Miekoista ja mudasta

Kun yle uutisoi siitä miten pellosta löytyi tuhatvuotiaan miekkamiehen ruumis, kysymyksessä ei ole ikuisen elämän eliksiirin löytämisestä. Sen sijaan historian harrastajat olivat Janakkalassa päätyneet löytämään harvinaisen haudan jossa oli kaksi hyvin eri aikakausille tyypillistä miekkaa. "Luuranko oli säilynyt poikkeuksellisen hyväkuntoisena, mikä mahdollistaa sen, että uusilla tutkimusmenetelmillä siitä saadaan tietoa, jollaista ei aiemmista varhaisista ruumishaudoista ole saatu. Ja huippuna hautaus oli harvinainen kahden miekan hautaus, eli vainajan matkassa oli kaksi miekkaa. Bonuksena miekat olivat vielä aivan eri historiallisilta aikakausilta." Iltalehden jutun yhteydessä olevista kuvista näkee, että toinen miekka on säilynyt hyvin ehjänä. Toinen on kahdessa osassa.

Tämä ei ole mitenkään ilmiselvää. Sillä vaikka moni ajattelee, että miekat ovat kestäviä, ne ovat arkeologisesti paljon huonommin säilyviä kuin terästä hauraampi keramiikka. ; Monesti rauta ruostuu hyvinkin tiiviisti. Ja esimerkiksi jos sattuu löytämään vaikka vain niinkin konkreettisen asian kuin läpiruostuneen vanhan munalukon, se on enemmänkin ruostepallo. Ruoste ikään kuin "kasvaa" esineen ulkopuolelle. Siksi konservoinnissa otetaankin tämänlaisista kohteista röntgenin ja vastaavien avulla kuva, jonka pohjalla ylimääräistä ruostetta rapsutetaan pois. Esineet vaativat käsittelyn, jossa ruostuminen pysäytetään ja sinetöidään siten, että uutta kosteutta tai happea ei pääse aloittamaan ruostumisprosessia alusta.

Tämä on yllättävän vaikeaa. Itse asiassa eräässä mielessä arkeologian ongelmana onkin ollut myös konservoinnin puute. Miekka joka on saattanut säilyä tuhatkin vuotta maassa on nostettu esiin ja se on "ruostunut pystyyn" museon varastoissa. Esimerkiksi miekkoihin erikoistunut tutkija on paljastanut, miten hän oli katalogista nähnyt että varastojen uumenissa on säilöttynä miekka joka oli ollut varastossa yli sata vuotta. Kun hän menee avaamaan - periaatteessa kuivissa tiloissa olleen - laatikon, avatessa paljastuu miekan muotoinen kasa ruostepölyä. Esine oli niin atomeina, että sen tieteellinen anti on lähinnä siinä että aikanaan tutkija on piirtänyt oheen kuvan miekasta. Myös siinä olevista kaiverruksista. (Nyt sitten voidaan arvailla onko hän tulkinnut riimut oikein, mutta täysin tieteellisesti arvoton tämäkään tomukasa ei toki ole.) Miekkakoulun kautta saamieni kontaktien kautta olen saanut vähän "ulkopiirintietoa" siitä että Janakkalan kohde oli säilynyt savisen maan vuoksi. Savi on toki mielikuvissa märkää, mutta se on tiivistä ja tekee hapettomat olosuhteet.

Miekan nostamisen näyttäneessä YouTube -videossa kommentoitiin varsin pian terän kaiverruksista ; "Siinä nousi miekka hienosti kivestä. Olisiko tämä pituuden perusteella se 120 senttinen kiekkoponttinen ristiretki-ajan miekka?" ... "Sepä se on :-) Säilässä teksti "IN NOMINE DOMINI" eli "JUMALAN NIMEEN"" Tämä on erikoista tietoa, koska kaiverruksista ollaan vasta ottamassa selvää. YouTube ja salaliittoteorioitsijat ovat siitä mielenkiintoisia, että he paitsi tietävät totuuden, niin he pystyvät myös paljastamaan sen hyvin nopeasti ilman konkreettisia tutkimuksia salamannopeasti. (Ja itseäni innostaa lähinnä tieto siitä lukeeko miekassa "ULFBERHT", sepän merkkejä tai vastaavia Koska tämänlaiset asiat sitovat aikaan ja paikkaan.)