perjantai 2. heinäkuuta 2010

Outolintukoto

Lintukoto on suomalaisessa kansanperinteessä oleva mytologinen alue oli maailman ääressä: Siinä missä keskellä on maailmannapa, josta lähti maailmanpylväs, jonka ympäri taivaankansi sitten pyöri - oli maailman reunalla alue jolla taivaankansi kohtaa maan.

Lintukoto ajateltiin paikaksi, jonne muuttolinnut muuttivat linnunradan ohjaamana. Tässä kohden merkityksellinen käsite on sielulintu. Muuttolintujen ajateltiin olevan sielulintuja. Ja toisaalta ihmisen sielun ajateltiin irtoavan kuollessa lintuna ja tämäkin oli sielulintu. Lintujen myös ajateltiin tuovan syntyvälle ihmiselle sielun. Mielenkiintoista kyllä: Kuolleille ajateltiin myös erityinen ja erillinen Tuonela. Lintukoto tuntuu ristiriitaiselta, ellei sitä mieti jonkinlaiseksi "kuoleman portiksi".

Koska kansi oli matalalla, oli kaikki lintukodossa olevat asiat pieniä. Siksi pikkuruiset ihmiset jotka asuivat reunalla, olivat taivaanääreläisiä.

Käsite on sinänsä mielenkiintoinen koska jos jotain liitetään lintukotoon, sen katsotaan olevan etäällä ja turvallinen sekä rauhallinen. Useimmiten kaukana olevat asiat ovat vaarallisia. Tästä muistuttaa esimerkiksi Edward Wilson kirjassa "Konsilienssi" : Vaaralliset alueet ajatellaan usein tuntemattomaan. Valkoinen alue kartassa on pelottava, riskaabeli. Sinne on yleensä laitettu pelottavimmat hirviöt. Jos asia on näin, lintukoto tarkoittaisikin hyvin levotonta paikkaa.

Tämä ylläoleva tarjoaa humoristisen linkin maahanmuuttoon. Sillä kun pohjantähti liitetään vahvasti maailmannavan kohdalla olevaksi, koska kaikki tähdet pyörivät siellä, on maailman ääri pakosti etelässä. - Jonne muuttolinnutkin lentävät, ihan oikeasti. Siellä on myös varsin rauhatonta. (Etelässä on toki taivas varsin korkealla. Mutta suomalainen mytologia onkin tässä vitsailun vuoksi mukaan otettu metafora.)
1: Usein maailmannapa on liitetty eri kulttuureissa lähelle. Suomalainen perinne liitti sen Pohjolaan, jonka katsottiin olevan kaukana ; Pohjola edusti eksoottista, kaukaista, vierasta ja pelottavaa. On toki anakronistista liittää maailmannapa pohjoisnapaan; Liitos tehdään nykypäivän tiedon eikä menneisyydessä uskoton mukaan. Mutta leikkikää mukana, koska tämä ei ole opaskirja, vaan rakenteen kuten koko blogiviestinkin tavoite on enemmänkin huvittaa kirjoittajaa.

Maahanmuutossa voidaankin katsoa että perinteinen ajattelu antaa jokaiselle luontevan sijan. Taivaanääreläiset eli lintukotolaiset sopivat parhaiten taivaan äärelle, lintukotoon. Näin korostuu nostalgia, menneisyyden ihailtavaksi asettelu. Provenienssi, lähtökohtaa koskeva tarina, muuttuu ohjeeksi siitä missä asioiden pitää sijaita. Tätä vastaan taas on Aristoteelinen näkemys, jossa jokainen kappale pyrkii kohti luonnollista ja oikeaa tilaansa - ja jos on älyllinen toimija, tulee tätä kautta onnelliseksi. Näin ollen alkuperä ei kerro paljoa mitään, vaan enemmän kertoo se, mitä kohti systeemi pyrkii/on kulkemassa/on ajautumassa.

Näin ollen maahanmuuttokriitikot voidaan liittää "lintukotolaisiksi". Ei siksi että he olisivat turvallisuushakuisia, vaan siksi että he haluavat pitää taivaanääreläiset taivaan ääressä. Maahanmuuttoa hakevat taas ovat sävyiltään aristoteelisiä.

Joka tapauksessa suomalaisen on hauska huomata, että maahanmuuttajat tulevat maahamme, joka muuttaa maatamme erilaiseksi ja tuo siihen uusia sävyjä. Ja sen jälkeen olemme outolintukoto, jos hyvin käy.
Kirjoittaja ei missään tapauksessa ole maailmannapa. Hänestä paras paikka on hieman maailmannavan alapuolella, jossa shamanistinen loveen lankeaminen ja tätä kautta saavutettu lovikokemus on todennäköisintä.

Ei kommentteja: