luvulla ihmiseltä on riistetty toivo, mutta samalla häntä myös armahdetaan: ei tarvitse rakastaa lähimmäisiään, riittää että antaa niiden elää rauhassa. uusi, hyvä ihminen ei anna painostaa eikä syyllistää itseään." Tässä mielessä outo ja etiikka liittyvät yhteen. Suvaitsevaisuus vain korvaa tuomitsemisen. Moni näkee tämän peräänantamiseksi ja siitä että ei välitetä. Tässä ei kuitenkaan lähinnä välitetä vanhalla tavalla joka nähdään syyllistämisenä.
Tältä kannalta onkin kenties fiksua ohittaa lähes kaikki pahan ongelmaan liittyvät keskustelut. Yleistä kun on, että väännetään siitä että onko Jumala hyvä vai paha. Kun se kuitenkin on nimenomaan outo. Jos asian vääntää Jumalan olemassaolemattomuuskysymykseksi, keskustelu muuttuu siihen että onko Jumala hyvän ja pahan tuolla puolen siksi että tätä ei ole olemassa. Vai siksi että se on olemassa ja pirun outo.
Kuvassa kirjoittajan hieno illuminati -tikari superior beingin käsissä. Jos tästä lähdetään Jumalsurman tielle, herää esiin kiinnostava kysymys siitä että onko Jumala superiorerest being. Kummatkin ylittävät arki -ihmisten hilseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti