Usein symboleissa ollaan kovasti kiinnostuneita taustoista. Esimerkiksi Dan Brownin huono genrekirja "Da Vinci -koodi" piti sisällään runsaasti symboleiden historiaa. Lukijat innostuivat kun oppivat huomaamaan asioita. Esimerkiksi kersantinnatsojen "penis" -taustan. Tai sen, miten kirkkoarkkitehtuurissa löytyy klitoriksia yllättävistä paikoista.
1: Tämä tietysti tuo ihmisille samanlaista riemua kuin psykoanalyysissä käytetyt fallosten löytämiset erilaisista asioista. Ja itse asiassa ajattelutapa on sen verran tuttu, että symbolismi tällä tavalla vetoaakin ihmisille tuttuun ajattelutapaan ja tämä tuntuu antavan sille jotenkin omituisesti lisää painoarvoa ja uskottavuutta. Sekä symbolejen että unien tulkinnan kanssa pelehtivät keksivät kaikenlaisia perverssiyksiä. Tämä ei ole tietysti ollenkaan huono asia, vaan on päinvastoin hupaisa osa elämää.
Tämänlainen "symboleiden provenienssin" tuntemiseen nojaava alkuperää korostava katsantokanta onkin yleisemminkin suosiossa. Esimerkiksi kristityt pitävät monia maallisten ihmisten arvoja kristillisinä alkuperään vedoten. Samoin monet juhlat symboleineen halutaan omia tietyille uskontokunnille. USA:ssa tämä on synnyttänyt esimerkiksi hieman hassun kinaamisen joulusta siitä onko se "CHRISTmas", sensuristisemmin "X -mas" ja onko pyhäinhäväistys kutsua juhlaa vain nimellä "Holiday". Ja luonnollisesti sama kina toistuu pääsiäisen kohdalla. ~ Ja vastaavasti muut sitten muistuttavat joulun ja pääsiäisen historiallisista ja pakanallisista alkuperistä.
Alkuperät tuottavatkin usein yllättäviä tietoja. Esimerkiksi erittäin kristillinen "Christianity Today" -lehti kirjoitti netissäkin olevan artikkelin kristittyjen tunnetun kalasymbolin alkuperästä ; Klassisesti meille kerrotaan koulussa sen alkuperästä sen verran että kristityt tunnistivat sen avulla toisensa. Että yksi piirsi kaaren ja toinen piirsi kaaren. Ja kala selitettiin kreikkalaisen sanaleikin kautta kristilliseksi. "The fish's spawning as a Christian symbol during the first century is similarly esoteric. Using the Greek word for fish, Ichthys, the compilers of a collection of religious teachings called the Sibylline Oracles created an acrostic: Iesous Christos theou huios soter, or "Jesus Christ Son of God Savior." This acrostic is now commonly embedded in modern fish symbols" Muut ovat sitten ottaneet tämän symbolin ja modifioineet sitä. Modifiointejen kautta on syntynyt esimerkiksi darwinkala tai Muslimien haisymboli. ; Kuitenkin kalasymbolin historia on kauempana. Kala on liittynyt Syyrian (juutalaisten toimipiirin alueilla) alueella olleeseen hedelmällisyyden jumalaan. Roomassa (tuossa alkukristittyjen mellastusalueella) kala taas liitettiin Venukseen, eli rakkauden Jumalaan. Yhteys voi ensin tuntua omituiselta, mutta kun huomaa että kalan muoto on hieman vulvamainen ja ihmisillä on ollut hupia keksiä tämä yhteys (etenkin kun mukana on ollut haju). Mielivalta tuntuu pienemmältä Siksi "Christian Symbols" -sivun symbolihistoria kertookin esimerkiksi että "The fish symbol has been used for millennia worldwide as a religious symbol associated with the Pagan Great Mother Goddess. It is the outline of her vulva. The fish symbol was often drawn by overlapping two very thin crescent moons. One represented the crescent shortly before the new moon; the other shortly after, when the moon is just visible. The Moon is the heavenly body that has long been associated with the Goddess, just as the sun is a symbol of the God." Kuunsirppiteema lisääkin mukaan kuukautiset joka tietysti sovittaa teeman entistä vahvemmin naiseen. (Joka muuten liittyy omituisesti Starbucks -kahvilan logoon. Eli aiheeseen jonka parissa huvittelin jo aikaisemmin.)
Joku voisi ajatella että tässä olisi taustalla jonkinlaista pyhäinhäväistystä. Halu on ymmärrettävää kun muistetaan että esimerkiksi joogaan on tiukan kristillisissä piireissä suhtauduttu siten että se on tulkittu kerettiläiseksi toiminnaksi vedoten juuri sen tiettyyn alkuperään. Tällöin kerettiläisyys ikään kuin kulkisi mukana. En siis ole suinkaan leikkimässä sen kanssa että kristinuskossa olisi hedelmällisyysjumalan palvontaa. Kalabumpersticker toivottaa toki yhäkin lykästystä, mutta ei senlaista kuin muinaiset roomalaiset tai syyrialaiset ajattelivat. Päin vastoin, kannatan sitä ajattelutapaa jossa symboli muuttuu ajan, kulttuurin ja kontekstin myötä. Alkuperää ja harhaoppisuutta tuijottavat unohtavat helposti että symboli ei ole oikeasti mikään taikatalismaani. Symbolilla ei ole mitään esoteerista pysyvää taikaominaisuutta jota se välittäisi. Symbolin sisältö on aina sopimuskysymys.
Kirjoittajasta Darwinkala on itsenäisempi kuin voisi ensivilkaisulla luulla. Siihen voi kuitenkin liittyä kristillisyyttä enemmän hedelmällisyyden ja seksuaalisen rakkauden palvontaan. Kunnia olkoon heritabiliteetille (periytyvyysaste) ja fittnessille (kelpoisuus). Ja sängyssä ei rauha, ihmisillä hyvä tahto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti