lauantai 9. tammikuuta 2010

Ei pelkästä tyhmyydestä.

Feisinger tuli tunnetuksi koska hän soluttautui UFO -maailmanlopun kulttiin. Kun tämän ennustama tuhon päivämäärä sitten meni ohi maailman loppumatta, tämä itse asiassa vahvisti ryhmän uskoa. Tämä tapahtuma ja reagointikin osattiin arvata ja ennakoida, sillä juuri näin ihminen toimii.

John Manin "Terrakotta -armeijassa" taas esitellään Kiinan keisari, joka halusi kuolemattomuutta. Niinpä hän lähetti oppilaita harjoittelemaan viisaan pariin, joka kertoi selvittäneensä ongelman. Oppilaat opettelivat, mutta sitten tämä viisas kuolikin. Keisari suuttui oppilaiden hitaudesta, eikä ajatellut että kuolema olisi jonkinlainen vihje siitä että kenties kuolleella viisaalla ei ollut eläessäänkään kompetenssia opettaa kuolemattomuudesta.

James Downard kirjoittikin "Pandas Thumbissa" tähän liittyvästä asiasta. Hän nosti esiin sen tärkeän seikan, joka usein väheksytään, ehkä siksi että se on yleinen arkikäsitys. Tässä näkemyksessä tälläiseen humpuukiin hurahtamiseen vaaditaan typeryyttä, "kaikki ruuvit eivät ole kohdallaan". Downard antoi tälle asenteelle kuuluisat kasvot: Richard Dawkinsin ja Bill Maherin. Maher oli kysellyt Dawkinsilta miten ihmiset voivat uskoa mitä typerimpiin asioihin, Dawkins kyseenalaisti näiden typerien asioiden kannattajien älykkyyden. Toisessa päässä on Einstein ja toisessa kaikenlaiset pseudotieteilijät.

Downardista älykkyys on väärä naru josta vetää. Hän esitteleekin useita järkeviä ihmisiä jotka ovat uskoneet hulluihin asioihin. Esimerkiksi Newton oli varsin ristiriitainen hahmo. Sekä erinomaisen tieteen että erinomaisen taikauskoisen sekoilun parissa kunnostautunut hahmo. Syynä ei ole tyhmyys. (Takana ei ole edes uskonto. Pikemminkin uskonnot pysyvät suosiossa samoista syistä.)

Idea takana on psykologinen ilmiö. Ja se ei kuulu pelkästään hulluille tai typeryksille. Se on pikemminkin yleisinhimillistä.

Ihmiset jotka kohtaavat epämiellyttävän totuuden joka kyseenalaistaa heidän näkemyksensä, joutuvat kognitiiviseen dissonanssiin. Heidän on käsiteltävä tätä. Helpompaa on muokata asia sopimaan ennakkokäsityksiin. Tämä (assimilaatio) vaatii vähän muutoksia jo olevaan, eikä tarvitse luopua siitä asiasta jota pitää niin tärkeänä että se löydetty totuus on sille epämiellyttävä. Tämä on ihmiselle kevyintä prosessointia vaativaa, ja tuottaa vähemmän pettymyksiä.

Downard määritteli tämän avuksi lisäkäsitteen, jossa sisältö on seuraava : "No matter how bright they may be in other ways, no matter how carefully educated they have been, such people are perfectly capable of simply not thinking about whatever it is they don’t want to think about." Hän antoi tälle ajattelemattomuuden muodolle nimen MHBS (Matthew Harrison Brady Syndrome) Kaikki ihmiset ovat jossain määrin tämän vallassa. Ne, jotka ovat tätä paljon saavat lisänimen "Tortuca" , joka rinnastaa heidät kilpikonniin jotka näkevät panssarinsa takaa asiat hyvin tietyllä tavalla. He voivat olla huippuälykkäitäkin, mutta he käsittelevät kokemiaan ja tietämiään asioita niin että heidän rakkaat näkemyksensä ovat suojattuna, niille ei sallita negatiivisia ajatuksia.
1: Jos jätetään MHBS, on vielä aktiivinen ja tietoinenkin tapa. Ihminen voi olla aktiivisesti ja älykkäästi "pahasti metsässä". Jos maailmankuvaan uhkaavaan suhtaudutaan siten että "yritän keksiä mikä tuossa kritiikissä on väärässä", ei jää aikaa sen miettimiseen onko kritiikissä mitään perää. Ja tässä yrityksen kautta saadaan usein erilaisia loogisia vaihtoehtoja, tai epävarmuuksia epämiellyttävissä väitteissä. Nämä eivät välttämättä ole laadukkaita, mutta ne ovat olemassa. (Jo ihan sen vuoksi että lopullinen ja varmistettu totuus ei ole inhimillisellä tasolla uskottava ilmiö) Tätä kautta ihminen voi pitäytyä vanhassa väärässä näkemyksessään älykkyydestä huolimatta, eikä tyhmyytensä vuoksi.

Downard huomautti että "Tortucan" on kuten Hank Hanegraaf, joka on älykäs ja varsin vaivaa näkevä ihminen, joka jaksaa ja pystyy kaivamaan lukuisia ristiriitoja mormonien pyhistä kirjoista, koska hän ei ole mormoni. Mutta kun samantasoisia ja samantapaisia ristiriitoja kaivettaisiin Raamatusta, hän ei näe niitä, koska hän on kristitty. Hänen mielessään on torjuntajärjestelmä, joka estää sen että "tärkeitä asioita uhataan". Se, mikä ei ole oman maailmankuvan mukaista, torjutaan. Tämä on todennäköisesti automaattista, joten mitään tietoista manipuloivaa - itselleen tai toisille - valehtelua asiassa ei edes tarvita.

On tärkeää huomata, että "tortuca" voi olla myös väärässä ja oikeassa. Sillä kysymys on ennen kaikkea reagointitavasta. Siksi se, että edustaa vaikka heliosentrikkoa tai mitä tahansa uskovaisesta ateistin kautta laattatektonikkoon, hän voi olla tortuca. Ihminen voi olla jääräpäisen puusilmäisesti oikeassakin!

Downard esittikin että MHBS -linjassa vain harvat ovat vähällä. Tällaisesta ihmisestä hän nostaa esimerkiksi Richard Feynmanin. Suurimmalla osalla älykkäistäkin ihmisistä MHBS -taso on kohtuullinen. Osalla tämä taas voi olla suuri, ja silloin ihminen helposti jämähtää tiettyyn uskomukseensa - olipa hän nerokkaan älykäs tai ei. Toisaalta MHBS ajaa ihmisiä myös yksimielisyyteen ja peräänantamattomuuteen, joten siitä on joskus "tiettyä hyötyäkin".

Ei kommentteja: