maanantai 11. tammikuuta 2010

Transsendenssin käyttäminen.

Transsendentin käsite liittyy mystiikkaan. Se on annettu yleisesti etenkin Jumalan ja ihmisen välisen luonteen kuvaukseksi. Se on yksinkertaistetusti sitä että Jumalasta ei voi objektiivisesti tietää mitään. Jumalan olemassaolo, olemattomuus tai tästä tietämättömyyskin ovat tätä kautta mahdottomia, ainakin jakamisen kannalta. Tieto voi olla subjektiivista, mutta sen merkitys voi kadota selitettäessä. Ja tämän subjektiivisen tiedon olemassaolokin asetetaan kyseenalaiseksi.

Transsendenttia kantaa seuraavan mielestä kukaan ihminen, ei pappi, ei myrrysmies, ei 16 vuotta Raamattua tutkinut, ei uskova, ei ateisti tai kukaan muukaan voi ymmärtää lausetta: "Jumala on olemassa". Sen sisältä on tavallaan "enemmän kuin väärä", se on "outo".
1: Jos Jumala on transendentti, hänen olemassaolemisensa jää muiden asioiden mukana, ihmiseltä objektiivisen tiedon ulottumattomiin. Tämä tekee tietysti esimerkiksi kreationismi ja "tieteellinen ateismi" jossa Jumala on tieteellä osoitettu vääräksi, Jumalan transsendentti luonne joko kielletään tai sitä pidetään irrelevanttina. Agnostismin kohdalla asennetta pitää hieman laajentaa, sen pitää lopettaa olemasta tietämättömyysväite, vaan se laajennetaan ikään kuin astetta edemmäs. Mutta tämän jälkeen se on oikeastaan juuri sama asia.

Tässä mutkia matkaan tulee siitä että se, että uskon kohde on transsendentti ei tarkoita että mutta uskonto olisi. Uskonto, vaikka kuinka sanookin uskovansa transsendenttiin olentoon, näyttäytyy jonain aivan muuna kuin transendenttina. Siinä on opinkappaleita, totuuksia ja sen varassa rakennetaan identiteettiä. Ja tehdään tuonpuoleista ja "miten pitää käyttäytyä tämänpuoleisessa" -kannanottoja jotka ovat rakenteeltaan varsin kantaa ottavia, propositionaalisia kannanottoja. Transsendentti ei siis ole ollenkaan sama asia kuin uskonnoton. Uskonnolline transsendentti ei ole lainkaan ongelmallinen tai tavaton yhdistelmä, pikemminkin päin vastoin.

Transsendenssissa on tiettyjä kauniita piirteitä. Se viittaa ihmisen tietämättömyyteen. Ja tätä kautta opinkappaleita tulee voida sen piirissä kyseenalaistaa. Ihmisen epätieto estää "totuuksiin vetoamista". Tätä kautta se toimii vastapainona dogmaattisemmille toimijoille.

Kuitenkin ongelmiakin on. Tässä takana ei ole niinkään transsendenssi, vaan se että se aina ja kaikkialla liittyy ihmisiin. Ja he toimivat näissä asioissa hyvin arvattavasti.
1: Ehkä selvin on Se, että vaatimattomuudesta tehdään brandi. Eli transsendentin viittaaminen tarkoittaisi automaattisesti samaa kuin vaatimattomuus. Ja erimielinen on tietysti ylpeä, koska vastustaa tätä vaatimattomuutta. Tämä on hyvin paljon käytetty konsti. Tässä muodossa transsendenssi tarjoaa asenteellisen toiseuttamiskeinon. Jos määrittelet itsellesi rakkaan asian transsendenssiksi, saat automaattisesti haukkua ja pilkata kriitikoitasi, koska he eivät selvästi tiedä mistä puhuvat.
___1.1: Tätä ylpeyttä tuetaan narraatioilla, joista tärkeä on ihmiskeskeinen universumikäsityksellä, jossa ihmistä ei ole laitettu universumiin, vaan universumi on tehty ihmistä varten. Tässä olevasta ironiasta huomauttaa esimerkiksi "Jesus and Mo" -sarjakuvn stripissä "crown". On varsin jännitteistä ja epäjohdonmukaista korostaa samanaikaisesti sitä että on vaatimaton, kun esittää että esittää roolia universumin navassa. Maakeskisyys oli hyvin suosittua aikanaan ja sitä puolustettiin osittain sen vuoksi että se asetti ihmisen erityisasemaan, tärkeimmäksi ja keskeisimmäksi asiaksi koko universumin kaikkeudessa. Ihminen esitetään eläinkunnan kruununa ja universumin kruununa. Tämä ei ole vaatimattomuutta. Nöyryys universumin suuruuden alla tarkoittaisi sitä että ihminen tajuaisi olevansa merkityksetön ja pieni, ei sitä että ollaan kruununa.
2: Transsendenssi liittyy usein perinteisiin ja tässä vaiheessa siihen liittyy hyvin usein synkretismi : Tällöin tausta -ajatuksena on se, että loogiset ristiriidat sallitaan, eikä niitä häivytetä, vaan niiden katsotaan viittaavan yhdessä johnkin yhteiseen kuvaamattomaan. Tätä kautta häivytystä tai kritiikkiä ristiriitaisille kannoille ei ole. Tätä kautta ei tietenkään ole Totuuksia, joihin voidaan vedota. Synkretismi tarjoaa juuri tätä kautta keinot äärimmäiseen valtapeliin. Econ mukaanhan se oli jopa fasismissa tunnusmerkkinä. Jos jokainen erimielinen näkemys on viisauden ydin joka ehkä allegorisesti viittaa yhteen asiaan, käy seuraavasti "Truth already has been spelled out once and for all, and we can only keep interpreting its obscure message." Tämän mallinen viesti on sellainen että siihen ei voi kohdistaa kritiikkiä, moite kohdistuu aina vain johonkin asiaan, jotka saavatkin olla ristiriidassa keskenään.
___2.1: Taho jonka ei tarvitse olla johdonmukainen tai perusteltu, on samanaikaisesti kritiikki -imuuni. Sillä kritiikki vaatisi logiikkaa, joka taas sisältää sen "totuuden siemenen", ja oletuksen totuuden komennusvoimasta.
___2.2: Erimielisiä voidaan kohdella hyvinkin keskenään ristiriitaisilla moitteilla. Konsistenttiuden vaatimushan olisi logiikan kahleisiin hyppäämistä. Tätä kautta erimieliset voidaan asettaa asetelmaan, jossa he voivat vain valita tavan jolla he ovat väärässä. "Kruuna, me voitamme - Klaava, te häviätte" -peli on varsin vakioista.

Siksi transsendenttia käsitettä käytetäänkin samanaikaisesti puheen tasolla "uskonnon sisäisen kritiikin lähteenä", mutta käytännön tasolla sitä samanaikaisesti käytetään suojana sille että uskontoon liittyviä asioita ei tarvitse perustella.
1: Transsendentin idean kannattajan mukaan hän on transsendentti, joten hänen ei tarvitse perustella, mutta muut eivät saa tätä samaa asemaa. Muiden täytyy perustella kantansa, koska hehän eivät ole transsendentistejä. Tätä kautta syntyy epäreilu keskustelutilanne, transsendenttipuoli voi vain esittää vaatimuksia, jotka ovat mahdottomia täyttää.
2: Tätä kautta transsendenttius tarjoaa kätevän työkalun sille, että "uskonnon sisäinen kritiikki" muuttuu helposti tyhjäksi höpinäksi, ääneksi äänen vuoksi. Merkityksellinen ja vaikuttava kritiikki voidaan ohjata sitten ulkopuolisiin, erimielisiin.

Transsendentti toimii myös tehokkaasti pelottelupuheessa ja paniikinlietsonnassa. Pelottelussa perusidea ei toimi todennäköisyydellä vaan mahdollisuudella. Siksi transsendentin kaltaiset asiat toimivat erinomaisesti sellaisessa käytössä. Sillä ihminen on määritellyt transsendentin suhteessa logiikkaan. Mutta pelottelupuheissa ihminen ei suhtaudu sen lauseisiin sen suhteessa logiikkaan. Ihminen reagoi siihen ensi sijassa tunteilla. Tätä kautta transsendentiksi määrittely pohjimmiltaan poistaa järjen kontrolllin asioista. Tämä taas tarkoittaa sitä että ihmiset ovat tämän jälkeen täysin mielikuviensa vietävissä. On merkityksetöntä luoko mielihalut ja mielikuvat ylhäältä, vai onko takana lajityypillisiä biologisia mielikuvia ja mieltymyksiä. Yhteiskunnan tekemistä voidaan ohjata rakentamalla tietynlainen ohjausjärjestelmä. Tai sitten nyitään näistä lajityypillisistä tavoista niin että ihmisistä tulee odotettu seuraus. Ehkä tämä on yksi syy sille, miksi tarinasta Helvetistä on tullut niin suosittu.

Keskeistä on tietysti se, että transsendentti ei ole "joko hyvä tai huono". Se on tavallaan tässäkin kohdassa enemmän "outo" kuin mitään muuta. Keskeisempää on katsoa miten sitä käytetään.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Oli mielenkiintoista lukea transendenttia koskeva kirjoituksesi, koska olit ottanut kantaa minun kirjoitukseeni blogissani.

Itse ajattelen transendentin merkityksestä monissa kohdissa toisin:

1. Mystiikassa kyllä puhutaan tiedosta, mutta tiedon ei väitetä olevan objektiivista, vaan subjektiivista. Tätä tietoa tuskin kenelläkään kuitenkaan on.

2. Raamatussa Jeesus pyrkii selvästi olemaan tekemään brändiä vaatimattomuudesta toteamalla, että "paastoessa pitäisi aina pukeutua parhaimpiin" ja välttää vaikuttamasta "pyhältä".

3. Transendenssi ei ainakaan minun mielestäni tarkoita logiikan hylkäämistä. Tämä olisi aivan liian yksinkertaista ja inhimillistä. Logiikalla on merkityksensä juuri sen vuoksi, että kyseessä on transendentti. Transendenttia ei voi kuvata sen enempää logiikalla kuin ilmankaan logiikkaa eli ei siis edes logiikattomaksi. Tämä olisi taas yksi kuvaus.

Emme missään nimessä voi hyväksyä järjettömyyttä sen vuoksi, ettei transendenttia voi kuvata. Järki on kriittistä keskustelua, josta Raamatussa on hyvä esimerkkihenkilö.

5. Kyllä uskontoon liittyviä asioita täytyy pystyä perustelemaan(ja näin tehdäänkin), mutta jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että täydellisten perustelujen vaatiminen mille tahansa on mahdottomuuksien vaatimista.

6. Millä tahansa voi pelotella niitä jotka pelkäävät. Tekstistäsi huokuu aika perusteeton ajatus, että ihminen voisi "järkensä" avulla hallita "tunteitaan". Miten tämä käytännössä tapahtuisi? Jos tämä olisi mahdollista harvalla ihmisellä olisi ongelmia elämässään.

Tunteet ovat motivaation lähde suurimmalle osaa ihmisistä, mutta niitä voi sitten yrittää naamioida "järjellisiksi" selityksin(ehkä poikkeuksena jotkin mystikot, jotka pystyvät päättämään mitä tuntevat). Huomion kiinnittäminen tunteisiin järjen sijasta ei vie ihmistä järjen kontrollin ulkopuolelle, vaan päinvaistoin(koska järki ei pysty kontrolloimaan ihmistä). Tutustumalla sielunsa syövereihin ihminen voi oppia tuntemaan itseään paremmin ja tätä kautta hän voi toimia myös järkevämmin. Transendentti kohdataan vasta sitten kun koko minuus on käyty läpi. Tuskin kukaan voi siis sanoa tuntevansa Jumalaa.

Minusta näkemyksesi tunteista ja järjestä on liian yksioikoinen, eikä tee oikeutta nykyiselle tieteelliselle tutkimukselle.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Hii!

On kiva että joku vaivautuu penkomaan. Kommenteista huomioiden näyttää siltä että juttuni ei ole oikein ymmärretty. Syy on varmaan minun. Sillä minä kannan osavastuuni sanoistani ja siitä miten ne ihmisiin vaikuttavat.

En keskity "teologisesti korrektiin", vaan siihen miten asioita sovelletaan. I'm more practical. En juuri koskaan tarkastele sitä miten joku kokee miekan mielessään. Minua kiinnostaa lähinnä se, onko sieltä tulossa mitäkin. Uskonnoissa en edes väitä että voisin lähestyä toisen vakaumusta yksilötasolla. Siihen minun arroganssini ei ihan riitä. (Ehkä ensi viikolla!)

Toki täsmennyksesi on ansiokas. Mystinen tieto on subjektiivista tietoa. Mutta käytännössä asia on muille "lillukanvarsia". Kuten sinäkin sanot, samanaikaisesti mystikoista sitä ei kuitenkaan uskota olevan kellään, ainakaan jaettavasti, joten tämä erottelu ei ole tämän viestin kannalta oikein olennainen. Tieto joka on tietoa mutta jota kellään ei ole, on kokolailla riittävästi sama kuin "ei tietoa". Kiemurtelevampaa vain.

Olen samaa mieltä siitä että Jeesus kannusti "erilaiseen nöyryyteen". Ongelmana on vain se, että käytännössä transsendettia KÄYTETÄÄN argumentatiivisena työkaluna niin että siitä tehdään sellainen. En moiti koko transsendenssia, tuon esiin vain sen tosiasian että siihen vedotaan uskovaisten puolelta aika erikoisilla tavoilla. Sitä ei ehkä käytetä oikeaoppisesti. Mutta minua kiinnostaa vain se, mitä minun naamalle viskotaan.

3. kohdassa mainitsemasi rekursiivinen kuvaus on toki hyvä, ja kohdallaan, mutta en näe että siinä on ongelma. Koska minua kiinnostaa "se, miten sitä käytetään". Eli miten transsendenssiin vetoamista käytetään paitsi asiallisesti, myös asiattomasti. (Jos väitän että "on olemassa varkaita" en tarkoita että joka ikinen ihminen maailmassa olisi varas.)

Ongelmana on se, että tunteet kontrolloivat aina jotenkin. Tunteiden päälle toki liimataan helvetisti juttuja järjellä, jos järjelle nähdään merkitystä. Ja vain jos uskoo logiikkaan ja järkeen, tämä voi jarruttaa. Mutta se EI tarkoita että pelkillä tunteilla jotenkin alettaisiin toimimaan järkevämmin. Ota selvää esimerkiksi heuristiikkatutkimuksista. Pääsääntö on että "nopeasti tulee kohtuullinen tulos". Tunne on nopea, ja käytännössö moni kysymys on niin kompleksinen että ne itse asiassa kannattaakin ratkaista sillä. Mutta ei se mikään "ihmeluoti" ole.

Toki, jos olisit esimerkiksi tutustunut blogini aineistoon laajemmin, olisit huomannut että psykologinen kuvani asiasta on "paljon mutkikkaampi", kuin syytät. Tässä jutussa ei vain mielestäni tarvita laajempaa täsmennystä.

Tunnekohdan taas liitin juuri pelottelupuheeseen. Ja sen luonne ei ole mikään ylläripylläri kenellekään psykologiaa tuntevalle. Se toimii juuri tunteiden kautta. Ja kun ihmiset syventyvät siihen, syntyy jopa massahysteriaa. Mistä olen naputellut jotain. (Joka tuskin kiinnostaa teitä hirveästi, otaksun.)

Ja sellaisen massahysterian kohtasin pienessä muodossa itsekin, täällä suomessa jossa uskonto ei mitään vaikuta. (Joka teitä ehkä enemmän kiinnostaa, arvaan.)

Pelossa ei suinkaan pelätä järkevästi todennäköisiä asioita, vaan muita, epätodennäköisiä. Ja tämä on jopa hengenvaarallista. Ja SE on melkoisen vakiintunutta psykologiaa myös. (Katso vaikka hakusanan "assimilaatio" takaa.) Nuhauskovaa aivastuttaa. Hatsii!

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

"Oli mielenkiintoista lukea transendenttia koskeva kirjoituksesi, koska olit ottanut kantaa minun kirjoitukseeni blogissani."

Ehkä se herätti jotain ajatuksia. Teema isommin on minusta kuitenkin aika yhteensopimaton. Pyrin hieman koostamaan sitä miten transsendenttia voi käyttää manipuloinnissa. Enkä sentään väitä että esim. Te niin tekisitte.

Sanotaan että minusta oli "enemmän spin off" kuin varsinaista sarjaa.

Tosin toivottavasti kiinnosti muutenkin kuin siksi että kävin kiusimassa.

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Luin tuon roolipelaamijutun ja se oli kyllä mielenkiintoinen. Itsekin olen pelannut roolipelejä ja tiedä sitä sitten mitä palvon... Pidin kyllä roolipeleistä paljon.

Jotenkin minusta tuntuu kuitenkin, että kyseessä on vahvasti amerikkalainen ilmiö, josta kantautuu Suomeen vain jotain tihkuvia tietoja. Suomalainen maailma on jotenkin toisentyyppinen ja siksi ihmettelen myös niitä Enqvistin kannanottoja, joissa hän leimaa uskonnon virukseksi(yms. epätieteellistä). Tämä tuo mieleeni propagandan, jossa jokin ihmisryhmä leimataan arvottomaksi kuten esim. juutalaiset rotiksi ja syöväksi natsisaksassa. Minusta tällaiseen ei minkään moraalin nimissä pidä lähteä.

Toisaalta uskovaisia voi kritisoida siitä että eivät kritisoi itse asiaa tarpeeksi älykkäästi. Minusta nuo saatananpalvonnan jutut ovat tietynlaisia sosiaalipsykologisia ilmiöitä, joita tarvitaan yhteiskunnassa toisaalta taloudellisista ja toisaalta poliittisista syistä. Kristityllä pitäisi tässä kohdassa olla sen verran älyä, että huomaisi miten media johtaa ihmisiä harhaan. Saatanapalvojat ovatkin hyviä uhreja, joita vastustamalla jokainen voi sitten liittää itsensä "puhtoisten" joukkoon.

Jos viimeiset tulevat ensimmäisenä on Paholaisella hyvät mahikset...

Itse rukoilen yleensä Paholaisellekin kaikkea hyvää. Mitä enemmän vastustaa sitä enemmän Vanha Vihtahousu innostuu.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Kreationismi, kuten tuo roolipelaajiin suhtautuminen ovat kieltämättä USA:laisia tihkuvia ilmiöitä.

Mutta se ei tarkoita että ne olisivat "pieniä ja merkityksettömiä".

Minulle "uskon virus" on toki negatiivissävyinen nimeltään. Mutta jos miettii että Dawkins, jolta termi käs. napattu, sanoo että uskonnot on sellaisia että ne leviävät. Parhaiten leviävät uskonnot menestyvät. Boyer käsittelee samaa asiaa.

Uskonto ei siis ole "virus". "Meemi" ei toki ole samalla tavalla geneettinen kappale kuin vaikkapa virus. Mutta silti kun vaikka kuulemme jonkun sloganin "Pulttiboisista" ja sitten kuulemme sitä kadulla, on meillä jonkinlainen ihan asiallinen mittari siitä että "samasta ilmiöstä on kyse".

Oikeastaan uskovaiset vetää ihan samaa juttua. He vain sanovat että uskonto sopii hyvin ihmislajin psyyken rakenteeseen. Tai vain sanovat että uskonto on hyvä, ja että että ihmiset sen mielellään ja helposti ottavat sen omakseen.

PS: Mielestäni väkivalta on olennaisesti erilaista kuin logiikka. Olen kääntänyt päätä joskus logiikalla, mutta sellaista tottelua mitä yhdeksänkymmentä senttiä kylmää terästä tekee kurkulla ei argumenteilla saavuteta. Jos logiikan vallan muttaa transsendentiksi, voi uskaltaa sanoa logiikalle myös ei. Että "tuo on vain sosiaalinen muskelipeli jota vedät". Tämä ei ole välttämättä edes vaikeaa. Aika ihme mystikko kuitenkin saa olla, jos ei pieksennällä tottele. (Olen saanut turpaan sen verran monta kertaa fyysisesti, että tiedän miten se ihan oikeasti tuhoaa ja syö tunnemaailman, muuttaa sitä olennaisesti. Millään argumentilla tuskin on yhtä kovaa valtaa. Fyysinen väkivalta on aina myös psyykkistä. Looginen taas korkeintaan psyykkistä)