sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Tie on suljettu - sillä kulkevat kuolleet


Hautaaminen nähdään tavallisesti (a) hengellisenä toimintana ja (b) käytännöllisenä sanitointijärjestelmänä. Se on ehdottomasti molempia. Mutta asiaan liittyy myös valta. Tarkalleen ottaen valta on alueen hallinnassa. ; Tämä näkyy elokuvissa. Ei ole tavatonta, että intiaanien hautausmaa on tabu, paikka jonne vieraskaan heimo ei yletä. Haudattuja tulee kunnioittaa ja tähän liittyy myös maan käyttö.

Eurooppalaisessa kulttuurissa Irlanti on kenties vahviten hautaamisvallankäytön ytimessä. Irlantilaiset paikat joissa on "ferta" tai "fert" -pääte - kuten sellaiset paikat kuin Clonfert tai Ardfert - ovat nimiltään vanhaa perua. Ferta on ollut hautauspaikka. Ja sitä on käytetty rajojen merkitsemiseen. Heimon esi-isät on liitetty maan historiaan ja maan omistukseen. Arkeologit ovatkin huomanneet, että Irlannissa hautausmaat eivät ole vain sivussa keskuksista - joka on sinällään fiksu paikka hautausmaalle - vaan ne on asetettu erityisille paikoille. Mäillä, joenylitysalueille ja tärkeille raja-alueille. Haudoissa olevat esi-isät ovat maamerkeillä ja ovat ikään kuin antaneet hengellisen hallinnan topografiaan. Irlantilaisten tarinoissa kuvataan miten pyhät miehet ilmentävät mahtiaan siten, että heillä on kyky ylittää fertoja ja muinaisia hautoja ja liikkua miten mielivät.

Hautaamisessa on tietysti muissakin kulttuureissa hautaaminen ei ole vain kulttuurisen identiteetin indikaattori. Kysymys on myös auktoriteetista alueeseen ja jopa siinä asuviin ihmisiin. ; Tässä mielessä voidaan ymmärtää miksi ateistit vaativat samanaikaisesti omia hautausalueitaan, että ovat pahastuneita jos muinoin heidän aatetovereitaan ei ole suostuttu hautaamaan yhteiselle maalle. Samoin voidaan ymmärtää miten kirkossa samanaikaisesti nuristaan hautaamisen kalleudesta samalla kun hautaamispalveluiden siirto sekulaareille tahoille pois kirkolta nähdään vastenmielisenä.

Ei kommentteja: