sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Eric Hovind ja kaikkitietävän typeryysminuutti


Ylläoleva video muistuttaa siitä, että me kaikki keskustelemme omalla tasollamme. Ja tämä tarkoittaa sitä, että Eric Hovind keskustelee 6 -luokkalaisten kanssa. Ja aivan selvästi häviää silloin tällöin tästä huolimatta. Tämä voisi olla riemastuttavaa, kunnes tiedostaa että esimerkiksi allekirjoittanut keskustelee kreationistien kanssa.

Eric Hovindin argumentti on ehtaa epistemologiaa. Hänen lähtökohtansa on, että ei voi tietää mitään jos ei voi tietää kaikkea. Ja siksi ihminen tarvitsee Jumalaa. Sillä jos Jumala X tietää kaiken kaikesta, ja ihminen tietää vain sen, että X tietää kaikesta kaiken, niin silloin minä voin luottaa siihen mitä X sanoo ja ongelma katoaa. Ihminen voikin tietää jotain.

Tässä syvin ongelma on kysymys siitä miten voimme olla varmoja siitä että X ihan oikeasti tietää kaikesta kaiken. Hovindin ehdoin tämä tieto vaatii sen, että minunkin pitäisi tietää kaikesta kaikki. Koska muuten minulla ei voi olla varmuutta siitä asiasta kuten minulla vajaatietoisella ei ole varmuutta mistään muustakaan. Lievennetyssäkin versiossa seuraa se, että mistä ihmiselle tulisi se varma tieto siitä että X on kaikkitietävä, jos minulla ei ole varmaa tietoa mistään?

Eric Hovind onkin selvästi Descartesin tiellä siinä mielessä, että Descarteskin vielä vaali ehdottoman tiedon ihannetta. Hän epäili aivan kaikkea mahdollista jotta saisi selville ehdottomasti luotettavan asian ja josta voisi sitten laajentaa kaiken muunkin tietämiseen. Hovind on myös selvästi kuullut Alvin Plantingan warrant -aiheista argumentaatiota.

Valitettavasti tässä vain Hovindilta unohtuu se, että metafysiikan täysin turhaksi eliminoiva "me tulemme tietämään kaiken - me voimme tietää kaiken" filosofia, eli looginen positivismi, on "kuollut". Se on osoitettu filosofisesti sisäisesti ristiriitaiseksi ja täysin mahdottomaksi. Tämän huomion tunnustaminen on itse asiassa kuvastanut kaikkea tieteenfilosofiaa jo "minun kannaltani ikuisesti". Se on tietoteoriassa yhtä oleellinen kuin lamarkismi biologiassa, flogiston kemiassa tai eetteri taivaanmekaniikassa. Hovind on toki itse useinkin riekkumassa skientismin vammautuneisuudesta, mutta hän ei tiedosta sitä, että positivismin kumonnut argumentaatio iskee aivan kaikkeen. Jos Hovindin lähtöehdot pitäisivät paikkaansa, epistemologia olisi täysin mahdotonta ja olisimme pakotettuja relativisteja jotka eivät voi saada tietoa yhtään mistään.

Jopa kristityn on hyvä hyväksyä että näin on. Sillä Hovindin ehtojen ja lähtökohtien soveltaminen "Raamatun" kertomuksiin olisi hyvin ongelmallista. ; Omenan sijasta paratiisissa kun purtiin hyvän ja pahan tiedon puusta. Nimi on hyvin enteellinen ja kuvastaa sen, mikä on ihmisyydelle ja kuolevaisuudelle oleellista. Ennen kuin he olivat syöneet puusta Aatami ja Eeva eivät tienneet mikä on oikein ja mikä on väärin. Jumala sanoo että ette saa syödä hedelmää tästä puusta. Käärme taas sanoo että syöminen on haluttava ja hyvä asia ja että Jumala tulisi kateelliseksi ja siksi haluaa estää asioita ihmisiltä. Tässä on kysymys valinnasta ja valitakseen Aatamin ja Eevan pitäisi olla tietoisia oikeasta ja väärästä voidakseen tietää että Jumalan totteleminen olisi oikein ja Käärmeen totteleminen väärin. Mistäs he olisivat sen tienneet ennen hedelmää syödessään. Joten syödessään hedelmän he olivat syyntakeettomia. Jos Hovindin tietoteoria pitäisi paikkaansa Jumala olisi kusipää.

Sen sijaan joku voisi nähdä että syntiinlankeemuskertomuksessa ytimessä on se minkä ihminen helposti tiedostaa eksistentiaalisella tasolla - silloin kun ei ole Hovindien klaanissa oleva sosiopaatti, that is. Heideggerin tapaan voisi ajatella, että tieto hyvästä ja pahasta liittyvät tietoon omasta rajallisuudesta ja epätäydellisyydestä ja niukkuudesta. Hovindin - ja Plantingan - maailma taas keskittyy lähinnä tämän elämisen oleellisen puolen torjumiseen. Ja luultavasti siksi uskontoskenen sairaimmat ja luonnehäiriöisimmät tyypit tuntuvat kimpoilevan piireistä jotka viehättyvät näistä uskonmiehistä. Voidaan sanoa että heidän teologinen ansionsa on siinä, että miten he vahvasti ja joskus jopa tietoisesti yrittävät olla syömättä hyvän ja pahan tiedon puusta. Ehkä onkin ihan luontevaa, että he eivät ole tietäviä eivätkä moraalisia.

Hovind on tosiaan tehnyt tuotoksia kuten "Stupidity minute", jossa hän otsikolla tietysti yrittää pilkata vastapuoltaan, mutta jolla on kuitenkin ironinen luonne. Sisältö vastaa taatusti otsikkoa niin kauan kuin Hovind on vain mukana.

Ei kommentteja: