"Hän on läsnä päivän työssä / rohkaisten ja auttaen. / Valvoo pimeimmässä yössä, / Hän on Isä jokaisen. / Taivaan Isän lähellä / jokainen on tärkeä."
(Virsi 503)
Ilkka Pyysiäinen kirjoitti jutun markkinatalouden ja Jumalauskon samankaltaisista piirteistä. Esille tulee esimerkiksi Harwey Coxin näkemykset joissa yhteys on siinä, että:
1: markkinataloudessa ajatellaan olevan näkymätön käsi, joka ajaa kohti suotuisaa tilaa. Ja Jumalauskossa sama tehtävä nähdään Jumalalle.
2: Molemmissa vaaditaan sitoutumista näkemykseen että paras todella saavutetaan : Markkinatalous kutsuu sitä luottamukseksi. Epäluottamus romauttaa pörssin, aikaansaa inflaation. Uskonnossa tätä sanotaan uskoksi, ja siitä luopuminen johtaa kadotukseen.
Tutuksi tulee myös Robert Nelson joka esittää että markkinataloudessa kilpailua rajoitetaan : Nämä eivät tule markkinasysteemistä vaan yhteiskunta antaa rajoja, jotka on esitetty uskonnonomaisella kielellä. Uskonto tai muut arvot tuovat rajat markkinavoimille. Uskonnolle nähdään arvoa "liekana".
"Markkinamekanismi ja uskonto toimivat todellakin uskon varassa. Tulevaa ennustetaan merkeistä luottaen niiden kykyyn ilmaista, mitä on tulossa. Ei siis ihme, että markkinoita on verrattu Jumalan näkymättömään käteen. Molemmat säätelevät niihin uskovien tekojen seurauksia. Usko mahdollistaa tulevaisuuden ennustamisen ja siten yhteistoiminnan."
Lopuksi Pyysiäinen esittää että uskonto ilman maallisia asioita ei toimi, samoin kuin ei pelkkä usko markkinoihin ilman arvoja ei toimi.
Itselle tässä heräsi mieleen "vanhat unohdetut uskonnot". Rajat tulevat laista. Lakia taas muokataan ihmisten voimin. Kansakunta on vahvempi kuin mikään valtauskonto. : Moni uskonto on maailmanhistorian aikana kadonnut vaikka se olisi ollutkin suosittu. Esimerkiksi egyptin "faaraoajan" jumalat ovat menettäneet mahtinsa. Kulttuurievoluution kannattajien mukaan tämä johtuu siitä, että jos ihminen näkee jonkin uskonnon vieraana, hän hylkää sen jos miellyttävämpi ja haluttavampi on tarjolla. Näin ollen uskonntojen rajoitteet ovatkin kansan mielen mukaisia rajoitteita. Muunlaisia uskontoja voidaan kehittää, mutta ne eivät menesty koska juuri kukaan ei valmiiksi kannata sen kaltaisia näkemyksiä.
Tämä näyttäisi siltä että lajinmukainen käytös ohjaisi uskontoja että markkinavoimia. Kontrolli olisi ihmisen lajin luontaisissa käyttäytymistavoissa : Se on etologinen ilmiö. Tätä kautta voisi ymmärtää esimerkiksi sen, miksi muinaisuskonnoissa on ollut - paitsi tekoja joita ei nykyään voisi kuvitella, kuten lasten uhraamisia - myös asioita jotka ovat kaikille ihmisille tyypillisiä. Ihmislaji ja ihmisten yhdessäeläminen on historialtaan vanhempi kuin yksikään tämän hetken maailmanuskonto. ; Kuitenkin myös markkinat tunnetusti muokkaavat haluja. Mainostaminen on paitsi informointia siitä mistä saa haluttavaa, myös uusien halujen herättämistä. Sama koskee tietysti uskontojakin.
Kaiken kaikkiaan Pyysiäisen juttu herätti mietteitä siitä miten markkinataloutta usein pidetään kylmänä, kovana ja julmana. Ja uskontoja lämpimänä, pehmeänä ja hellänä. Kenties näitä termejä voikin viskoa puolelta toiselle kuin tehosekoittimessa.
1: Markkinatalouteen luottavat taas näkevät sen sekä yksilön tarpeiden täyttäjänä että yhteisen hyvän, utiliteetin, maksimointina. Ihmisen itsekkyys hyötyy ja samalla koko yhteiskunta pärjää. Uskovaiset näkevät uskonnon yhteiskuntaa ylläpitävänä voimana, joka maksimoi yksilön saaman palkkion tarjoamalla esimerkiksi tuonpuoleista ihanaa elämää, ja joka pitää yhteiskunnan pystyssä. Kummankaan kannattajat eivät aseta "yksilön tarpeita" ristiriitaan "ryhmän tarpeiden" kanssa. Päin vastoin, järjestelmän katsotaan auttavan molempia.
2: Kriitikot näkevät markkinataloudessa samanlaisia piirteitä, kuin uskonnottomat näkevät uskonnoissa. Se on mekaaninen, kova ja julma. Se on ihmisen ulkopuolinen joka murskaa erimielisen rattaisiinsa.
Mielestäni ajatus siitä että markkinatalous olisi ideologiatonta, arvotonta, asettuu tätä kautta mielenkiintoisesti kyseenalaiseksi. Uskonnon eettisyyden kyseenalaistaminen voidaan tietysti tehdä samalla tavalla. Mutta sen kyseenalaistaminen tällä tavoin ei ole yhtä kiinnostavaa, koska tätä on tehty "jo pitkän kaavan kautta", ehkä syystäkin. Mielestäni ajatus siitä että markkinatalous on likimain sama kuin uskonto ilman personifioitua Jumalaa on varsin vinha.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti