Kaksoisstandardimallinukke (Jumalhiukkasen kiihdytin)

"5 Sigma level assurance of Higgs boson existence.
2.5 million Australiansa Watching a bunch of men in short shorts chase after a ball on a grass field."
(Internetmeemi)
 
Higgsin bosonin hyvin todennäköisesti tapahtuneesta epäsuorasta havaitsemisesta on uutisoitu viime aikoina melko paljon. Itse asiassa se on saanut uutisoinnissa jopa hieman räväkän teologisen nimen "God particle" , (Jumalhiukkanen). Tämä nimivalinta on toki vain nimitys eikä minkään Jumalatodistuksen ydintä. Hiukkanen selittää vain miksi joillain hiukkasilla on massa ja toisilla ei. Asiaa ei siis pidetä teologisena nimestä huolimatta.
1: Edes erittäin uskonnollinen Raamatun kautta vastauksia antava "got questions?org" ei väitä muuta. Hekin vastaavat kysymykseen "What is the God particle?" seuraavasti : "The "God particle" is the nickname of a subatomic particle called the Higgs boson. In layman's terms, different subatomic particles are responsible for giving matter different properties. One of the most mysterious and important properties is mass. Some particles, like protons and neutrons, have mass. Others, like photons, do not. The Higgs boson, or "God particle," is believed to be the particle which gives mass to matter. The "God particle" nickname grew out of the long, drawn-out struggles of physicists to find this elusive piece of the cosmic puzzle."
___1.1: Tämä Higgsin eijumalisuuden vahvuus ja yleisyys on positiivista ja kuvaa sitä että uskovaiset osaavat olla oikein järkeviä ainakin joskus. (Mikä on aina positiivinen & yllättävä piirre ihmisessä.) Se on samalla myös sinänsä hyvin mielenkiintoinen kannanotto koska suuri määrä klassisista jumalatodistuksista on nimenomaan sitä että ensin keksitään tai teoretisoidaan minkälainen maailman täytyy olla ja sitten sitä nimetään jumaliseksi. Analogia todellisuutta yhteen sitovasta hiukkasesta sopii vertauksenomaisesti Jumalaan vähintään yhtä hyvin ellei paremminkin kuin klassisessa alkusyyargumentaatiossa. (Joka on järjetön juuri samasta syystä kuin Higgsin bosonia pidettäisiin aidosti Jumalisena ; Argumentaatio nimilapun laittamisella on ekvivokaatio -nimisen päättelyvirheen valmistelua ja toteuttamista.)

Olen tietysti hieman vinoillut siitä miten apologeetikot ovat käyttäneet Higgsin bosonia oikeutuksena uskon rationaalisuudelle ; Klassisen argumentaation mukaan Higgsin bosoniin oli järkevää uskoa vaikka sitä ei oltu havaittu ja näin olisi rationaalista uskoa Jumalaan jota ei sitäkään ole havaittu. Ongelmana tässä on tietysti se, että Jumala ja Higgsin bosoni ovat empiirisesti olennaisesti erilaisia. Epäanalogisuudet ovat merkittävissä kohdissa. Voidaan sanoa että Higgs täytti tutkimusohjelman kriteerit kun taas Jumala ei. ; Higgsin bosonin taustalla kun on induktiivinen käsittely. Ongelmana on se, että kappaleilla on havaitusti massa, mutta standardimallin ennusteiden mukaan tätä ei tapahdu ilman Higgsin hiukkasta joka välittää Higgsin kenttää ja tämä taas on yksi tapa selittää massa. Tämä jännite on selitettävä jotenkin tai sitten olisi hylättävä kauhea määrä siitä mitä tiedetään. Näin ollen Higgsin hiukkanen on intuitiivisestikin järkevä. Tiede jonka nyt toimimme olettaa jotain jota ei ole havaittu mutta jota tarvitaan jotta iso määrä teorioita ei kaadu. Selitystapa on hiukkasiin ja voimakenttiin liittyvä lähestymistapa joka on ollut menestyksekäs ennen. Higgs on siksi induktiivinen malli joka perustuu induktiivisesti käteväksi havaittuun havaintoon siitä että voimakenttien ja hiukkasten kautta asioiden lähestyminen on olipäätään merkittävää. Higgsin löytyminen siis vahvistaa standardimallin maailmankuvaa.

"Higgsin hiukkanen - muuttuuko maailmankuvamme" -artikkeli kuvaa tämän lisäksi sitä joka on induktiivisesti vaikeampaa. Higgsin pääarvo on nimittäin heuristine. Vaikka standardimallin vahvistaminen tukee tiettyjä teorioita ja on tätä kautta tietynlaiselle maailmankuvalle tärkeää rakennusainetta, sen takana on myös muutakin. Nimittäin nykyinen hiukkaskiihdytintutkimus voisi myös kumota standardimallin. Higgsin hiukkasella on oltava tietynlaiset ominaisuudet jotta se toimisi ja tämä asettaa rajat havaitsemiselle. Higgsin tärkeys on suurimmillaan nimenomaan heuristisesti. "Viime syksynä Cernin tutkijat saattoivat ylpeästi esittää, että Higgsin hiukkasen on oltava alueella, joka sijaitsee 115:n ja 127 gigaelektronivoltin eli gevin välissä. Fyysikkopiireissä hiukkasten massaa mitataan gigaelektronivoltteina. Esimerkiksi protoni painaa noin yhden gevin. Grammoissa siinä olisi pilkun jälkeen 24 nollaa. Saartorengas on kiristynyt nopeasti. Kun vielä jokin aika sitten etsintäalue oli laaja, 114-600 geviä, on rako enää 115-127 geviä. Tänä vuonna käydäänkin läpi kaikki, mikä vielä on tutkimatta. Siksi Cern on varma, että Higgsin hiukkanen löytyy vuoden loppuun mennessä - jos on löytyäkseen." Tällä on runsaasti seurauksia "Jos maailman etsityintä hiukkasta Higgsin bosonia ei lähikuukausina löydy, sitä ei ole olemassakaan." Tämä kertoo paitsi sitä että Higgsin havaitseminen on tärkeä ja aidosti koetteleva ja kokeellinen (aka. tieteellinen) vahvistus hiukkaselle, niin myös sen että Higgsistä todella olisi pakko luopua ja tällä on suuret vaikutukset koko standardimalliin ja sen kannattamiseen. (Saivarteluille ei riitä tilaa, kaikki eivät voi olla teologeja.) Higgsin löytyminen myös kumoaa joitain vaihtoehtoisia massan selitysmalleja. Näin ollen siinä missä muutama vuosi sitten oli erilaisia teoretisointeja joita kaikkia saattoi kannattaa, on nytkin erilaisia teorioita mutta niiden määrä on pienempi. Tämä karsiutuminen tarkoittaa sitä että tutkimusta voidaan keskittää näihin hedelmällisiin ja mahdollisiin vaihtoehtoihin ja jos niistä jollain on etsimiseen keinot ja se saa sen mukaiset tulokset, juuri tämä teoria on tulossa erittäin vaikutusvaltaiseksi. (Tätä ei tässä tapauksessa oikein mitenkään voi kutsua dogmien valtapeliksi tai maailmankuvien intressien sodaksi vaan tieteen tarkentumiseksi.)

Toisaalta mikäli olen seurannut oikein näitä Higgsiin liittyviä teemoja, asiasta on uutisoitu mutta keskustelut melko vähän. (Ja vielä vähemmän on näkynyt fysikaalisia yhtälöitä ja kaavoja. Paitsi jos kyseessä ovat bertie -koira joka esitteli kaavoja kutsuen niitä vaikeiksi.) Tämä muistuttaa siitä että ihmiset arvostavat tiedettä. Kaikki jollain tavalla ymmärtävät ja osaavat arvostaa Higgsin hiukkasen löytymistä merkittävänä. Se on saanut näkyvyyttä siksi että kaikki tietävät että se on tärkeää. Kuitenkin aika vähän on käsitelty sitä miksi se on tärkeää. Higgs on tärkeää vain koska se tiedetään tärkeäksi mutta tämän tärkeyden syyt ovat jääneet etäisiksi. Tämä muistuttaa sitä että "humanisteille luonnontiedekin näyttäytyy jonkinlaisena uskontona". He rakastavat ideaa mutta eivät sen ydintä.

Ja itse näytän heijastavan tätä humanistien ideaalia. Jumalahiukkasesta puhuminen ei olekaan asiasta vaan nimeämisestä. Ja Higgsillä on roolia suhteessa teologien argumentaatioon. (En saa erektiota siitä, että

vaikka pitäisi.) (Aihe on tuntunut joko pinnallisesti käsiteltynä ja mikä omituisinta, myös syvällisemmin käsiteltynä itsessään epäkiinnostavalta.) Kenties innostuksen vähyys johtuu siitä että etsiminen on mukavampaa kuin löytäminen. Kenties tämä johtui siitä että vaikka tieto olikin tärkeä, se ei ollut paradigmaa muuttava vaan sitä erittäin oleellisesti vahvistava joten Higgs ei uudistanut mitään ja tämänlaisissa vain uudessa ja erilaisessa on murtamisen ja selvittämisen makua. Tai siitä, että en ole niin keskittynyt hiukksfysiikkaan kuin voisi. Esimerkiksi jalostukseen liittyvät kaavat herättävät aitoja tunteita. Higgsiin liittyvä uutisointi ja keskustelu näyttää luonteeltaan jotenkin antiklimaattiselta ja tylsältä kaikilla tasoilla. Paitsi teologisella.

---

Kirjoittaja haluaa nähdä Higgsin hiukkasen tutkimisen kanssa samanlaista Jumalatutkimusta. Esimerkiksi enkelikiihdyttimen jossa toisiinsa paiskautuvat arkkienkelit tuottavat häivähdyksiä Jumalasta. Mahdollisimman pian tätä, kiitos!